Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Kokoomuksessa ei ymmärretä perustuloa

Kokoomuksen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo sekä Arto Satonen kirjoittavat, että Perustulo törmää omaan mahdottomuuteensa (KSML, 25.06.2018).

Heidän pääargumenttinsa on:

"Täsmälleen saman tuen saisi sekä korkeakouluopiskelija että pitkäaikaistyötön. Tämä laajentaisi tuensaajien joukkoa merkittävästi, mikä lisäisi perustulon kustannuksia. Jos sekä työnteon kannustavuudesta, että julkisen sektorin kestävyydestä halutaan pitää kiinni, olisi perustulon oltava nykytukia merkittävästi pienempi.

Tämä ei olisi inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä vaihtoehto. Nykyistä korkeampi perustulo taas tulisi järkyttävän kalliiksi ja kiristäisi työn verotusta tai vaatisi massiivisia leikkauksia.

...

Nykyisen perustulokokeilun laajentaminen koko väestöön maksaisi arviolta noin 10–15 miljardia." 

 

Toisin kuin arvon kansanedustajat väittävät, sosiaalitukien korvaaminen toisilla samansuuruisilla tuilla ei maksa euroakaan, ja toisaalta tuloja nauttivilta perustulo verotetaan joka tapauksessa pois, joka ei myöskään maksa valtiolle mitään. Mikään ei myöskään pakota asettamaan perustulon tasoa yli yleisen "minimiturvan", jonka lisäksi sen ylittävät (ei-subjektiiviset) tuet voidaan edelleen säilyttää harkinnanvaraisina.

 

Omassa perustulomallissani (AA 03.08.2017) täyteen perustuloon olisivat oikeutettuja myös työssäkäyvät, yrittäjät, eläkeläiset - tai tarkemmin sanottuna kuka tahansa 23 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.

Siltikin, mallini kustannusvaikutus olisi vain luokkaa kaksi miljardia vuodessa - käytännössä kustannusvaikutus syntyisi siitä, että Suomen noin 300 000 korkeakouluopiskelijaa nostettaisiin lainapohjaisesta sosiaaliturvasta samalle tasoille kuin työttömät, jonka lisäksi yleisen sosiaaliturvan (= perustulon) piirin nousisivat myös nykyään puolisonsa elättämät henkilöt. Tämän lisäksi varusmiesten tulot nousisivat karvan verran.

Jos korkeakoulu-opiskelijoilta halutaan ulosmitata mallin myötä "annettu" miljardi, se onnistuu helpoiten asettamalla heille n. 300 euron kuukausittainen lukukausimaksu. Itse en tosin tätä kannata, vaan kannatan lukukausimaksuja vasta toisesta tutkinnosta alkaen.

 

Vihreiden perustulomalli on pääosin samanlainen kuin omani, joten Kokoomuksen kritiikki sitä kohtaan pohjautuu älylliseen epärehellisyyteen.

Puuttuvat pari miljardia tämän lystin rahoittamiseen voidaan mielestäni ottaa surullisenkuuluisista yritystuista (31.3.2018).

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä perustulon kritiikki perustuu valtaosin ymmärtämättömyyteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Juhani Vehmaskangas

Minun mallissani perustuloa saisi jokainen syntymästään lähtien. Lapsilisiä ei enää maksettaisi. Myöskään asumista ei erikseen tuettaisi. Toimeentulotuki oli jossain määrin pakko säilyttää perustulosta huolimatta.

Ongelma todellakin on, että "älyköt" eivät mitään perustulomallia halua ymmärtää. Kyky käsittää asioita heiltä puuttuu :-(

Juha Hämäläinen

Mikä tahansa tulo tai tuki, joka maksetaan työikäiselle ja työkykyiselle, on järjetön, jos se on vastikkeeton.

Pidän oikeutta perustuloon hyvänä, mutta en ymmärrä miksi se annettaisiin, vaikkei tee mitään.

Yhteiskunta on täynnä tekemättömiä tärkeitä töitä, joille ei budjettia, jolla maksaa tuosta jollekulle. Miksei siis näihin tehtäviin voida velvoittaa edes työkykyisiä ja -ikäisiä työttömiä tukiaan vastaan. Mikä järki on maksaa verovaroista siitä, ettei tee mitään? Eihän työssäkäyväkään saa mitään, jollei tuota jotain. Tai siis saa, kenkää.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Mikä tahansa tulo tai tuki, joka maksetaan työikäiselle ja työkykyiselle, on järjetön, jos se on vastikkeeton."

Elämme siis järjettömässä maassa, koska valtaosa kaikista maksetuista tuista on vastikkeettomia - perustulo tekisi maasta vähemmän järjettömän, mutta vastustat sitä, koska 1950-luvulla töitä riitti kaikille?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Komppaan ilmeisesti Kokoomusta tässä. Malli jossa hyvätuloisille maksetaan tukia jotta se voidaan kerätä verotuksella pois on järjetön.

Tuen ei tarvitse olla vastikkeellinen mutta sitä pitäisi maksaa vain sitä tarvitseville.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #4

"Malli jossa hyvätuloisille maksetaan tukia jotta se voidaan kerätä verotuksella pois on järjetön."

Vielä 30 vuotta sitten se olisi ollut järjetöntä, nykyään tämän voi kone voi käsitellä tämän automaagisesti.

Perustulo on analoginen malli negatiivisen tuloveron kanssa - ensimmäisessä verotetaan ekstra pois, toisessa täydennetään (verottajan toimesta mahdollisesti) se mitä jää puuttumaan.

PS. poistin tuplakommenttisi.

Juhani Vehmaskangas Vastaus kommenttiin #4

Maksaminen kaikille, siis myös suurituloisille, ilman tarveharkintaa, ja kerääminen suurituloisilta pois verotuksen kautta on byrokratian kannalta kevyempi ja edullisempi malli. Ei tarvita virkamieskuntaa tekemään sitä tarveharkintaa!

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #16

Maksaminen suurituloisille ja maksun kerääminen pois on byrokraattisesti kevyempi malli kuin se, että suurituloisille ei makseta?
Kaikkea sitä kuulee.

Aholan mallissa muuten se tarviharkinta säilyy.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #28

"Maksaminen suurituloisille ja maksun kerääminen pois on byrokraattisesti kevyempi malli kuin se, että suurituloisille ei makseta?
Kaikkea sitä kuulee."

Tietysti on, joudut muuten veivaamaan sen kanssa onko joku suurituloinen vai ei, milloin rupesi olemaan suurituloinen ja milloin lakkasi olemasta suurituloinen.

Juuri tämä on nykyjärjestelmän ongelma - milloin rupesit käymään töissä, milloin lakkasit käymästä töissä... Lappuja täytellään ja tulkitaan, karenssia puskee ja tukia peritään takaisin.

Meillä on kaikki työkalut juuri sellaisen veroprogression rakentamiseen kuin ikinä haluamme, siinä ei verottajan nokka kauaa tuhise kun tulovero on 50% 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan nykyiseen progressioon.

Juha Hämäläinen

Tuo käsitys siitä, etteikö töitä riittäisi kaikille kertoo väittäjästä sen, ettei hän ymmärrä mikä on työtä.

Suomessa on töitä kaikille. Mutta kaikille ei ole juuri sitö koulutusta vastaavaa työtä tai omaa ihannetyötä.

Jos katson niitä vuosikymmeniä, joina olen ollut töissä yksityisissä yrityksissä, yrittäjänä tai julkisessa hallinnossa niin koko ajan on valitettu, ettei ole töitä. Se on emävalhe.

Vain osa meistä voi vapaasti valita työnsä. Enemmistö joutuu tarttumaan niihin töihin, joihin kykenee ja, joita tarjolla.

Olen ollut itse eläkkeellä mm omaishoitajana. Suuri joukko vanhuksia on heitteillä tai vähintään huonossa hoidossa, koska verovarat eivät riitä parempaan eivätkä monen eläkeläisen eläkkeet.

Meillä on julkishallinnossa kasoittain projektinhallinta- , suunnittelu- ja toteutustehtäviä, joissa tarvittaisiin koulutettuja ihmisiä, mutta verovarat eivät riitä palkkaamiseen.

Julkusen sektorin kiinteistöt ja maan tiestö vaatisi jatkuvaa kunnostusta, mutta kaikki jätetty rempalleen, koska verovarat eivät riitä.

Mutta työnteon sijaan maksamme akateemisille, erilaisille ammatti-ihmisille ja terveille nuorille ansiosidonnaista, asumistukea sekä tarveharkintaisia korvauksia ilman, että edes miettisimme mitä nämä toimettomat tukien saajat voisivat tehdä tukiensa vastikkeeksi yhteiskunnalle.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

"Tuo käsitys siitä, etteikö töitä riittäisi kaikille kertoo väittäjästä sen, ettei hän ymmärrä mikä on työtä."

Päin vastoin - kun ymmärrät kuinka nopeasti teknologia ja globalisaatio syövät olemassaolevia työpaikkoja, huomaat että yhteiskunta (= me ihmiset) emme kykene synnyttämään uusia työpaikkoja samaa tahtia.

Jos haluamme että töitä riittää kaikille, pitäisi työaikoja lyhentää: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218403-k...

"Julkusen sektorin kiinteistöt ja maan tiestö vaatisi jatkuvaa kunnostusta, mutta kaikki jätetty rempalleen, koska verovarat eivät riitä."

Onko pulaa rahasta vai tekijöistä? On nimittäin ihan turha mennä tien viereen seisoskelemaan ilman sitä asvalttikonetta.

"Mutta työnteon sijaan maksamme akateemisille, erilaisille ammatti-ihmisille ja terveille nuorille ansiosidonnaista, asumistukea sekä tarveharkintaisia korvauksia ilman, että edes miettisimme mitä nämä toimettomat tukien saajat voisivat tehdä tukiensa vastikkeeksi yhteiskunnalle."

Sen sijaan että yhteiskunta miettisi mitä töitä näillä henkilöillä voisi teettää, niin perustulomallin tarkoitus on vapauttaa heidät miettimään mitä he voisivat tehdä -> minkä alan yrityksiä he voisivat perustaa, minkä uuden taidon he voisivat oppia jotta he työllistyisivät jne.

Nykyään satojen tuhansien kansalaisten kapasiteetti kuluu erilaisten tukilappujen täyttämiseen ja kiusaamista vastaan taistelemiseen.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #12

#12. Tarkoituksesi on varmasti hyvä, mutta toteutusehdotus väärä.

Ihmisten on kyettävä joustamaan työn valinnassa.

Jotta asia tulee selväksi eikä tule tunne, että olen teoreetikko niin kerron seuraavan.

Olen hyvin koulutettu, mutta silti olen eläessäni ollut rakennusmiehenä, tavaratalon urheiluosaston myyjänä, yövalvojana, autovuokraamon virkailijana, sijaisopettajana, kaupallisena sihteerinä, kiinteistönvälittäjänä, myyntipäällikkönä, toimitusjohtajana, yrittäjänä, osastopäällikkönä, vientineuvojana, tuotepäällikkönä, tuotehallinnan päällikkönä, business development managerina, systeemi-integraation vetäjänä, partner managerina, projektipäällikkönä ja myyntijohtajana sekä omaishoitajana.

Töitä on, kun niihin tarttuu.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #19

Toistat itseäsi, vain allaoleva oli uutta:

"Jotta asia tulee selväksi niin olen itse hyvin koulutettu. Silti olen eläessäni ollut rakennusmiehenä, tavaratalon urheiluosaston myyjänä, yövalvojana, autovuokraamon virkailijana, sijaisopettajana, kaupallisena sihteerinä, kiinteistönvälittäjänä, myyntipäällikkönä, toimitusjohtajana, yrittäjänä, osastopäällikkönä, vientineuvojana, tuotepäällikkönä, tuotehallinnan päällikkönä, business development managerina, systeemi-integraation vetäjänä, partner managerina, projektipäällikkönä ja myyntijohtajana sekä omaishoitajana."

Lähes jokainen näistä työpaikoistasi on ollut joltain toiselta pois - olet täyttänyt työpaikkoja, kun kysymys on että miten niitä synnytetään.

Kuvitteletko, että kaikki Suomen työttömät saadaan työllistettyä tietöihin tai risusavottoihin?

Toisaalta missasit/tahallasi ohitit pääpointtini:

"Sen sijaan että yhteiskunta miettisi mitä töitä näillä henkilöillä voisi teettää, niin perustulomallin tarkoitus on vapauttaa heidät miettimään mitä he voisivat tehdä -> minkä alan yrityksiä he voisivat perustaa, minkä uuden taidon he voisivat oppia jotta he työllistyisivät jne."

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Taloustiede tuskin tukee ajatusta että yhden työ olisi toiselta pois. Päin vastoin, työn tekeminen lisää työtä. Toki jos työ on niin turhaa ettei kukaan halua sillä tehtyä tuotantoa, työ voi tosiaan olla toiselta pois.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #21

"Taloustiede tuskin tukee ajatusta että yhden työ olisi toiselta pois."

Työ ei ole toiselta pois, työpaikat ovat.

Tähän kulminoituu myös aktiivisen työvoimapolitiikan ongelma - jos avoimia paikkoja on yksi, ja 100 hakijaa koulutetaan kirjoittamaan parempi CV, paikan saa siltikin vain yksi. Lopputulos on sama, vaikka CV kurssia ei järjestettäisi.

Mutta tekemätöntä työtä on toki ääretön määrä, sitä en kiellä - haaste on siinä, että miten työpaikkoja luodaan tuosta "eetteristä".

Reseptissä tarvitaan kysyntää (maksukykyä + maksuhalua) sekä tarjontaa (tarvittavaa osaamista + tekijöitä), mutta en muista nähneeni ikinä valmista kaavaa tähän.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #24

"Tähän kulminoituu myös aktiivisen työvoimapolitiikan ongelma - jos avoimia paikkoja on yksi, ja 100 hakijaa koulutetaan kirjoittamaan parempi CV, paikan saa siltikin vain yksi. Lopputulos on sama, vaikka CV kurssia ei järjestettäisi."

On ilahduttavaa havaita, etten ole ainoa, joka on tämän ymmärtänyt.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

No eivät ne ole työpaikatkaan jos niitä nyt ei rupea yksittäisinä työpaikkoina katsomaan. Esimerkiksi jos tällä hetkellä auki olevat parisataatuhatta työpaikkaa täyttyisivät, tuotanto ja ostovoima kasvaisivat ja sitä kautta syntyisi uusia työpaikkoja. Jos vastaava ostovoima luotaisiin esimerkiksi sosiaalituilla, seurauksena olisi vain inflaatio koska vastaava tuotantoa ei ole olemassa.

Hyvien CV:iden tuottaminen lisää todennäköisesti myös työpaikkoja rekrytointien helpottuessa. En tiedä montako olet lukenut, mutta edellisestä parista kymmenestä mitä itse olen lukenut, 80% on ollut hirveitä. Haettavasta firmasta ei tiedetä mitään, tekstiä ei viitsitä oikolukea kirjoitusvirheiden varalta ja hakemukset ovat - tylsiä. Voisihan siihen CV-kurssiinkin suhtautua ihan positiivisesti. Ainakin sen yhden kerran. Kyllä minäkin muistan aikoja jolloin mitään CV:tä ei tarvittu kun työmaalta saattoi hakea duunia suoraankin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #30

"No eivät ne ole työpaikatkaan jos niitä nyt ei rupea yksittäisinä työpaikkoina katsomaan. Esimerkiksi jos tällä hetkellä auki olevat parisataatuhatta työpaikkaa täyttyisivät, tuotanto ja ostovoima kasvaisivat ja sitä kautta syntyisi uusia työpaikkoja."

Tämä on yksiselitteisesti totta.

"Jos vastaava ostovoima luotaisiin esimerkiksi sosiaalituilla, seurauksena olisi vain inflaatio koska vastaava tuotantoa ei ole olemassa."

Toisaalta, joissakin tapauksissa "tuotanto" on jo olemassa, eli ostovoimaa voi luoda ilman inflaatiota: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255558-a...

"Hyvien CV:iden tuottaminen lisää todennäköisesti myös työpaikkoja rekrytointien helpottuessa. En tiedä montako olet lukenut, mutta edellisestä parista kymmenestä mitä itse olen lukenut, 80% on ollut hirveitä."

En onneksi karsi ensimmäistä kierrosta itse, mutta tähänkin on nykyään tekoälyratkaisuja olemassa, jotka varmasti yleistyvät.

"Voisihan siihen CV-kurssiinkin suhtautua ihan positiivisesti. Ainakin sen yhden kerran. Kyllä minäkin muistan aikoja jolloin mitään CV:tä ei tarvittu kun työmaalta saattoi hakea duunia suoraankin."

Jos tälläinen kurssi järjestetään, se kannattaa järjestää peruskoulun viimeisellä luokalla (tai vaikka kansalaisopistossa), eikä erillisen viraston toimesta. TE-toimistojen olemassaolon kyseenalaistaminen on mielestäni aivan perusteltua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #33

No joo, varamiespalvelut ja baronat toki oikeasti löytävätkin niitä työpaikkoja ja ehkä vielä halvemmallakin kuin TE-toimisto..

Niistä on kyllä hyvät kokemukset.

Käyttäjän JereToikka kuva
Jere Toikka Vastaus kommenttiin #24

"Mutta tekemätöntä työtä on toki ääretön määrä, sitä en kiellä - haaste on siinä, että miten työpaikkoja luodaan tuosta "eetteristä".

Reseptissä tarvitaan kysyntää (maksukykyä + maksuhalua) sekä tarjontaa (tarvittavaa osaamista + tekijöitä), mutta en muista nähneeni ikinä valmista kaavaa tähän."

Laissez-faire on resepti. Byrokratia nollaan, niin johan ihmiset alkavat löytää työtä. Byrokratia on luultavimmin syynä mm. siihen, ettei vain voi kävellä raksalle ja kysyä töitä ja saada samana päivänä. Byrokratiaa on sekin, että on pakotettu tiukka irtisanomissuoja, joka nostaa kynnystä palkata.
Isolle JA pienelle yritykselle on riski palkata työntekijä. Tätä riskiä pienentämällä tai ainakin poistamalla siltä byrokraattiset ja lainsäädännölliset esteet saadaan varmasti lisää työpaikkoja.

Vapausaatteeseen käsittääkseni kuuluu sopimusvapaus ja tätä sopimusvapautta tuhotaan Suomessa.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #20

#20. Et nyt ymmärrä miten työpaikat syntyvät.

Olen pääosan elämästäni luonut työpaikkoja työlläni enkä niitä vienyt. Ne työpaikat ovat syntyneet liiketoiminnan ja tuotekehityksen onnistumisen kautta. Ne eivät synny vain miettimällä ajatuspajoissa vaan tekemisen ohella. Parhaat innovaatiot syntyvät aina, kun niiden pohjalla on jonkin asiakaskunnan laaja tuntemus. Ideat eivät jää teoreettisiksi. Lisäksi ideat on pystyttävä toteuttamaan ja myymään.

Olen monen muun tavoin toiminut vientimarkkinoilla niitä tutkimassa, siellä myymässä ja toimittamassa. Työllistyminen on näkynyt useissa maissa.

Työllistäminen Suomesssa edellyttää yhä enemmän maailmalla liikkumista ja asumista. Kotona toimistolla istuessa eivät asiat etene. Me emme elä kotimarkkinoista.

Kannattaa puhua ihmisten kanssa, jotka ovat saaneet jotain aikaan yritystoiminnassa ja vientimarkkinoilla. Tutkimuksilla aiheesta ei tee vastaavasti yhtään mitään.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #23

#23 - uskon että osassa työpaikkojasi olet myös hävittänyt työpaikkoja, mutta en ole varma oletkohan huomannut sitä.

Jokainen yrityksiesi työn tuottavuutta parantava toimenpide on parantanut yrityksesi kilpailukykyä verrattuna muihin firmoihin, mutta työn tuottavuus on kasvanut käytännössä sillä, että joko sama määrä työtä on tehty vähemmällä väellä, tai enemmän on saatu aikaan samalla väkimäärällä.

Molemmissa tapauksissa, olet hävittänyt työpaikkoja ja hyvä niin, sillä koko ihmiskunnan elintason kehitys perustuu tähän prosessiin.

Myyminen kuitenkin todella on työpaikkojen luomista, eli siltä osin kuin niissä hommissa olet ollut, niin siltäkin osin olet kortesi kekoon kantanut.

Länsimaiden (ihmiskunnan?) haaste on nykyään siinä, että olemme parempia ensimmäisessä kuin toisessa.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #25

#25. Tässä tullaan siihen kehityksen kehään, joka tappaa joitain tehtävätyyppejä ja luo uusia. Siksi pysyäkseen työssä, josta joku suostuu maksamaan palkkaa, täytyy olla nopealiikkeinen ja sopeutuva. Elinikäinen ja työn ohella oppiminen pitää tulla tavaksi niin pysyy myös tältä osin työllisenä.

Ärsyynnyn, kun joku vetoaa koulutukseensa, jonka sai vuonna yksi. Eihän sillä enää pärjää eikä siihen voi vedota iät ajat.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #29

#29

"Tässä tullaan siihen kehityksen kehään, joka tappaa joitain tehtävätyyppejä ja luo uusia. Siksi pysyäkseen työssä, josta joku suostuu maksamaan palkkaa, täytyy olla nopealiikkeinen ja sopeutuva. Elinikäinen ja työn ohella oppiminen pitää tulla tavaksi niin pysyy myös tältä osin työllisenä.

Ärsyynnyn, kun joku vetoaa koulutukseensa, jonka sai vuonna yksi. Eihän sillä enää pärjää eikä siihen voi vedota iät ajat."

Samoilla linjoilla, perustulo mahdollistaisi nykyistä järjestelmää paremmin uudelleenkouluttautumisen ja uusien taitojen opettelun. Erityisesti haluan vähentää riskiä yrittäjyydestä - nykyään yrittäjä putoaa käytännössä sosiaaliturvan ulkopuolelle, mikä on täysin idioottimaista.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #8

Kyllä sitä Suomessa töitä löytyy, palkanmaksajista vaan on puutetta...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #40

Omaperäisesti sanottu. Ehkä tällä hetkellä pikemminkin se tilanne on se, ettei osaavaa työvoimaa ole joutilaana. Ainakaan pääkaupunkiseudulla, tiedä sitten miten muualla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juha Hämäläinen, käytännössä mallissasi olet tuomitsemassa työttömiä yhdyskuntapalveluun, jolla Suomessa nykylain mukaan voidaan työllä sovittaa ehdoton vankeusrangaistus.

"Yhdyskuntapalvelu on rikoslakiin sisältyvä yleinen rangaistus, johon tietyin edellytyksin voidaan tuomita enintään 8 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. Tällaisen vankeusrangaistuksen sijasta voidaan tuomita rangaistukseksi yhdyskuntapalvelua vähintään 14 ja enintään 240 tuntia."

"Itse palvelu on rangaistusajan suunnitelman mukaan tehtyä yleishyödyllistä työtä."

Suomessa voi siis kahdeksan kuukauden EHDOTTOMAN vankeustuomion sovittaa 240 tunnin yhdyskuntapalvelulla. Yhdyskuntapalvelussa tehdään yleishyödyllistä palkatonta työtä, kuulostaako tutulta?

Kahdeksan kuukauden ehdoton tuomio ei muuten tule ihan kevyillä töppäyksillä. Yhdyskuntapalvelua tekevät ovat yhtä lailla tällä hetkellä oikeutettuja toimeentulotukeen.

Mielenkiintoista että työttömyys rinnastuu rikolliseen toimintaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eikö ihmiselle kuulu mielestäsi velvollisuutta osallistua itsensä elättämiseen?

Asiaa voisi tietysti myös ajatella palkintona. Annat yhteisölle työpanostasi ja yhteisö vastaavasti antaa sinulle rahat ruokaan. Joku nimittäin hikoilee aina kun toinen käyttää oikeuksiaan antamatta mitään takaisin.

Ihmisoikeudet tarvitsevat ehdottomasti rinnalleen ihmisvelvollisuudet.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #54

"Eikö ihmiselle kuulu mielestäsi velvollisuutta osallistua itsensä elättämiseen?

Asiaa voisi tietysti myös ajatella palkintona. Annat yhteisölle työpanostasi ja yhteisö vastaavasti antaa sinulle rahat ruokaan. Joku nimittäin hikoilee aina kun toinen käyttää oikeuksiaan antamatta mitään takaisin.

Ihmisoikeudet tarvitsevat ehdottomasti rinnalleen ihmisvelvollisuudet."

Tuohan on aivan kuin minun suustani. Mutta kannatatko tuota periaatetta vain Suomen osalta vai myöskin muun maailman -- sanotaan vaikka Pohjois-Korean -- osalta?

Ihmisoikeudet vs. ihmisvelvollisuudet

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Sikäli kuin Kokoomuksessa on todellisia ideologeja olemassa, he varmasti ymmärtävät perustulon järkevyyden. Tietysti he vaativat, että perustulo olisi niin alhainen, että työntekomotivaatio ei heikkenisi. Mutta he ymmärtäisivät ilman muuta, että perustulo olisi tehokas tulonjakotapa työväenluokan sisällä ja samalla hyvä tapa heikentää ammattiyhdistysliikettä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kokoomus voisi palkata sinut aivan hyvin konsultiksi, sillä olet täysin oikeassa.

Toki nämä sivujuonteet eivät ole omat motivaattorini edistää perustuloa, vaan haluaisin että valtio lopettaisi kansalaistensa kiusaamisen.

Tämän lisäksi uskon myös perustulon positiiviseen laskentatehoa vapauttavaan vaikutukseen:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236423-s...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Janne, huomasitko ajatella, että perustulo olisi myös siten kapitalistin painajainen, että ahkera työläinen voisi sen avulla tehdä tuotteita jotka olisivat hinnaltaan kilpailukykyisiä kapitalistin kalliilla koneilla tehtyjen tuotteiden kanssa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ei perustulo muodosta mitään uhkaa kapitalismille eikä kapitalisteille. Perustulo olisi vain nykyistä kätevämpi tulontasaustapa työväenluokan sisällä.

Kapitalistit omistavat suurtuontantovälineet ja näiden mukanaan tuoman kilpailuedun. Yksittäinen ihminen ei pysty kilpailemaan tehokkuudessa noiden kanssa, ei edes perustulon avulla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #22

Luen silti rivien välistä, että et vastusta perustuloa Janne?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #26

Kapitalistisen talouden puitteissa tulonjakoa on tehtävä, koska täystyöllisyyttä ei ole (se johtaisi palkkavaatimuksiin, jotka tekisivät työllistämisen kannattamattomaksi kapitalisteille).

Kyse on siis siitä, miten tulonjako on tarkoituksenmukaisinta tehdä -- sikäli kuin ollaan kapitalistisessa taloudessa. Puhtaasti tekniseltä kannalta perustulo olisi tietysti tehokkain tapa toteuttaa tulonjako. Kuten sekä sinä että minä olemme vuosien varrella eri ketjuissa todenneet, tarveharkintainen toimeentulotuki olisi säilytettävä rinnalla erityistapausten varalta.

Mutta... Tuo tarkasteluni on siis tehty sillä taustaolettamuksella, että elämme (tulemme elämään) kapitalistisessa taloudessa. Kuten varmaan jokainen kirjoituksiani lukenut ymmärtää, kannatan sosialismia ja siirtymistä kapitalismista sosialismiin.

Jos siis haluaisin antaa perusteellisen vastauksen kysymykseesi, minun olisi otettava huomioon myös se seikka, miten perustulo vaikuttaisi mahdollisuuksiin siirtyä sosialismiin. Rehellisesti sanottuna en ole tätä kysymystä pohtinut loppuun asti, joten minulla ei ole lopullisen selkeää kyllä/ei -kantaa tuohon. Toistainen mututuntumani on, että perustulo olisi parempi kuin nykyinen systeemi, mutta kuten sanottu, en ole asiaa aivan puhki asti miettinyt.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #22

"Yksittäinen ihminen ei pysty kilpailemaan tehokkuudessa noiden kanssa, ei edes perustulon avulla."

Insinöörinä ja tuotantotekniikkaa ymmärtävänä väitän, että perustulon avulla ahkera duunari voisi monilla aloilla voittaa kalliit koneet. Kehitysmaiden matalapalkkaiset duunarit tekevät niin myös ilman perustuloa, mutta se ei kapitalistejä sureta, koska kapitalistit omistavat jakelu- ja myyntireitit, ja saavat suurimmat voitot.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #32

Jep. Esim. Steam on nykyään jakelukanava, jossa taitava (tai onnekas) kaveri voi tehdä hyvät rahat:

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005433559.html

toki kapitalisti (Gaben) ottaa siivunsa, sitä ei voi kieltää.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #36

PayPal ja Internet tarjoavat pääoman puutteesta kärsiville monia hyviä jakelukanavia. Siinä duunarit ja kapitalistit ovat löytäneet uudenlaisen symbioosin. Kannattaa huomata, että kapitalisti rikastuu parhaiten "ryöstämällä" toisen kapitalistin markkinat, ei riistämällä duunareita.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #38

Taloudelliset arvot syntyvät työnteosta. Kapitalistien keskinäinen pörssipeli, koronkiskonta, vedonlyönti tms. vain jakaa niitä arvoja, jotka syntyvät työnteosta. Kapitalistien keskinäinen "ryöstö", kuten sanot, ei synnytä mitään taloudellisia arvoja, vaan pelkästään jakaa niitä uudelleen.

Rahaa ei voi syödä (kuva)

Marxin lisäarvoteoria lyhyesti selitettynä

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #39

"Taloudelliset arvot syntyvät työnteosta" Pitää paikkansa. Siksi kaikkea ei pidä arvioida rahalla. Jos joku saisi vain perustulon, mutta tekisi omasta ja läheistensä mielestä hyödyllistä mutta ilmaista työtä, hän lisäisi taloudellisia arvoja. Esimerkiksi ahkera kotirouva voi olla taloudelle erittäin arvokas.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #43

Olet aivan oikeassa. Jo Marx ja Engels aikanaan kiinnittivät huomiota siihen, että kotiäidit tekevät äärimmäisen tärkeää työtä: He tuottavat työläisiä/työvoimaa huoltaessaan lapsiaan ja miehiään! Tuosta työstä ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaikka se on aivan ehdottoman välttämätöntä työtä. Palkka maksetaan (kuvitellaan nyt 1800-luvun tai 1900-luvun alun tilannetta) perheenisälle ja sillä palkalla elää sitten koko perhe.

Sittemmin on kehitetty hyvinvointivaltio. Kun ennenvanhaan tulonjako tapahtui perheen sisällä, niin nyt se tapahtuu verotuksen ja sosiaalitukien välityksellä. Isän ja äidin ja lapsien ei enää tarvitse asua samassa taloudessa, eikä työssäkäyvän isän (feministit älkää pillastuko tästä stereotypiasta; se on vain yksikertaisuuden vuoksi tässä) verot ole korvamerkitty juuri hänen naisensa ja lastensa sosiaalitukiin. Mutta suuressa mittakaavassa työväenluokan työssäkäyvät kustantavat sekä kaikkien työväenluokkaan että myös kapitalistiluokkaan kuuluvien elämisen. Ja kapitalistien rikastumisen myös, tietysti (kuka muukaan sen kustantaisi?).

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #39

Lisäarvoteoriassa oli paha virhe

"Mihin katoavat työläisemme tekemien 8 työtunnin arvosta ne 4, jotka eivät ole hänen palkassaan? Ne jäävät työnantajalle voitoksi. Tätä kutsutaan lisäarvoksi."

Ne eivät jäätyönantajan voitoksi, vaan verottaja vie noin puolet. Kapitalistille jää tyypillisesti vain 10%.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #44

Ei hämäännytä verotuksesta, sosiaalituista, yritystuista yms. Eikä sekään ole oleellista, mikä sattuu olemaan riiston taso juuri tällä hetkellä jollain tietyllä alueella. Oleellista on ymmärtää mitä tapahtuu suuressa mittakaavassa ja millä periaatteella.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kokoomuksessa taidetaan olla realisteja seuraavin perustein:

OECD:n laskelmien mukaan Suomessa kokeiltu perustulo olisi joko liian kallis tai antaisi liian alhaisen sosiaaliturvan. Nykyjärjestelmään verrattuna pariskunnat voittaisivat yksinasuviin nähden ja 150 000 ihmistä putoaisi köyhyysrajan alapuolelle.

Suomalaiset arvostavat työntekoa. EVAn tutkimuksen mukaan 81 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi ja vain 11 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa.

Tutkimuksen mukaan käsitykset kattavan sosiaaliturvan kannustinvaikutuksista jakavat kansalaiset kahteen leiriin. 45 prosenttia on sitä mieltä, että kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä. Vain hieman pienempi joukko, 42 prosenttia, on eri mieltä.
71 prosenttia on sitä mieltä, että yhteiskunnan tuista tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi.

Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 60 100, joten perustustuloa haikaleva voisi harkita ihan oikeaa työpaikkaa ja ansiotuloja.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Kokoomuksessa taidetaan olla realisteja seuraavin perustein:

OECD:n laskelmien mukaan Suomessa kokeiltu perustulo olisi joko liian kallis tai antaisi liian alhaisen sosiaaliturvan. Nykyjärjestelmään verrattuna pariskunnat voittaisivat yksinasuviin nähden ja 150 000 ihmistä putoaisi köyhyysrajan alapuolelle."

Luitko edes blogia, vai jätätkö yleisemmin ajattelun OECD:lle?

Perustulo ei sulje pois harkinnanvaraista sosiaaliturvaa.

"Suomalaiset arvostavat työntekoa. EVAn tutkimuksen mukaan 81 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi ja vain 11 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa."

Tai vaihtoehtoisesti EVA:lle?

"Tutkimuksen mukaan käsitykset kattavan sosiaaliturvan kannustinvaikutuksista jakavat kansalaiset kahteen leiriin. 45 prosenttia on sitä mieltä, että kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä. Vain hieman pienempi joukko, 42 prosenttia, on eri mieltä."

Stetson-Harrison tutkimukseni mukaan 90%+ näistä ei ymmärrä nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, eläkejärjestelmää eikä perustulojärjestelmää, joten minkä arvoinen heidän mielipiteensä on?

Perustulojärjestelmä on nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää parempi kaikilta osin.

"71 prosenttia on sitä mieltä, että yhteiskunnan tuista tullut saavutettuja etuja,
joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi."

Helppo olla samaa mieltä, esim. lapsilisää nostavat ihan kaikki, tarvitsivat tai eivät.

"Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 60 100, joten perustustuloa haikaleva voisi harkita ihan oikeaa työpaikkaa ja ansiotuloja."

Niin, itsehän olen ollut yli kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti työelämässä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Ei tuossa blogissasi ole kovin paljoa lukemista. Mitätön luettelo ja lopuksi todetaan, että tämä maksaa kaksi miljardia euroa.

Samaa juttu linkissäsi: muutamaan virkkeeseen on survottu erilaisia kohderyhmiä ja ikäluokkia. Loppuun on sitten heitelty jotain summia.

Tuo käyttämäsi Stetson-Harrison menetelmä (hatusta vetämällä) kertoo kaiken.

"Perustulo ei sulje pois harkinnanvaraista sosiaaliturvaa."

Tuo on totta. Perustulokokeilun kokeiluryhmässä mukana oleminen ei heikentänyt osallistujien taloudellista tilannetta: jos esimerkiksi osallistujan työttömyysturva oli perustuloa suurempi, hän sai hakea yli menevän summan Kelalta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #52

Vastauksesi on niin lyhyt että jätin sen lukematta.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Perustulo on potentiaalisesti kaikkien kannustinloukkujen äiti. Tuloja saaviltahan se verotetaan tulojen määrää vastaavasti pois, joten lisätulojen - tai ylipäätään tulojen - hankkiminen aiheuttaa jyrkän verokiilan.

Ulkomailla lienee viitisen miljadia ihmistä, joille perustulo olisi vastaansanomaton magneetti.

Näin siis reaalielämässä asiat ovat.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mielestäni perustuloa voi maksaa vain Suomessa oleville Suomen kansalaisille, ja sen tason on oltavan sen verran matala, että työt edelleen maistuvat.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Jos taso on matala, niin eihän sillä elä vaan tarvitaan muita tukia täydentämään.

Yhtälö ei vaan toteudu.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #14

Siksipä taso kannattaa asettaa nykyiselle minimitukitasolle, jolla elää jo nyt suuri joukko ihmisiä.

Kannustan lukemaan tämän kirjoitukseni aiheesta: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-p...

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Mielestäni perustuloa voi maksaa vain Suomessa oleville Suomen kansalaisille, ja sen tason on oltavan sen verran matala, että työt edelleen maistuvat."

Miten valvotaan, että henkilö on Suomessa? Itse ainakin lähtisin oloneuvokseksi Latviaan, jossa jo 750e perustulo päihittää paikallisten lääkäreiden palkat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Perustulo on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen asia, ja nyt kun pää on avattu, testataan ihmeessä eri malleja ja eri tasoja. Olennaista on kuitenkin testaaminen, sillä maailmalla aiemmissa kokeiluissa tulokset ovat olleet hyvin ristiriitaisia. Toki jokaisessa maassa ja ajassa tilanteet ovat hyvin erilaisia joten johtopäätösten teko aiemmista yritelmistä on vaikeaa.

Todennäköisesti koko kansan laajuisesti kannattaisi vähintään ottaa pieni, vaikka lapsilisän tai opintotuen suuruinen perustulo joka tapauksessa käyttöön. Sillä ei de facto muuteta systeemiä mihinkään, mutta ainakin se ehkäisee pahimpia väliinputoamisia esimerkiksi johtuen sosiaaliturvan käsittelyajoista. Laskut joustavat aina mutta sapuskaa on varmaan syytä saada joka päivä. Satkukin kuussa turvaisi ainakin sen kaikissa tilanteissa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tälläinen 10e päivässä kaikille olisi kieltämättä hyvä pelinavaus.

Jos ei muuta, niin selvenisi laajemmallekin yleisölle kuinka systeemi ei maksa euron latia.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Turhaan potkit, Amos, tutkainta vastaan. Jos perustulon idea ja matematiikka ei mene himaan kaaliin, niin ei se mene takomallakaan.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Perustulon tullessa voimaan itse joko a) lähtisin Latviaan tai vastaavaan oloneuvokseksi, kuten aiemmassa kommentissa kerroin tai b) alkaisin yrittäjäksi, joka ei maksa rajusti verotettua palkkatuloa itselleen vaan ottaa kaiken kevyesti verotettuina osinkoina.

Olisi tyhmää alkaa itse rahoittaa tuollaista systeemiä, joka on niin täynnä porsaanreikiä. Mieluummin ottaisin siitä kaiken hyödyn irti.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tervemenoa Latviaan, 630e/kk tarkalleen ottaen.

Ja tervemenoa yrittäjäksi - yrittäjyyteen kannustaminen on toki eräs ehdotukseni tarkoituksista - sekään ei ole sellainen vero-autuus millaiseksi Kontula sen twitterissä kuvaa.

Pääomatuloverojen ja ansiotuloverojen progressiot ovat omat keskustelunsa, joita ei ole välttämätöntä käydä perustulomallia suunnitellessa.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Tässä muuten oli hyvää keskustelua. Pallo ainakin liikkui.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset