Kenelle maan arvonnousu kuuluu?

Suomen perustuslakiin on kirjattu omaisuudensuojasta näin:

"15 §

Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla."

Monien kuntien tulkinta tästä pykälästä on erikoinen, kuten Ilta-Sanomien eilinen artikkeli Jari sai kunnaninsinööriltä tylyn sähköpostin – ”En olisi uskonut, että nyky-Suomessa tapahtuu tällaista” kertoo:

"Lempäälän Vuoreksen maanomistajien mukaan kunta vaatii heidän omaisuuttaan polkuhintaan, jotta se voi tehdä maalla kiinteistöbisnestä."

Numerot ovat Jarin puolella:

"Maansiirtoyritys on vuokrannut Heikkilän maita hiekan ja maa-aineksen varastointiin. Vuokrista kertyy alle vuodessa enemmän neliöhintaa kuin kunnan tarjoamasta ostohinnasta.

– Olen verrannut tätä siihen, että kunta vaatisi omistusasuntoasi alle vuoden vuokrilla.

Kunta on tarjonnut Heikkilän sisarusten omistamista 15 hehtaarin maista 519 000 euroa. "

Eikä kunta viitsi asiaa edes kiistää:

"IS ei tavoittanut Lempäälän kunnan edustajia kommentoimaan asiaa."

 

Ylätasolla näkisin, että kansalaisia pitäisi suojella kunnan mielivallalta, eikä pakkolunastusta pitäisi voida käyttää kuntien rahastuskeinona, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.

Kysymys on siitä, että missä suhteessa maan arvonousu kuuluu maanomistajalle, ja missä suhteessa kunnalle. Jos maanomistaja investoi tonttiinsa tavalla tai toisella, on selvää että arvonnousu kuuluu hänelle, mutta entä jos kunta rakentaa tontille hyvät yhteydet, tai kunnallistekniikan?

Entä tilanteessa, että kuntaan rakennetaan rautatieasema? Tämä nostaa kaikkien tonttien arvoa melko pitkänkin etäisyyden päässä asemasta. Käytännön tuore esimerkki tästä löytyy pääkaupunkiseudulta: Länsimetro hilasi asuntojen hintoja merkittävästi ylös – markkinoilla pöhinää jo vuosia (RL 25.01.2018)

Lempäälän Vuoreksen tapauksessa kyse on käytännössä Tampereen lähiöstä, jossa maan arvo on noussut siksi, että kaupunki on laajentunut alueen ympärille, kuten kuvaliitteestä näemme.

Koska arvonnousu ei ole Jarin ansiota, on siis ihan perusteltua, että Jari ei pääse rahastamaan sillä, että hän on pantannut maata tähän saakka. Toisaalta hänellä ei ole ollut vaihtoehtoa, koska kunta ei ole suostunut maata kaavoittamaan, mutta Jarin suunnitelma rakentaa hirsitalo isolle tontille lähelle Tamperetta ei myöskään ole tehokasta maankäyttöä.

 

Kuten ryhmäpuheenvuorossani Helsingin kaupunginvaltuustossa totean, ongelma piilee siinä, että julkissektorin maankäytöllä rahastaminen perustuu Suomessa niukkuuden myymiseen – kunnat ylläpitävät niukkuutta rahastaakseen tonttimyynnillä mahdollisimman paljon (tämä on efektiivisesti piiloverotusta), joka johtaa suoraan kalliiseen asumisen hintaan.

Ratkaisu sekä Jarin ongelmaan, että asumisen kalliiseen hintaan ylipäätänsä, on poistaa niukkuus. Käytännössä tämä onnistuu niin, että maanomistajille annetaan lupa kaavoittaa maansa kunnallistekniikan hinnalla, jonka lisäksi kiinteistöveron rakennuksiin kohdistuva osa tulee poistaa. Tämä johtaa siihen, että kiinteistöveron koko rasitus kohdistuu maapohjaan, jolloin maanomistajilla on kannustimet rakentaa tontille mahdollisimman paljon – myöskään rakennusoikeuden määrää tonteilla ei pitäisi enää rajoittaa lainkaan.

Käytännössä tämä ns. maavero olisi haja-asutusalueilla nolla, mutta mitä lähemmäs kaupunkien keskustoja mennään, se nousisi tasolle, joka vastaisi kokonaisuudessaan nykyisen kiinteistöverojärjestelmän tuottoa.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ymmärtää että tämän ehdotuksen toteutuessa kaupungit kasvaisivat nykyistä orgaanisemmin.

 

PS. "Kiinteistöveron rakennuksiin kohdistuva osa tulee poistaa" on lainattu suoraan Liberaalipuolueen puolueohjelmasta. Kokonaisuudeessaan kohta on kirjattu näin:

Asumisen verotus

Varainsiirtovero tulee poistaa. Kiinteistöveron rakennuksiin kohdistuva osa tulee poistaa. Oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta tulee luopua.

AmosAhola
Liberaalipuolue Helsinki
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

Olen 41-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 14 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan maailmaa parantamaan.

Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa.

amosahola@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu