Lainsäädäntötyö avoimeen versionhallintaan
Mikael Jungner penää avoimmuutta lainsäädäntöön (kuvaliite), ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Jo jokainen Finlexia käyttänyt ohjelmistoalaa tunteva havaitsee melko selkeitä puutteita – miten päästä ajantasaisesta laista edelliseen versioon, kuka milloinkin mistä muutoksesta on päättänyt, ja toisaalta millaista keskustelua aikoinaan jokaisesta muutoksesta on käyty. Tämä siis jo voimassa olevien lakien osalta, työn alla oleviin pääsee käsiksi vielä huonommin.
Ohjelmistoala on aavistuksen verran tuoreempi ala kuin lainsäädäntö – ensimmäiset maininnat lainsäädännöstä löytyvät vuodelta 3000 ekr, kun taas ohjelmistoalan teorian voi väittää aloitaneen Ada Lovelace 1800-luvulla. Ohjelmistoala on kuitenkin mennyt heittämällä lainsäädännöstä ohitse, sillä siinä missä toisensa tuntemattomat ihmiset ympäri maailmaa saattavat synnyttää ilmaisen ja toimivan käyttöjärjestelmän, lainsäädäntö tapahtuu edelleen suljettujen ovien takana. Savitauluista on sentään edetty sulkakynän ja kirjoituskoneen kautta edes tekstinkäsittelyohjelmiin.
Aihe on filosofisesti herkullinen. Ylätasolla lainsäädännön ja ohjelmistotuotannon ainoa ero on siinä, että toisen tuottamaa koodia noudattaa epätäydellinen kone. Tästä huolimatta, samat lainalaisuudet (pun intended) pätevät usein molempiin – lainaan kolmea sääntöä suosikkiteoreetikoltani Brooksilta:
- tekijöiden lisääminen viivästymisen korjaamiseen vain viivästyttää lisää
- suunnittele heittäväsi yksi (versio) pois; teet niin kuitenkin
- toisen version vaikutus: ylisuuri ominaisuuslista ensimmäisen version puutteiden korjaamiseksi
Ja syitä siihen miksi ohjelmistot usein epäonnistuvat:
- optimismi (kaikki toimii kuten pitää): epätäydellisyydet ja virheet tulevat esiin vasta toteutusvaiheessa
- aikatauluarvioiden vaikeus
- työn tekemisen ja edistymisen ero (effort vs. progress)
- aikataulun seurannan puute
- aikatauluviiveet aiheuttavat ihmisten lisäämistä: suurissa projekteissa lisätekijät aiheuttavat lisää kommunikoinnin tarvetta, joka dominoi työn tekemistä sen edistymisen kustannuksella
Jokainen voi osalta omaltaan ruksia sote-uudistuksen haasteita ylläolevia vastaan.
Koska lainsäädäntötyö ja ohjelmistoala ovat niin samanlaisia, ehdotan, että siirrämme valtakunnan lainsäädäntötyön avoimeen versionhallintajärjestelmään, johon jokaisella kansalaisella on luku ja kommentointioikeus. Esimerkkinä hyvin yksinkertaisesta versionhallintajärjestelmästä on kuvaliite wikipedian Liberaalipuolueen sivun muokkaushistoriasta.
Ja samalla haastan Liike Nyt:in ottamaan kantaa ehdotukseeni.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka koodi kääntyy aina.
PS. muistelen kirjoittaneeni samansuuntaisen kirjoituksen joskus aikaisemminkin, mutta en sitä tähän hätään löytänyt.
Ei ihan paskaa. 😀 Ei tarvi lausuntokierroksiakaan laittaa kun on jatkuvaa lausuntoa. Vielä kun pääministeri vastaa kommentteihin Torvaldsin tyylillä niin pääsee tylsätki lakipykälät uutisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos – näkisin että kaikkein pahimmilta trolleilta pitäisi ottaa kommentointimahdollisuus LakiCVS:stä pois, mutta eiköhän tähänkin joku ratkaisu löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Minä julkaisin alustavia luonnoksia ampuma-asedirektiivin täytäntöönpanoa varten Avoimessa ministeriössä ennen Sisäministeriötä. https://avoinministerio.fi/category/luonnokset/ Omat luonnokseni julkaisin 1.5.2018 . Sisäministeriö julkaisi luonnoksen 4.5.2018 .
Ilmoita asiaton viesti
Avointa lainsäädäntötyötä todellakin pitää edistää, ks. alla:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255150-mi…
Eures-järjestelmään liittymisestä ja työnhakijoiden työnhaku- ja ansioluettelotietojen jako yhteisesti koko EU-alueella ollaan täysin vaivihkaa saattamassa maaliin nyt Äitienpäivänä 13.5.
Ilmoita asiaton viesti