Aikahorisonttisi määrittelee kantasi yritystukiin
Tämän kevään innovaatiopalkinnon myöntäisin Seppo Kääriäiselle – hänen huomionsa Poliitikko on vaillinainen, jos ei mieti kauas eteenpäin (Mustread 10.3.2018) selittää merkittävän osan poliittisista erimielisyyksistä.
Otetaan esimerkiksi vaikka yritystuet – lyhyellä aikavälillä (vuosia) tarkasteltuna ne saattavat pitkittää joidenkin työpaikkojen säilymistä Suomessa, mutta pitkällä aikavälillä (kymmeniä vuosia) ne yksiselitteisesti vähentävät työn tuottavuuden kasvua, ja sitä kautta heikentävät elintasoa.
Samalla tavalla koko maan asuttuna pitäminen alueellisilla tulonsiirroilla on viivästystaistelua, joka lyhyellä aikavälillä ylläpitää keskustapuolueen kannatusta, mutta pitkällä aikavälillä maksaa Suomelle mansikoita. Maakuntauudistus on osa tätä viivytystaistelua, ja se tulee lisäämään alueellisia tulonsiirtoja.
Erilainen aikahorisontti on pääsyy siihen, miksi täysin rationaaliset ihmiset voivat olla samasta asiasta eri mieltä. Talouselämän päätoimittajan (TE 13.4.2018) aikahorisontti on huomiseen saakka, lobbarien aikahorisontti ylettyy seuraavaan palkkapäivään, poliitikkojen yleensä seuraaviin vaaleihin – vain harvat katsovat kymmenien vuosien tähtäimellä.
Tämä on demokratian ongelma pähkinänkuoressa, eikä siihen ole olemassa lopullista ratkaisua. Ehdotan kuitenkin erästä parannusehdotusta – seuraavien vaalien vaalikoneet voisivat mielestäni pyrkiä mittaamaan tätä ulottuvuutta (progressiivisuus = nykyhetki vs tulevaisuus), ja kertomaan sen äänestäjille.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä megatrendejä vastaan ei kannata räpiköidä.
En oikein ymmärrä missä tämä ”koko maan pitäminen asuttuna” oikein näkyy. Kun katsoo muuttotappiokuntia ja niitä suunnitelmia joilla jengiä valutetaan etelään ja erityisesti pk-seudulle, tulee mieleen että tuo ajatus on jonkinlainen olkiukko jota on helppo piestä. ”Koko maan asuttuna pitäminen” on eri asia kuin maakuntien poliitikot jotka yrittävät pekkaroida juuri omalle alueelleen mahdollisimman suuret tuet. Luonnollisesti tämä ei ole vierasta myöskään pk-seudun poliitikkojen keskuudessa.
Jopa täällä Varsinais-Suomessa, joka on maan kasvuvetureita, väestönkasvun ennustetaan vähintään hidastuvan viimeistään 2030-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Pekkarointi on tietysti väärin riippumatta tehdäänkö sitä maalla vai kaupungeissa, tämä on selvä.
Väittäisin että porukkaa ei valuteta minnekään, vaan se valuu omasta tahdostaan (kuten kaikissa muissa maailman maissa) – tätä vastaan voi joko taistella tai olla taistelematta.
Ilmoita asiaton viesti
Aika huonolla hapella se ”koko Suomen asuttuna pitäminen” sitten on jos porukka joka tapauksessa valuu etelään.
Suomen 10 suurimmasta yritystuen saajasta viiden kotipaikka on Helsinki ja yhden Espoo. Yritystukia ei ilmeisesti kuitenkaan lasketa aluetukiin, pitäisikö?
Ilmoita asiaton viesti
Joo, Suomen asuttuna pitäminen on kaivoon kannettua vettä – maksaa, mutta lopputulos on sama.
Yritystuet lasketaan yritystukiin, ja pitääkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä sisältää siinä mielessä vähän kapeakatseisuutta että hallintokeskukset kuitenkin elävät pitkälti maakunnissa tehdyn tuotannon tuloksilla. Vai miten elinvoimaisena pitäisit Helsinkiä ilman metsä-, metalli- tai kemianteollisuutta? Pääkonttorit kun eivät yksinään tuota mitään.
Luonnollisestikaan tämä ei tarkoita että jokainen kylä pitää väkisin pitää hengissä. Toisaalta landea voi pitää myös infrainvestointina. Aivan vastaavasti kuin Helsinkiin rakennettavaa katua tai metroa. Eihän niitä olisi kannattanut tukea julkisin varoin sillä jossakin vaiheessa joku olisi keksinyt kuitenkin paremman ratkaisun?
Huomaa myös että verotuet eivät enää olisi tukia mikäli yleiset verokannat laskettaisiin alemmille tasoille. Yritystukiahan voi leikata myös tätä kautta.
Yhden puutteen olin havaitsevanani myös yritystukiarvioissa. Siinä missä ne lisäävät työpaikkoja, ne myös vähentävät työttömyyden aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Tässä tosin tuet toimivat aika eksoottisilla tavoilla, sillä palkkatukien kaltaiset tuet eivät näytä lisäävän työpaikkoja vaan valikoivan vain eri ihmisiä töihin. Tälläisistä tuista joista ei ole kokonaisuudessaan mitään hyötyä, pitäisi pyrkiä eroon. Samoin kuin tukimuodoista jotka valuvat suoraan tulokseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä sisältää siinä mielessä vähän kapeakatseisuutta että hallintokeskukset kuitenkin elävät pitkälti maakunnissa tehdyn tuotannon tuloksilla. Vai miten elinvoimaisena pitäisit Helsinkiä ilman metsä-, metalli- tai kemianteollisuutta? Pääkonttorit kun eivät yksinään tuota mitään.”
Tämä pitää sisällään ajatuksen, että lisäarvopyramidi makaa alkutuotannon päällä – näin ei todellisuudessa ole, vaan kaupunkivaltiotkin pärjäävät omillaan.
Näkisin että maan (pinta-alan) tuottavuus on kääntynyt pakkaselle joskus 80-luvun taitteessa, tämä siksi, että kaikkien pinta-alaintensiivisten alojen työn tuottavuus on jäänyt niin paljon jälkeen kaikesta muusta.
Uusiutumattomat raaka-aineet ovat toki erikseen, eli kyllä niitä kannattaa kaivaa edelleen, mutta jalostaminen ei sinänsä vaadi suuria etäisyyksiä.
”Huomaa myös että verotuet eivät enää olisi tukia mikäli yleiset verokannat laskettaisiin alemmille tasoille. Yritystukiahan voi leikata myös tätä kautta.”
Kyllä – itse kannatan tasaisesti matalaa verokohtelua pistemäisten alennusten sijaan. Poistamalla yritystuet yhteisöveron voisi laskea melkein nollaan.
”Yhden puutteen olin havaitsevanani myös yritystukiarvioissa. Siinä missä ne lisäävät työpaikkoja, ne myös vähentävät työttömyyden aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.”
Jos tämä on tavoite, mieluummin työllistäisin julkiselle kuin rikkoisin yksityisen sektorin kilpailua. Esim. Japani tekee jossain määrin näin.
”Tässä tosin tuet toimivat aika eksoottisilla tavoilla, sillä palkkatukien kaltaiset tuet eivät näytä lisäävän työpaikkoja vaan valikoivan vain eri ihmisiä töihin.”
Näkisin perustulon parhaimpana palkkatukimuotona, se menee kansalaisille eikä firmoille.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi muuten mm. 680 henkilöä työllistävä Ilmatieteenlaitos tarvitsee miljoonittain yritystukia monien muiden todellisuudessa julkisten liikelaitosten tavoin ?
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän nämä liity yksityisten tahojen kanssa tehtäviin tutkimus- ja kehitysprojkteihin.
Jos menee pelkkään sisäiseen käyttöön, niin aivan älytönä hukkaa. Valtion omistamien liikelaitosten rahoittaminen useiden eri väylien kautta on aivan älytön konsepti. Siis jos kaikki väylät kuitenkin tulevat sieltä samasta pisteestä, eli valtion (eli meidän) lompakoista.
Ja mihin niitä tarvitaan? No tuskinpa mihinkään, joka pätee suurimpaan osaan yritystuista.
Ilmoita asiaton viesti