Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Erillinen polkupyörätunneli tai silta ovat molemmat virheitä

  • Näin hahmoteltiin vielä 2014, ehdotukseni on parannus tähän
    Näin hahmoteltiin vielä 2014, ehdotukseni on parannus tähän
  • Näin tunnelissa mahtuisi kulkemaan valtaosan matkaa
    Näin tunnelissa mahtuisi kulkemaan valtaosan matkaa
  • Rappusten ja hissien kohdalla pitää hieman soveltaa
    Rappusten ja hissien kohdalla pitää hieman soveltaa
  • Hyvinhän tuohon mahtuu, vaikka kuvateksti toista väittää
    Hyvinhän tuohon mahtuu, vaikka kuvateksti toista väittää
  • Varsinkin jos risteyskohtiin rakentaa kaiteet
    Varsinkin jos risteyskohtiin rakentaa kaiteet
  • Katkoviiva väärin, punainen nuoli omani
    Katkoviiva väärin, punainen nuoli omani

Helsingin kaupunki julkaisi 28.6.2018 luonnoksen Kansalaistori–Kaisaniemi -pyörä- ja jalankulkuyhteyden rakennettavuusselvitys:

"Tässä selvityksessä on tutkittu kolmea vaihtoehtoista tapaa toteuttaa jalankulun ja pyöräliikenteen yhteys Kansalaistorin ja Kaisaniemenpuiston välille."

Se tehtiin siitä syystä, että Helsingin kaupunginvaltuusto torppasi viimeksi suunnitelman erillisestä tunnelista, ja pyysi selvittämään myös siltavaihtoehtoja.

"Lisäksi työssä esitellään julkisuudessa esillä olleita ideoita ratapihan ylittämisestä sekä esimerkkejä muualta maailmasta. Selvityksen tarkoituksena on tukea jatkosuunnittelua koskevaa päätöksentekoa."

Oma ehdotukseni Polkupyörätunneli rautatieaseman ali luiskan hinnalla (AA 26.2.2018) ei valitettavasti selvitykseen saakkaa päässyt, vaikka se on käytännössä parannus vuoden 2011 alkuperäiseen suunnitelmaan. Syy löytyy tästä:

"Liittyminen nykyiseen alikäytävään todettiin käyttäjien turvallisuuden kannalta kuitenkin ongelmalliseksi; ratapihan puolelta toiselle kulkevien pyöräilijöiden reitti olisi ristennyt laitureille kulkevien junamatkustajien reittien kanssa."

Ajatus nykyisen alikulun tehokkaammasta käytöstä oli läheisesti mukana vielä lisätarkastelussa pyörätunnelin yleissuunnitelmaan 2014 (kuvaliitteet 1 - 3).

Viime kuussa julkaistuun raporttiin oli kuitenkin valittu vuodelle 2014 havainnekuvaan (kuvaliite 4) kuvatekstiksi:

"Lisätarkasteluissa 2014 nostettiin näkymäkuvalla esiin haastavasti risteävät pyöräilijöiden ja laitureille pyrkivien kävelijöiden kulkureitit."

Tätä nimenomaista havainnekuvaa ei kuitenkaan aikoinaan käytetty osoittamaan nykyisen alikulun jakamisen mahdottomuus, vaan nimen omaan sen toteuttamiskelpoisuus, eli tältä osin "aika on kullannut muistoja." 

Huomionarvoista on myös se, että viimekuisessa selvityksessä on selvä virhe, eli nykyinen alikulku on merkitty alkamaan täysin väärästä paikasta (kuvaliite 6).

Tosiasia on, että 2014 Liikennevirasto vastusti nykyisen alikulun yhteiskäyttöä, mutta näkisin että Helsingin kaupungilla on halutessaan oikeus sanoa virastolle, että pitäkää tunkkinne: Helsinki rakentaa rampin, korotuksen ja mahdolliset kaiteet, joiden avulla tunnelin käyttöastetta tullaan kasvattamaan sallimalla siellä pyöräily.

 

Ehdotukseni kustannus on arviolta 2 miljoonaa, eli noin kymmenesosa siitä, mitä erillisen alikulun rakentaminen maksaa. On myös syytä muistaa, että erillinen alikulku synnyttäisi omat huolto- ja vartiointikustannuksensa, eli kyse ei ole vain kertainvestoinnista.

Sitten kun nykyisen alikulun käyttöaste lähentelee sataa prosenttia, alkaa uuden alikulun kaivamisessa olla taloudellisesti järkeä, nykyisellään mielestäni ei.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka mieluummin laittaa 10 x 2 miljoonaa euroa pyöräilyn parantamiseen sen kipukohdissa, kuin 20 miljoonaa yhteen monumenttiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Ammattilaiset ihan syystä pitävät rappusten risteyskohtia vaarallisina tunnelivaihtoehdossa. Liikennesääntöjen mukaan fillaristin pitäisi pysähtyä ja antaa tilaa pyörätien ylittävälle jalankulkijalle. Asemalaiturita matkustajat tulevat vielä yhtenä massana, mikä pahentaa tilannetta.

Jalankulkijan nopeus on keskimäärin 5,4 km/h eli 1,5 m/s ja pyörän n. 20 km/h eli 5,5 m/s. Pysähtymismatka reaktionopeuksineen tuosta vaudista on noin 5,5 m ja siihen menee aikaa noin 1,5 sekuntia.

Jos rappusista kiiruhtava jalankulkija tulee pysähtymättä tunnelista niin teoreettisesti viiden metrin päässä oleva pyöräilijä törmää jalankulkijaan vaikka tekisi kaikkensa estääkseen törmäyksen. Käytännössä pyöräilijä voi yrittää myös väistää ja jalakulkija pysähtyä, mutta ennemmin tai myöhemmin törmäys kuitenkin tapahtuu, koska siihen ajoradalle saattaa kiiruhtaa monta jalankulkijaa matkatavaroineen.
Kaide on vaarallinen pyöräilijälle.

Kannattaa jättää liikennesuunnittelu ammattilaisille.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Vastaavien jalankulkijoille vaarallisten risteysten määrä Helsingissä voidaan laskea tuhansissa. Tomi ei taida paljoa pyörällä liikkua?

Miksi jalankulkijoita suojeltaisiin superkalliilla ratkaisulla yhdessä paikassa ja jätettäisiin muut retuperälle?

Amos juuri selitti, että pyöräilijän vauhdin pysäyttävät kaiteet, jotka voi sivuuttaa hitaasti ajaen tai taluttaen, maksavat vähemmän kuin 20 miljoonaa.

Helsingin kaupungilla on positiivinen ongelma; rahaa on niin ettei paskalle taivu ja ne polttelevat kassassa.

Helsingin kaupunki voisi ensi vuodeksi hankkia kaupunkiautoja, joita voisi vapaasti käyttää HSL:n matkakortilla.

1000 sähköautoa ripoteltuna ympäri kaupunkia maksaisi vain 40 miljoonaa, eikä tarvitsisi enää rakentaa yhtäkään pyörätietä koska kaikki liikkuisivat autoilla. Varkaudet estettäisiin siten, että GPS katkaisee sähköt, jos auto ajetaan määrätyn alueen ulkopuolelle.

Kustannus olisi vain 2 x pyörätunnelin hinta.

Eikä se haittaisi autokauppaa tai taksiyrittämistä yhtään sen enempää kuin kaupunkipyörät haittaavat polkupyörien kivijalkakauppaa.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Sään salliessa on tänä vuonna tullut kaksipyöräisellä liikuttua ihan riittävästi. Autotallista löytyy pinnoituspenkki ja sellainen yksipyöräinenkin poljettava.

Jos mennään itse asiaan - eipä taida kaiteita tulla turvallisuussyitä.

Ne "vauhdin pysäyttävät kaiteet" ovat leveämmän ajoradan ajolinjan jatkeena ja ihan varmasti vauhti niihin pysähtyy. Voi lähteä jopa henkikin.

Helsingin aseman kautta kulkee päivittäin 240 000 matkustajaa ja jos heistä osa haluaa käyttää rappusia tunneliin niin kaide, jonka molemmissa päissä on metrin levyiset aukot, on vaarallinen tulppa.
Kaiteen ja seinän välistä ei mahdu kuin yksi ihminen kerrallaan, jolloin rappuset tai tunneli ruuhkautuu riippuen siitä mihin suuntaan se ihmismassa on menossa.

Tässä on kaupungin suunnitteluohje pyöräteille: https://www.hel.fi/hel2/ksv/aineistot/liikennesuun...

Helsingissä on monta paikka, jossa pyöräilijät, jalankulkijat ja raskaampi liikenne ovat törmäyskurssilla. Uuden rakentamisessa niitä kyllä pyritään välttämään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset