Business Finlandin seuraava "yhtiökokous" järjestetään viimeistään ensi keväänä
Innovaatiorahoittaja Tekes halusi Suomesta terveysteknologian piilaakson. Siksi se pyrki kaikin keinoin yhteistyöhön amerikkalaisen IBM:n kanssa. Syntyi outo jättisopimus, joka ajoi viraston kriisiin. (HS 3.6.2018) olisi viihdyttävää luettavaa, jos koijarin (Brian Fredriksen) taskuun eivät olisi päätyneet verorahat, joille olisi varmasti ollut parempaakin käyttöä.
Uskon ja toivon kuitenkin, että Business Finland ja IBM purkavat sopimuksen yhteisymmärryksessä ilman että se tulee veronmaksajille kovin kalliiksi.
Mielestäni on kuitenkin erikoista, että Business Finlandin pääjohtaja oli vielä antamassa tätä haastattelua – yksityisellä sektorilla pääsee usein pakkaamaan huonekasvinsa melko nopeasti jos oma nimi löytyy yritykselle tavallista enemmän haitallisesta sopimuksesta.
Näkisin että tämä johtuu julkisen sektorin ominaisuudesta, eli isännättömästä rahasta – Business Finlandin tapauksessa kyse on noin puolesta miljardista vuosittain (Tivi 26.1.2018)
Pörssiyhtiöillä on hallitus, joka vahtii osakkeenomistajien etua. Tässä tapauksessa lähinnä vastaava elin on Business Finlandin johtokunta:
- Puheenjohtaja – Pertti Korhonen, hallitusammattilainen
- Varapuheenjohtaja – Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö
- Timo Ahopelto, pääomasijoittaja, Lifeline Ventures
- Katja Keitaanniemi, liiketoimintajohtaja, Finnvera Oyj
- Leena Vestala, ylijohtaja, ELY-keskus
- Miia Porkkala, hallituksen puheenjohtaja, Aho Group Oy
- Markku Keinänen, alivaltiosihteeri, ulkoministeriö
Jossa periaatteessa pitäisi olla riittävästi osaamista hallitustyöskentelyyn, mutta jostain syystä ratissa on nukuttu.
Koska yhtiökokouksia Business Finlandista ei järjestetä, hallituksen kokoonpanosta päättää (käsittääkseni) valtion omistusoikeuksesta vastaava ministeri. Käytännössä pääsemme siis äänestämään Business Finlandin tulevaisuudesta ensi keväänä eduskuntavaaleissa.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka niistäisi valtaosan yritystuista, ja alentaisi vastaavalla summalla yhteisöveroa:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243503-matalaa-tuottavuutta-ei…
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253133-kuinka-yritystuet-kesyt…
Itse en ymmärrä, minkä takia Pertti Korhosen nimitystä Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi ei olla lainkaan käsitelty julkisuudessa. Ensin hänet nimitettiin kesällä 2017 sekä Finpron että Tekesin puheenjohtajaksi valtioneuvoston toimesta ja sitten joulun välipäivinä 1.1.2018 Business Finlandin. Erikoisesti esittelijänä päätökselle oli ministeri Saarikko.
Korhonen opiskeli yhtä aikaa sähkötekniikkaa Sipilän kanssa Oulussa. Sittemmin Sipilän Elektrobit ja Nokia (jossa Korhonen) tekivät jatkuvaa yhteistyötä Oulussa. LIsäksi vuodesta 2006 Korhonen tuli Siplän seuraajaa Elektrobitin toimitusjohtajaksi. Varsin paljon risteävät polut.
Kesäkuussa 2016 Korhonen sai potkut Outotecin toimitusjohtajan paikalta 1,2 miljoonan erokorvauksen kera. Sittemmin hänet on sitten otenkin katsottu valtioneuvoston taholta juuri oikeaksi mieheksi luotsaamaan mm Business Finlandin hallitusta.
Lisäksi syksyllä 2017 Korhonen on nimitetty mm Finrail Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi sekä Lennovarmistuspalveluita Suomessa tarjoavan Air Navigation Services Finland Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Molemmat valtionyhtiöitä omistajaohjauksessa.
Mistä tämä kumpuaa? Vaikuttaa omistajaohjauksen luottomieheltä..
Ilmoita asiaton viesti
Peltosen yrityskokemus rajoittuu vuosiin 1987-1989, jolloin hän toimituotekehitysinsinöörinä Hollming Oy:ssä. Ahopelto on korvavalomies…
Tekesin ongelmallinen strategiaprosessi
31.5.2010 Lauri Gröhn
1) kansallista strategiaa ja Tekesin strategiaa ei voi kehittää samassa prosessissa. Tekesin strategia voidaan tehdä vasta kansallisen jälkeen.
2) Tekes on yritysten ja tutkimuslaitosten asiakas, joka ostaa projekteja. Tekesin puhe asiakkaistaan on käsitteellistä roskaa.
3) pieni maa ei voi olla ”edelläkävijä”, yritykset kyllä
4) puhe kasvuyrityksistä on harhaista, koska esim. USA:n kotimarkkinat ovat satakertaiset Suomeen verrattuna. Pienten yritysten kannalta EU ei ole kotimarkkinat.
5) verkottumisen toimii pienessä maassa vain ”hyvä veli” -mielessä, joten se ei oikeasti voi toimia kuin rajoitetusti .
6) pienessä maassa ei voi teknologiastrategiassa edetä top down, vaan bottom up niistä yritysten ja tutkimuslaitosten hankkeista, jotka serendipiteettisesti putkahtavat esiin…
Ilmoita asiaton viesti