Tukemisen luvattu maa
Tyrnävällä kasvatetaan perunaa aivan uudella tavalla, jopa Nasan tiimi tuli kylään: ”Alussa nauroimme enemmän kuin uskoimme” (IS 6.4.2018) on oivallettu, että viljellä voi ilman maatakin:
"Tällä tavalla ei tarvita yhtä suurta viljelysalaa kuin perinteisin tavoin ja sato on kymmenkertainen mukulaluvultaan perinteiseen verrattuna, Ilola sanoo."
Lukiessani Maataloustuet uudistuvat vuonna 2015 – mikä muuttuu? (mavi.fi) opasta, huomaan että yksi asia ei ole muuttunut – tuet maksetaan edelleen pinta-alaperusteisesti, eikä tuotantoperusteisesti:
"Piirroksesta muodostunutta pinta-alaa käytetään tukien maksamisen ja valvonnan perustana."
Ja tyrnäväläisten esittämään kerrostalokasvatukseen tukia ei ole luvassa:
"Voit saada tukea, jos olet aktiiviviljelijä ja hallitset tukikelpoista maatalousmaata sekä tukioikeuksia."
Tässä on maataloustukien suurin ongelma – ne kannustavat maksimoimaan tukimäärät, sen sijaan että viljelijät yrittäisivät miettiä keinoja maksimoida tuotanto ja mahdollisia vientituoteinnovaatioita. Tyrnäväläiset ovat toki tervetullut poikkeus, mutta lienee päivänselvää että suuressa mittakaavassa kannustimet ovat rakennettu ns. takapuoli edellä puuhun.
Yritystukien leikkaamisessa Mauri Pekkarinen onnistui niin hyvin, ehkä hänet pitäisi nimittää vetämään työryhmää, jonka tehtävä olisi miettiä mistä 2,7 miljardin maataloustukia voisi leikata?
Selvyyden vuoksi, mistään utopiasta ei maataloustuista merkittävästä leikkaamisesta tai jopa luopumisesta ole kyse. Uusi-Seelanti luopui maataloustuistaan 1984, ja sen maatalous voi erittäin hyvin (Wikipedia):
"To stay competitive in the heavily subsidised European and US markets New Zealand farmers had to increase the efficiency of their operations."
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä tukemisen luvattu maa on tullut tiensä päähän.
Aikaisempi kirjoitukseni aiheesta: Teollinen vallankumous maataloudessa? (AA 8.5.2018)
Siis olet huolissasi EU maksamista maatalouden tuista Suomelle, älä ole.
Oliko se nyt niin että kansallinen valtion maksama suora tuki 2017 oli 327,9 € maanviljelijöille.
Vertailuun noin 6000 milj. työttömyys turvaan 2000 milj. asumistukiin, 4000 milj. yritystukiin, 2000 milj. turvapaikkahakijoille ja niin edelleen.
Kun astut ruokapöytään ja haarukoit ruokaa niin muista nämä peruspilarit.
Maanviljeliä on kansallisen ruokahuoltomme turva.
Ilmoita asiaton viesti
Työryhmälle löytyi uusi vetäjä! 😉
Edit: ja disinformaation viljelyn voisit myös lopettaa (siihen ei saa edes tukia):
https://www.hs.fi/talous/art-2000002826918.html
”Maataloustuki oli laskentatavasta hieman riippuen noin 2,7 miljardia euroa vuodessa.
…
Vastoin yleistä uskomusta suuri osa tuesta, noin 60 prosenttia, maksetaan kansallisista varoista, toisin sanoen verovaroin.”
edit:
ja toki kirvestä myös asumistuelle ja yritystuille.
Ilmoita asiaton viesti
Nostit vain pöydälle juuri maataloustuen. Googleta nyt vain suora maataloustuki maanviljelijälle. Kerro nyt miten Suomessa ratkaistaan kansallinen ruokahuolto kriisi tilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmaperunoilla?
Ilmoita asiaton viesti
Seuraavan laman aikaan Pekkarinen pannaan miettimään keinoja bruttokansantuotteen laskemiseksi. Tämä suojaa laman vaikutuksilta kuin insinööriopinnot ei-toivotulta raskaudelta.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennatko miten tukia tulisi leikata ? Puhutko nyt kansallisten tukien leikkaamisesta vai Eu tukien leikkaamisesta vai molempien ? EU budjetista iso osa on maataloustukea ja Suomen maksuosuus on sidottu BKT:hen eikä haettuihin tukiin. Toisaalta vaikea nähdä, että EU tasolla EU:n budjettia pienennettäisiin maataloustukia leikkaamalla. Tästähän oli uutisissa kun Brexit aiheuttaa loven tuki pottiin mutta monet jäsenmaat eivät olleet valmiita tinkimään tuista.
Ilmoita asiaton viesti
Molempien – EU tukien osalla toki jäsenmaksujen pitäisi alentua samassa suhteessa, ja tämä on tehtävissä vain neuvottelupöytien (tai eron) kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Millä rahalla Suomi ostaisi elintarvikkeet ulkomailta, mikäli maataloustuet poistettaisiin ?
Suomen maatalous ja elintarviketeollisuus eivät voi kilpailla eivätkä ole elinkelpoisia vapailla globaaleilla markkinoilla.
PS. Uuden-Seelannin lihantuotannon kustannukset liittyvät lähinnä vain teurastukseen lihakarjan ollen luomuna vapaana luonnossa kuten esim. Argentiinassakin. Suomessa elikot eivät elä metrin kinoksissa poroja lukuunottamatta.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen maatalous ja elintarviketeollisuus eivät voi kilpailla eivätkä ole elinkelpoisia vapailla globaaleilla markkinoilla.”
Emme tiedä ennen kuin olemme kokeilleet – esim. ilmaperunat ovat askel kansainvälisen kilpailukyvyn suuntaan.
Kysymys on siitä, että missä maassa maatalouden innovaatiot syntyvät, ja tukimallit ohjaavat sitä.
Ilmoita asiaton viesti