Journalismia vai ei?
Saska Saarikosken twiitti "Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka "sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia" eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen." on herättänyt paljon keskustelua.
Saska on oikeassa, joskin esittäisin asian vielä suoremmin. Sanomalehtiä perustetaan (ja omistetaan) maailman muuttamiseksi haluttuun suuntaan, ja empiriaa tästä ei tarvitse etsiä wikipediaa pidemmältä (Luettelo suomalaisten puolueiden pää-äänenkannattajista).
Helsingin Sanomat poikkeaa toki listasta siinä, että se ei ole minkään yksittäisen puolueen evankelista, mutta evankelista se silti on. Tämä ei kuitenkaan ole mikään ongelma, sillä yksityisesti omistettu media saa kertoa mitä ja miten haluaa, ja asiakkaat äänestävät lopulta jaloillaan jos viesti ei miellytä. Sanomalehdet ovat myös ajoittain ihan tuottavaa liiketoimintaa, eikä tätä yleensä haluta riskeerata liiallisella vaikuttamisella.
Yle (joka ei sanomalehteä onneksi julkaise) on kuitenkin julkinen, ja siksi eri asemassa. Tästä pääsemme olennaiseen kysymykseen: Mikä on journalismin tehtävä?
Koska Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) sivut eivät yksiselitteisesti ota kantaa asiaan, niin lainaan American Press Institutea:
"The purpose of journalism is thus to provide citizens with the information they need to make the best possible decisions about their lives, their communities, their societies, and their governments."
Ja journalismi on toki hyvä määritellä varmuuden vuoksi, samasta lähteestä:
"Journalism is the activity of gathering, assessing, creating, and presenting news and information. It is also the product of these activities."
Näiden pohjalta kannustan Saarikoskea pohtimaan kysymystä, että oliko Open letter from two Finnish journalists to the presidents of the United States and Russia: European matters should not be decided over the heads of Europeans (HS 15.07.2018) journalismia vai ei, ja jos ei, niin mitä se silloin oli? Ja kuinka paljon vastaavaa pitää tehdä, että käyntikorttiin olisi syytä päivittää journalistin sijaan agendajournalisti.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka leipätyössään pyrkii aikaansaamaan muutosta mm. viestinnän keinoin.
Eräs mielenkiintoinen detalji asiaan liittyen löytyy täältä:
https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/abb…
Ikävä kyllä en nyt pysty varmistamaan asian todenperäisyyttä, mutta ilmeisesti journalistin ohjeet on hiljattain päivitetty seuraavasti:
“Hyvän journalistisen tavan perustana on kansalaisten oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja, joiden avulla he voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan maailmasta ja yhteiskunnasta.”
Muotoon:
“Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.”
Arvostan jos joku asiaa tunteva voisi kertoa onko todellakin näin tehty, ja jos, niin miksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeiseti hiljattain v 2005.Itse aiheeseen liittyen.MV Ahola ja Tossavainen oikein ajavat takaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia vahvistuksesta, osaatko sanoa miksi muutos tehtiin?
Ilmoita asiaton viesti
Journalistien eettisiä ohjeita, nykyiseltä nimeltään ’journalistin ohjeet’ päivitetään aika ajoin. Uusin on vuodelta 2014. Aikaisempia vuosilukuja päivityksille 1957, 1968, 1976, 1983, 1992, 2005, eli noin 10 vuoden välein.
Ilmoita asiaton viesti
Lähinnä mielenkiitoista olisi kuulla millainen prosessi muutosten taustalla on, ja miten päätökset muutoksista tehdään, ja dokumentoidaanko niitä (vrt. hallituksen esitykset).
Oletan että jonkinlainen raati (tai peräti neuvosto) nämä päättää ja hyväksyy, jonka jälkeen nämä ovat ns. ”saa suorittaa” – varsinkin kun JSN:llä on oikeus antaa päätöksiä näiden pohjalta.
Mutta juu, tämä on nyanssi, mutta mielenkiintoinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinaisessa journalistin ohjeissa ei tuota sanontaa ole muutettu vaan kyseessä on JSN:n sivujen mukaan sananvapauteen liityvä maininta JOURNALISTIN OHJEET JA LIITTEESSÄ johdanto-osiossa, joka on muodossa ”Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.”
Mielestäni tuo on enemmänkin yleistoteamus. Ei siis yksin koske journalisteja. Saatanpa olla väärässäkin, mutta tuo on tulkintani.
http://www.jsn.fi/ohjeet_kautta_aikain/journalisti…
http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Linkissä myös aiemmat ohjeet.
Varsinaisessa journalistin ohjeissa kuitenkin nähdäkseni painotetaan oikean tiedon välittämistä sekä sitä että journalistin on kerrottava mikäli kirjoitus sisältää omia mielipiteitä.
Tässä sitten eräs SK:n kirjoitus JSN:ää koskeva kritiikkiä JSN:n tekemiä päätöksiä kohtaan. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/julkisen-…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia linkistä, SK:n juttu on mielenkiintoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Amos Ahola koskaan kuullut sanaa ”kolumni”?
Ilmoita asiaton viesti
Toki – kuittaatko koko asian merkityksettömäksi tällä kommentilla?
Ilmoita asiaton viesti
No kyllä on suht koht merkityksetöntä pohtia, saako sanomalehdillä tai toimittajilla olla mielipiteitä. Totta kai saa olla. Vapaassa maailmassa me Hesarin tilaajat päätämme, onko niitä esimerkiksi Hesarilla liikaa.
Yle pitäisi pilkkoa ja myydä, mutta se on aivan eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni ei lainkaan merkityksetöntä. Moni ihminen ei ymmärräkään kuin monesta suunnasta heihin pyritään vaikuttamaan, ja osa vaikuttavista tahoista saa lisää uskottavuutta pukeutumalla journalistin viittaan.
Ei siitä ole kauaa kuin pankkejakin pidettiin luotettavina tahoina, nykyään vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti