Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Sakottakaamme tietöitä tienkäyttäjien sijaan

  • Sopiiko tätä juhlia?
    Sopiiko tätä juhlia?
  • Tekee vain työtään.
    Tekee vain työtään.

Dennis Pastersteinin twiitti: "#Kehä1 nopeusrajoitus laskettu 50 km/h Pihlajamäen liittymän kohdalla. Salama välähti tunnissa 72 kertaa. #Helsinki" palautti mieleen Kummelin klassikon "Sakkoja sakkoja":

"On täällä hauska viettää ratsiaa,
on ilo antaa sulle sakkoja.
Tutka sut pysäyttää, meitä se virkistää, on tässä sun matkas pää."

Vaikka sakkojen korottaminen valtiontalouden tilkitsemiseksi kaatui aikoinaan perustuslakiin (HS 21.3.2016), joku nohevampi virkamies keksi keinon kiertää perustuslaki ampumalla tiet linnunpönttöjä täyteen. Tämä sotkee liikenneturvallisuustyötä, väittää professori Timo Tervo (Kaleva, 13.12.2017)

 

Mielestäni tienkäyttäjien loukuttaminen siitä, että joku päättää repiä tien auki on sekä väärin, että vaarallista. Vaarallista siksi, että tienkäyttäjien sakottaminen ei lyhennä tietyön kestoa lainkaan, eikä kannusta tekemään tietöistä mahdollisimman vaaratonta.

Olen aikaisemmin ehdottanut, että tietöille pitäisi asettaa haittamaksu (AA 25.11.2016), joka kompensoisi sen aiheuttamaa haittaa tienkäyttäjille, ja siten nopeuttaisi tietöiden valmistumista.

Pasterstein on kuitenkin oikeassa siinä, että hänen työnsä ei ole ottaa kantaa lakiin, vaan huolehtia sen toimeenpanosta. Siispä meidän tulevien lainsäätäjien tehtävä on korjata tämä ongelma - sakottakaamme tietöitä tienkäyttäjien sijaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jota voi halutessaan äänestää ensi eduskuntavaaleissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Liikennerikkeiden ( lievien ylinopeuksien ) kannalta homma on täysin hanurista.

Missä muussa maassa ylinopeussakot on budjetoitu sruraavalle vuodelle muualla, kuin Suomessa ?

Hyvää kyttäysonnea ja onnistumisentunteita vain niille poliiseille, jotka ovat tässä piiloverotuksessa osallisina.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Missä muussa maassa ylinopeussakot on budjetoitu sruraavalle vuodelle muualla, kuin Suomessa ?"

En tiedä yhtäkään maata joka tekisi myös näin, mutta jos sellainen on, toivottavasti joku sen kommenteissa kertoo.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Pitäisikö tietyömaan kohdalla sitten saada ajaa haluamaansa nopeutta vai miten asia pitäisi järjestää? Eikö liberaaliutesi tunnista tai halua tunnustaa tiellä työssä olevien oikeutta turvallisuuteen?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tottakai alennettu nopeusrajoitus on paikallaan (ja tietyön haittamaksun peruste), mutta tutkarysiä ei tietöistä mielestäni pitäisi tehdä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eli tienkorjaajien työturvallisuusasiat hoidetaan, mutta vain muodollisesti? Mitään valvontaa ja seuraamuksia ei saa olla?

Pastersteinin pointti on selvästikin, että autoilijoiden pitäisi kunnioittaa tietyömaiden alennettuja rajoituksia, eikä nyt ole kyse mistään valtion budjetin täyttämisestä. Tekee vain työtään -ilkkuminen on aivan naurettavaa shittiä nyt.

Etkö todellakaan tajua, että siellä on ihmisiä työssä liikenteen keskellä ja siksi ei saa ajaa kahdeksaakymppiä toistaiseksi?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #9

Pääpointtini on, että tietöiden keston lyhentäminen parantaisi sekä liikenneturvallisuutta, että säästäisi tienkäyttäjien aikaa.

Nyt merkittävä osa ongelmista (ja nopeuden ylityksistä) johtuu siitä, että valtaosan ajasta alennettujen nopeusrajoitusten alueella ei työskentele ketään - koskaan et tiedä milloin tie on tyhjä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #10

Sallitun nopeuden ylitykset johtuvat asennevikaisista kuljettajista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #12

Yhtälailla tarpeettomasti alennettu nopeusrajoitus johtuu asenneviasta.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #9

#9. Rajoitus on paikallaan vain juuri missä on työt käynnissä ja ukot tiellä. Muu jarruttelu on täysin aiheetonta. Sinä saat köröttää miten lystäät, mutta muiden ei tarvitse. Kannatan dynaaamista sujuvaa ajoa, koska se on turvallisinta, se pitää ajotaidon yllä ja kuskin valppaana. Kaiken maailman köröttelijät aiheuttavat eniten arvaamattomia vaaratilanteita tilanteita teillämme. Ja he luulevat ajavansa turvallisesti. Kannattaa käydä Saksassa oppimassa miten ajetaan hyvin.

Käyttäjän jannepohjala kuva
Janne Pohjala Vastaus kommenttiin #9

Etkö todellakaan tajua että vaikka siellä on rajoitus

1. Yhtään ketään ei ole töissä missään

2. Yhtään mitään työmaatakaan ei välttämättä ole tai se on kaksi kumikartiota pientareella tai työmaa ei ole edes alkanut tai jo päättynyt

On vain poliisi joka haistaa hillon ja saapuu sakottamaan.

Pitää olla varmaan joku uberbesserwisseri että ihmiset eivät saa valittaa jos vesilaitoksen tekemän remontin vuoksi kolmeen kuukauteen sinun lääväsi vesihanasta ei tule vettä kuin liittämällä.

Ja jos sitten iniset että ei ole hyvä, niin me sitten sanoisimme että mikä siinä nyt on muka vaikeaa sopeutua että tehdään putkitöitä verkossa?

Kyllä vesilaitoskin voisi suunnitella kaivamisensa ja korjaamisessa siten että vedenjakelun katkoilla ei olisi mitään väliä. Tai sähkölaitos remontoisi niin että kolme kuukautta saat vain 140 volttia etkä 230.

Jotain ihmeen syystä monessa muussa maassa tietyömaat väliaikainen järhestelyineen tehdään siten että niistä aiheutuu liikenteelle mahdollisimman vähän haittaa.

Suomessa haitta pyritään maksimoimaan ja olemattomalla vaaralla vielä rahastamaan.

Jostain syystä jalankulkijat noudattavat keskellä yötä tyhjällä kadulla punaista valoa yhtä huonosti kuin tarpeetonta työmaarajoitusta.

Voidaan molemmista todeta että typeriä määräyksiä ei keskimäärin kukaan noudata.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #62

Olet tyypillinen esimerkki siitä, miten autoilu saa joissakin ihmisissä esiin typerän, itsekkään idiootin, joka kuvittelee olevansa maailmannapa.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Mikäli tuossa ylemmässä kuvassa olevia merkintöjä ei huomaa, ei pitäisi enää ajaa liikenteessä lainkaan. Mikäli taas ei niistä piittaa, olisi syytä tarkistaa asenteitaan. Mikä ihme voi tehdä nopeusrajoitusten noudattamisesta ylivoimaisen vaikeaa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Se, että nopeusrajoituksia alennetaan liian kepein perustein (esim. viikoksi sellaisen tietyön kohdalla, jossa työskennellään pari tuntia silloin tällöin) alentaa kansalaisten tahtoa noudattaa niitä.

Jos alennetut nopeusrajoitukset huputettaisiin kun niitä ei tarvita, noudatettaisiin alennettuja nopeusrajoituksia paremmin.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Olisi tietysti hyvä tietää esimerkkitapauksen 72:n välähdyksen/h aika, mutta epäilen ettei kyse ole ollut esim. yöajasta.

Olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei merkkien huputtaminen tai rajoituksen poistaminen väliaikaisesti voi olla liikaa vaadittu. Taitaa vain olla niin, että rajoitusten tarpeellisuutta on hankalampi valvoa kuin ajonopeuksia.

Tiina Teittinen

Missä on työmaa/ työmaita joissa työskennellään pari tuntia silloin tällöin?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #14

Tähän olisi toki erittäin mielenkiintoista saada dataa tietöitä toteuttavilta yhtiöiltä työmaiden käyttöasteista, mutta sen puutteessa joutuu turvautumaan empiriaan ja toteamaan että työmaiden käyttöasteet eivät ole siellä missä niiden pitäisi olla (100%).

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #18

Infrarakentamiseen liittyy haasteita, joita tavallinen tienkäyttäjä ei välttämättä ymmärrä. Jos työntekijät eivät ole juuri ohittamallasi työmaalla töissä, he ovat toteuttamassa samaa työvaihetta toisessa kohteessa. Rakentamisen suorittava työ tapahtuu pienyrittäjäperusteisesti alihankintaketjuissa. Voit uskoa että siellä tehdään työtä 100% työpanoksella, koska muuhun ei ole varaa. Toisin kuin julkisella puolella virkamiehenä työskennellessä.
On aina helppoa rutista, kun näkee asiassa vain kolikon toisen puolen. Yleensä omansa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #20

Nimenomaan tätä kritisoin - koko kaupunki (tai moottoritie) vedetään auki keväällä, ja pikkuhiljaa tehdään valmiiksi niin että tiet saadaan kiinni ennen talvea.

Vaihtoehto olisi, että tehtäisiin kohta kerrallaan alusta loppuun valmiiksi, näin:

https://www.youtube.com/watch?v=btOE0rcKDC0

Jos teiden aukipitämisellä olisi kustannus, suosittaisiin kerralla valmiiksi mallia, nyt viivästykset maksaa tienkäyttäjä menetettynä vapaa-aikana.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #22

Tuoltahan tehdäänkin. Huomaatko että videossa tehdään vain purku- ja päällystystyöt suoralle tieosuudelle. Ei vesieristyksiä eikä tukibetonien raudoituksen purkuja eikä halkeamien injektointeja. Ei ajojohteiden betonipalkkien uudelleenvaluja.
Kuntapoliitikko kun olet, niin otapa asiaksesi lisätä asiantuntemustasi aiheesta, josta nyt puhut.
Aloita vaikka siitä, että kiinnität työmaata ohittaessaan siihen, minkälaisesta työmaakohteesta on kysymys. Onko vaikkapa siltakansi, vaikka tuulilasin läpi näyttäisikin vain ajoradalta, jossa hidastelevat työmiehet tekevät kiusaa etenemisellesi.
Työmailla on aina aikataulu ja deadline. Sovitun aikataulun ylittämisestä alkaa urakoitsija maksaa sakkoa jokaiselta sopimuksen ylittävältä päivältä. Voit uskoa että kenenkään osallisen etu ei ole työn viivästyminen. Yrittäjäkään ei halua ottaa takkiin yhdestäkään kohteesta.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #28

#28. Kerro miksi jokainen työmaa tuntuu pääosin seisovan. Mitään ei tapahdu. Joku päivä pari ukkoa harjaa. Viikon päästä tehdään jotain muuta. Tai sitten ei. Tämä on maantapa alalla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #28

Ilmeisesti myös Mäntymäentien ja Helsinginkadun risteyksessä tehtiin vesieristykset, tukibetonien raudoitusten purkua ja halkeamien injektointeja, sekä ajojohteiden betonipalkkien uudellevaluja, kun koko hommaan meni kesä 2016.

Lopputulokseksena saatiin kuitenkin vain yksi pyöräkaista lisää, eikä siltaa. Ja sekin toteutus on niin vaarallinen (polkupyöräkaista tien suuntainen, ja autoilija saattaa pysähtyä vasta viereisen suojatien eteen), että joku saattaa menettää siinä vielä henkensä.

"Työmailla on aina aikataulu ja deadline. Sovitun aikataulun ylittämisestä alkaa urakoitsija maksaa sakkoa jokaiselta sopimuksen ylittävältä päivältä. Voit uskoa että kenenkään osallisen etu ei ole työn viivästyminen. Yrittäjäkään ei halua ottaa takkiin yhdestäkään kohteesta."

Jos tietöillä olisi haittamaksu, aikataulut suunniteltaisiin nykyistä kunnianhimoisemmiksi, ja työt toteutettaisiin useammassa vuorossa.

Epäilemättä on kohteita, joissa kestää kauemmin kuin toisissa, mutta näin saisimme erotettua jyvät akanoista.

edit: Helsinginkadun ja Mäntymäenkadun tietöistä: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/404318-r...

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #37

Lähditkö vähän saivartelulinjalle?
Kaupunkirakentamisessa tapahtuukin kummia. Monesti tavallinen tienkäyttäjä ajattelee että kun monttu kaivetaan, niin kaikki kyseistä monttua hyödyntävät osapuolet haluaisivat tehdä siihen liittyvät työt kerralla ja järkevästi vaiheistettuna. Mutta näinpä se ei olekaan.
Taannoin päällysteen purku ja korjaus Wallininkadun sillalla saatiin päätökseen hyvässä aikataulussa ja onnistuneesti toteutettuna, kun teleyhtiö kaivauttikin sen auki omiin tarpeisiinsa. En tiedä missä mättää mutta jossain mättää. Eikä vika Ilene aina urakan toteuttajassa..
Olisiko päättäjilläkin syytä katsoa peiliin?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #51

En missään vaiheessa ole väittänyt että syy olisi urakoitsijoiden - sakkokin osuisi urakan järjestäjään, eli julkiseen sektoriin. Näin se kannustaisi niitä kilpailuttamaan järkevämmin.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #53

Nyt puhumme samaa kieltä. Kilpailuttamisen suhteen todellakin voisi toimia kustannustehokkaammin. Paperilla halvin ei aina sitä olekaan, kun välilliset, esim. viivästymisestä aiheutuvat haitat nostavat kokonaiskustannuksia.
Tämä on aihe johon kannattaa perehtyä ja kaikki hyötyvät.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Alennetut rajoitukset ja niiden valvonta on hyvä asia, mutta niin on myös ehdotus tietyön sakottamisesta. Toki ongelma on siinä että tiet ovat julkisen sektorin omistuksessa, eivätkä sakkomaksut ole keneltäkään pois.

Tietyöt pitäisi suosiolla hoitaa kolmessa vuorossa ja raksan hiljaisina vuosina.

Tai sitten tehdä Bernerit: yksityistää tiet ja sakottaa sitten hidasteista.

Tiina Teittinen

Infrarakentamisessa on omat haasteensa. Aika monet tietyömaat ovat siltarakennustyömaita ja työssä on eri vaiheita. Päällysteen poisto ja uudelleenpäällystys (asfaltointi) ovat vain osa kokonaisuudesta. Esimerkiksi vesieristysmateriaalien levittäminen voi edellyttää tiettyjä lämpö- tai kosteusolosuhteita onnistuakseen riittävän laadukkaasti. Suomen sääolosuhteissa kaikki ei aina onnistu optimaalisessa aikataulussa. Korjaaviakin toimenpiteitä joudutaan tekemään.
Viisastelu ei auta vaikka kuinka hermo kiristyisi ratin takana. Nopeusrajoitteet on asetettu turvallisuussyistä ja ihan lainsäädäntökin siihen velvoittaa.
Tietyömailla menehtyy vuosittain kolme työntekijää. Loukkaantuneita on n. 150 vuodessa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Melko ripeästi näyttää ulkomailla onnistuvan: https://www.youtube.com/watch?v=btOE0rcKDC0

"20-5-2016 Timelapse A12 70 meter tunnel in one weekend under highway!!"

Mutta joudun myöntämään etten osaa sanoa paljonko pidempään tuo kestäisi Suomen sääolojen takia.

Juha Hämäläinen

#19. Mikään mainitsemasi ei hidasta töitä, kun ne suunnitellaan ja ajoitetaan hyvin.

Työmaata ei siis edes aloiteta, jollei kaikkia työvaiheita voida suorittaa viiveettä. Työhön varataan ukot ja koneet kerralla. Näin ulkomailla ja isotkin montut hoituvat yön aikana.

On ihan turha selittää, että yksikään korjaustyö vaatisi kuukausien odottelun.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #26

Vaikka tiedätkin kaiken, ja senkin vain täydellisesti, niin nyt puhut kyllä suulla suuremmalla.
Vaikka jälleen kerran ulkomailla...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Eikö tieurakoissa sitten ole sovittu aikatauluja ja sanktoitu myöhästymisiä? Tiedän että ainakin kunnan katuverkostolla tuollainen käytäntö on, tiedä sitten onko valtion hoitamilla maanteillä. Se sakko tulisi/tulee luonnostaan siinä vaiheessa jos urakka kusee.

Yleensä "joku päättää repiä tien auki" koska sille repimiselle on jokin tarve, tien parannus, rakentaminen tms. En nyt ymmärrä ketä ja miksi siitä pitäisi sakottaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Komenttisi 22 ei oikeastaan vastannut kysymykseeni.

Ihmettelen jos urakkatarjouksiin ei ole pantu tavoiteaikataulua ja sanktioitu sen ylittymistä. Täälläpäin ei tule mieleen yhtään kunnan tilaamaa urakkaa jossa noin ei olisi.

"koko kaupunki (tai moottoritie) vedetään auki keväällä, ja pikkuhiljaa tehdään valmiiksi niin että tiet saadaan kiinni ennen talvea."

Missä tuollaisia moottoriteitä on?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #27

Toki ongelmaa voi lähteä korjaamaan myös lyhentämällä tavoiteaikatauluja, en vastusta, mutta juurisyy ongelmaan on siinä, että kansalaisen ajalle ei anneta kalkyyleissa mitään arvoa -> kaupungille on halvempaa tehdä pitkään ja hartaasti, mutta kaupunkilaisille ei.

"Missä tuollaisia moottoriteitä on?"

Mieleen tulee E75 Lahteen, joka oli tiemerkintöjä vaille valmis, mutta tiemerkintöjä sitten odoteltiinkin ja pitkään. Tästä on toki luokkaa vuosikymmen aikaa, nyt en osaa sanoa missä hidastellaan (jos missään).

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #31

Et sinä siinä väärässä ole, että kokonaiskustannuksiin pitäisi laskea kansalaisten ajankäyttö ja tietenkin elinkeinoelämän tarpeet ja menetykset pidentyneissä kuljetusajoissa.

Tieyhtiö Ykköstiellä (Muurla-Lohjanharju -motari) tuo tavallaan huomioitiin: Tien toteutti yksityinen yhtiö yksityisellä rahoituksella ja se oli vastuussa tien kunnossapidosta. Korvaus tuli liikennemäärien mukaan ja teoriassa tie kannatti tehdä mahdollisimman laadukkaasti koska liikenteen keskeytykset toivat sanktioita laskutuksen muodossa. Muistan hyvin että eduskunnassa silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö suhtautui hyvin nurjasti rahoitusmalliin.

Tie valmistui nopeasti, tosin tunneleissa oli ja on edelleen kaikenlaista hässäkkää.

Olisi mielenkiintoista selvittää, mitä tuo tuli yhteiskunnalle maksamaan vs. perinteisellä valtionrahoituksella tehty moottoritie. Vauhdilla se valmistui.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #31

Suomessa välimatkat ovat naurettavan lyhyitä ja työmatkoihin kuluva aika melko harvoilla vie merkittävästi aikaa. Kun puhut kansalaisen ajasta, niin mitä itse tekisit sillä ajalla, jonka menetät tietyömaiden kohdalla hiljentäessäsi? Kuinka pitkä on työmatkasi? Voisitko mahdollisesti nostaa kuntoasi ja säästää hermojasi siirtymällä pyöräilemään työmatkat, tai voisitko ajatella siirtyväsi käyttämään julkisia liikennevälineitä, jolloin voisit hyödyntää ajan vaikkapa valmistelemalla tehtäviäsi kunnallispolitiikan saralla.
Joskus harmituksen määrä ei ole suhteessa aiheutuneeseen haittaan.
Miksi muuten ajattelet, että kaupungille on halvempaa tehdä pitkään ja hartaasti? Tosi outo väite henkilöltä, jonka pitäisi tuntea kunnallista päätöksentekoa ja taloudenpitoa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #43

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226798-t... laskin että yhden kaistan sulkeminen Mannerheimintieltä kustantaa kansalaisten menetettynä aikana 4166 tuntia joka arkivuorokausi - kympin tuntipalkalla tuo vastaisi siis noin 41000 euroa per vuorokausi.

Tuon ajan kansalaiset voisivat tehdä ihan mitä tahtoisivat, ja miten he sen käyttäisivät ei varsinaisesti kuulu kenellekään.

Jos tuolla ajalla ei ole mielestäsi mitään arvoa, voit todistaa sen luopumalla kaikista liikennevälineistä alkuun vaikka vuodeksi, sen sijaan että väität matkojen olevan niin naurettavan lyhyitä, että niihin voidaan käyttää juuri sen verran aikaa kuin byrokraatti päättää tai Tiina Teittinen näkee sopivaksi.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #44

En ole omistanut autoa vuosiin, koska pääkaupunkiseudulla yksin asuvalle, lemmikittömälle ja mökittömälle terveelle työikäisille se on tarpeetonta. Liikun fillarilla. Muualle Suomeen junalla ja bussilla.
Kyllä julkinen liikenne on ehdoton vaihtoehto pääkaupunkiseudulla liikkumiseen. Ja jos ei pelkää hikoilua, niin fillarilla on koko pääkaupunkiseutu otettavissa haltuun. Ajankäyttöä voi priorisoida monella tavalla. Auton ratissa istuminen onkin pahimman luokan ajanhukkaa. Etenkin Mannerheimintiellä.
Ja kyllä. Kannatan tiemaksuja.
Et saa minusta äänestäjää.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #49

En itsekään omista autoa, mutta se ei tarkoita että haluan haaskata autoilijoiden aikaa - joka samalla hidastaa omaa bussimatkustustani.

Kannatan minäkin tiemaksua esim. Kruunuvuorensillalle: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232472-k...

Ehdottamani haittamaksu tietöille ei huononna yhdenkään kaupunkilaisen tilannetta, se parantaa sitä - miksi vastustat ehdotusta?

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #50

Jos haittamaksu osoitetaan työn tilaajalle, niin se on mielestäni ihan ok. Työn suorittajaa, pienyrittäjää sanktioidaan jo nyt.

Tiina Teittinen

Kyllä niissä on aikataulut ja sakkomenettely.

Juha Hämäläinen

Tietöiden surkea suunnittelu johtaa pitkiin rakennusaikoihin. On käsittämätöntä, että montut autoon eikä paikalla ole pääsääntöisesti ketään. Koneet seisoo eikä ukkoja missään. Rajoituskyltteihin ei koske kukaan.

Pasterstein on kyttäämässä sitten tätä sekoilua. Kyllä hänen tehtäviinsä kuuluu vaatia muutoksia järjestelmään, joka ei toimi.

Tiina Teittinen

Suunnittelussakin voi olla puutteita, mutta on myös lukuisia muita tekijöitä joista viive syntyy. En rupea kaikkia yksilöimään, mutta yksi kaikelle rakentamiselle yhteinen iso ongelma on töiden ketjuttaminen.
Jos isolla työmaalla on pääurakoitsijan alla kolmesataa aliurakoitsijana, jotka saavat ketjuttaa vielä yhden portaan lisää, asioiden kokonaishallinta on haaste kenelle tahansa. Infratyömaat eivät toki ole ihan tätä suuruusluokkaa, esimerkkini on Kalasataman työmaa. Toki siihenkin kuuluu infrarakentamista myös.
Ei yhdellekään urakoitsijalle tuota mitään seisova kone. Kyse ei ole tahdon puutteesta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ketjutus rakennusalalla on ongelma, ja so far olen kuullut tähän vain yhden ratkaisuehdotuksen (joka tuli rakennusalalla olevalta työntekijältä): suoraan pääurakoitsijalta pitäisi tulla aina vähintään puolet työmaan työvoimasta.

Näin voisimme toki kilpailuttaa, mutta ei todennäköisesti montaa tarjousta tulisi. Tästä syystä tarvitsemme ulkomaisia rakennuskonserneja maahan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #38

Itse en, entisenä raksaduunarina, usko tuohon. Erikoistuminen tiettyihin vaiheisiin ja urakkatyö ovat oiva keino panna vauhtia asioihin. Liikkuvia osia, kuten tavarantoimituksia, vahinkoja jne syntyy maksoi palkan kuka hyvänsä.

Ammattitaitoisen työvoiman Eläköityminen ja sen korvaaminen vain nintendon pelaamiseen kykenevillä nuorilla tai kielitaidottomalla väellä on globaali ongelma. Juuri luin tänään Marketlinen katsauksenkin aiheesta ja vahvistivat tämän ;)

Saksassa rakennusalan tuottavuus on laskenut 7% kymmenessä vuodessa. Saman verran kuin ulkomaisen työvoiman osuus on kasvanut prosenttiyksikköinä. 2/3 alan sadoista tuhansista yrityksistä ei saa tarpeeksi työntekijöitä.

Yksinkertaisesti myydään enemmän kuin pystytään toimittamaan. Nintendolle pitäisi panna 50 vuoden ikäraja ja työntekijöiltä edellyttää luku- ja kirjoitustaitoa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #41

Ei se työn tuottavuus täälläkään rakennusalalla nouse:

https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalall...

Hyvä olisi jos rakennusala kykenisi reformoimaan itsensä, mutta olen valmis muutosta myös kirittämään esim. ehdottamallani haittamaksulla, tai muilla hyvillä keinoilla (ehdotukset tervetulleita).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #46

Työkaluja raksan tuottavuuden kehittämiseen on kehitetty paljon. Ne kuitenkin pääsevät oikeuksiinsa lähinnä isoissa projekteissa joissa alalletulon esteet ovat massiiviset. Uutta koulua ei rakenneta ellei referensseistä löydy koulun rakentamista tai muuta massiivista julkista projektia. Miten uutta teknologiaa hyödyntävä firma edes pääsee kiinni bisnekseen? Vanha firma taas luultavasti pelkää että koko systeemin myllääminen kasvattaa riskiä kusta koko iso kohde. Eikä kehitystä välttämättä tarvita kun kustannukset saadaan kasvukeskuksissa aina asiakkaiden maksettavaksi.

Raksalle pitäisi saada kilpailua joka pakottaa etsimään uusia tapoja. Tällä hetkellä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja veristä kilpailua syntyy vain alihankintaketjussa.

Työturvallisuutta on pitkään kehitetty avoimesti firmojen yhteistyönä. Ehkä niiden pitäisi pilotoida ja opetella teknologiaakin yhteishankkeilla.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #38

Pääurakoitsijalla ei yksinkertaisesti ole enää suorittavan puolen tekijöitä. Myös osa suunnittelusta, jopa valvonta ostetaan ulkopuolelta.
Kuntapuolellekin voitaisi sen sijaan miettiä, miksi halvin tarjous voittaa aina. Joskus tarjous on jo lähtökohtaisesti niin halpa, ettei olemassaolevilla resursseilla ole mahdollista edes toteuttaa tilattua työtä a) aikataulussa b) laadukkaasti. Tarjousten hintaerot ovat välillä pöyristyttävän suuria. Jossain on ilmaa, joku ottaa riskin, mutta haluaa työn ja keskivaiheilla olisi hinta joka olisi realistinen toteutuksen kannalta. Julkisisen puolen tarjouksissa halvin voittaa aina.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Tuusulantiellä 60km/h keskellä yötä on täyttä kiusantekoa kun ei siellä näy yhtään työntekijää.

Missä ne huput ovat ja missä on tielaitoksen viisaat. Tiehallinosta ei ole kuin harmia tienkäyttäjille kun tahto ratkaista ongelmia on lähellä nollaa. Miksi turhaa rehkiä kun palkka juoksee teki töitä tai ei.

Kun viimeinen työntekijä lähtee työmaalta niin nopeuden voisi nostaa ylös ja laskea taas alemmaksi kun työmaalla oikeasti tehdään töitä.

Tämä on liian vaikeaa suomalaiselle byrokraatille.

Tiina Teittinen

Viranomainen ei vastaa näistä asioista vaan urakoitsija joka työn tekee. Palautetta työmaasta voi antaa vaikkapa tänne:
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenteen-asiak...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Tienkäyttäjän linja
Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle voi ilmoittaa maanteiden kunnosta ja liikenteen ongelmista soittamalla numeroon 0200 2100 (24 h/vuorokaudessa). Tienkäyttäjän linjalle kuuluvia ilmoituksia ovat esim. maanteiden päällystevauriot (kuopat, reiät), tiellä oleva vesi, tielle kaatunut puu, pölyävä soratie ja liukas tie."

Ihme juttu kun listassa ei näy "Liian alhainen nopeusrajoitus".

Mutta kannustan kyllä kokeilemaan, silti epäilen että mustaan aukkoon menevät nämä palautteet.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Kun autolla ajelee (tämä koskee myös itseäni) täytyy noudattaa Suuren ja Mahtavan Esivallan asettamia rajoituksia ja muita määräyksiä. Jos haluaa näitä rikkoa, joutuu aina silloin tällöin maksamaan sakkoja. Minä jätän sakot ennemmin toisten maksettaviksi.

Turha siinä on purnata. Jos haluaa muuttaa liikennesääntöjä, pitää äänestää itselleen sopivia ehdokkaita eduskuntaan. Siellähän tieliikennelaki sorvataan.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

En tiedä, kuka on vastuussa rajoituksen määräämisestä tietyömaan alueella, mutta uskon siinä pelattavan varman päälle. Tietyön kohdalla eivät kaikki turvallisuustekijät ole vaadittavalla tasolla silloinkaan, kun tietyössä on tauko. Ei nämä rajoitukset ole kiusantekoa, eikä niillä turvata ainoastaan työntekijöitä, vaan myös tienkäyttäjiä.

Erityisessä vaarassa ovat esim. moottoripyöräilijät, joiden on voitava luottaa muiden tienkäyttäjien toiminnan ennakoitavuuteen, tienpinnan tasalaatuisuuteen ja ajoratamerkintöjen asianmukaisuuteen. Mikäli näin ei ole, on alennettu rajoitus paikallaan.

Tietöiden nopeusrajoitukset ovat vain hidaste, jonka siedän mielelläni, kun tiedän sen johtavan tieverkon rappeutumisen hidastumiseen. Korjausvelkaa ei kannata lisätä vaatimalla tietöiden kustannusten kasvattamista.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Taas pitää olla tyytväinen, että ne liikenneturvallisuuteen tehtävät päätökset tehdään jossain muuala kuin puheenvuorossa.

Niin paljon on taas ''hienoja'' kommentteja.

Vrumm, vrumm, mää olen parempi kuski ku Räikkönen.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomalaisten tietyömaiden ongelmana ovat lähinnä säästäminen ja logistinen toimimattomuus. Säästäminen näkyy siinä, että pienehkötkin korjaustyöt vievät aikaa tolkuttomasti, koska työmaalla on hommissa vain muutama ihminen ja työkone. Joskus näkyvien työmiesten määrä ei riitä edes muutaman määritteeseen ja näkyvä työ vaikuttaa puuhastelulta.

Logistinen toimimattomuus näkyy taas siinä, mihin Tiina Teittinen viittasi, eli saadaan joku pieni osa valmiiksi, mutta sitten odotellaan kaksi viikkoa salaojaputkia valimolta, joka on lomien takia kiinni. Joskus taas koko tietyömaa sulkeutuu lomien johdosta ja autoilijat ajavat 40km/h sen loman ajan.

Saksalaiset ovat onnistuneet puristamaan jopa täyden putkiremontin viikon mittaiseksi per asunto kellontarkalla logistisella suunnittelulla. Siellä ei lonnita, vaan tavarat ja työmiehet ovat paikoillaan ajallaan ja jokainen tekee työnsä sovitussa määräajassa.

Mitä taas tulee helsinkiläisiin tietyömaihin, niin jos vesi- tai sähkölaitos ei revi juuri päällystettyä katua heti seuraavalla viikolla auki, niin sen tekee taatusti kaasulaitos tai viime kädessä joku teleoperaattoreista.

"Vrumm, vrumm, mää olen parempi kuski ku Räikkönen."

Kertaakaan en ole suistunut tieltä kuten Räikkönen on tehnyt useaan otteeseen.

Tiina Teittinen

Koetin valottaa hieman ongelmien taustoja tekemisen näkökulmasta, mutta aina riittää niitä jotka eivät lue aiempia kommentteja, ja lisäksi tietävät lähestulkoon kaiken.
Jos kommentoija eläisi nykyistä todellisuutta, niin hän tietäisi että salaojaputkia ei ole valettu miesmuistiin, vaan ne ovat varastotavaraa ja siltakansilla ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Muussa rakentamisessa PE-pohjaista muovia. Valettuja teräsputkia ei tehdä enää lainkaan. Betonista valetut ”rumpuputket” alkavat olemaan kuriositeetti. Punasavesta valettujen tiiliputkien valmistus päättyi jo esim. Turussa Kupittaalla jo 60-luvulla.
Logistiikkaongelmat koskevat toki joitain erityistuotteita.
Infrapuolella kesälomia ei ole olemassakaan. Työ on siirtynyt ajat sitten julkiselta puolelta muiden toimijoiden haltuun.
Säästäminen infrapuolella tarkoittaa aina kilpailuttamista. Jos tilaaja haluaa halvimman työn, sitä hän myös saa. Ulkomainen työvoima tarkoittaa myös erilaista laatutasoa. Halusimme tai emme.
Mitä tulee nopeisiin putkiremontteihin, tässäkin voimme kyseenalaistaa työn/tuloksen. Onko rakentamista jossa työn laatu on sitä parempaa mitä nopeammin työ valmistuu?

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Jossain lehdessä luki että uusi tieliikennelaki olisi hyväksytty tässä sote humun sivussa ja siinä olisikin pientä järjen valoa mukana.
Ajokortin saamiseen pitäisi ilman muuta ajaa koe ilman nopeusmittaria ja muutenkin kehoittaa ajattelemaan muitakin asioita ”ihan ite” vaikka ainakin yksi kommentoija haluaisi ihmiset kaukoohjattavaksi.

Elias Ahola

Tervetullut ja kannatettava avaus liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Jokainen vähänkään enemmän autoillut on varmasti törmännyt silloin tällöin tilapäisiin nopeusrajoituksiin, joiden kohdalla ei ole ollut paria muovitolppaa tai kylttiä kummempia häiriöitä lapioon nojailevista työntekijöistä puhumattakaan. Tänään Helsinki - Tampere moottoritiellä Hämeenlinnan kohdalla oli ”kunnossapitotöiden” varjolla laskettu nopeusrajoitus satasesta kahdeksaan kymppiin ilman, että rajoitetulla matkalla oli ainoatakaan työntekijää. Syy oli ilmeisesti reunakiskojen ulkopuolella aiemmin tapahtunut ruohonleikkuutyö. Kuinka suuren riskin tämä siistimistyö tienkäyttäjille aiheutti, jäi minulle mysteeriksi. Aiemmin samainen syy ja kaksi kaiteiden ulkopuolella ruohoa leikannutta työntekijää hidasti Turun moottoritien liikennettä 40 kilometrillä tunnissa yli 10 kilometrin matkalta. Turvallisuus ennen kaikkea, mutta järjen käyttö saisi olla yhtä lailla kannustettavaa tai vähintäänkin suositeltavaa.

Toki, myönnetään, pieni vaiva jarruttaa ja hetki tai kaksi lisää matka-aikaa yksittäiselle tienkäyttäjälle. Valitettavasti tällaiset tapaukset, tarpeettoman pitkäksi venyneet työmaat sekä rahan kerääminen tiheillä lintupönttöansoilla (lue, Kehä I) ja alhaisemmilla sakotuskynnyksillä rappeuttavat autoilijoiden uskoa järkevään liikennepolitiikkaan. Pikkuhiljaa suurempi ja suurempi osa kuuliaisistakin autoilijoista alkaa tulkitsemaan poikkeusrajoituksia lähinnä suosituksina ja silloin riskitapaukset kasvavat paikoissa, missä ihmisiä on oikeasti töissä tai tie muuten haastavassa kunnossa. Sitä tuskin toivoo kukaan meistä.

Tienkäyttäjät, kuten muutkin ihmiset, ovat heterogeenistä porukkaa ja kylteillä tai sakoilla ei valitettavasti vaikuteta kaikkiin samalla lailla, vaikka kuuliaisimmat meistä sitä kuinka kauan ja hartaasti sormiaan heristellen toivoisivat ja odottaisivat. Kaikkien autoilijoiden turvallisuutta sen sijaan parantaisi, kun poikkeusoloihin käytettävää aikaa pyrittäisiin ehdotuksen lailla sanktioilla minimoimaan. Keinona hidastetun liikenteen haittamaksu olisi kohdallaan, ja tilaajat voitaisiin vaikka velvoittaa kilpailutuksissa kannustamaan sitä, että työ olisi hoidettava lähtökohtaisesti kolmivuorourakkana. Jos ja kun se tulisi hieman kalliimmaksi, niin lisääntynyt tieturvallisuus korvaisi varsin todennäköisesti erotuksen mikäli sille vain laskettaisiin rahallinen arvo. Mikä parhainta, laskunhan joka tapauksessa maksaisivat veroina juuri samaiset autoilijat, joiden aikaa, peltiä ja terveyttä uudistus säästäisi (tiedän, autoilun veroja ei jyvitetä, mutta autoilijat maksavat kollektiivisesti enemmän veroja kun mitä tieverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen käytetään). Yllättävän vaikeaa löytää järkevää syytä vastustaa aloitetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset