Koko maan asuttuna pitäminen maksaa mansikoita
Ylen kysely koko Suomen asuttamisesta villitsi keskustalaisia – Tutkija: ”Koko maan asuttuna pitäminen ei ole todellisuutta” (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005766703.html) kännykällä blogaaminen on kypsää, mutta tämä nimenomainen asia on niin tärkeä, joten menkööt.
Maailmassa ei ole yhtäkään maata, jossa muuttoliikkeen suunta on kaupungeista maalle – kyse on siis ns. megatrendistä, eli luonnonvoimaan verrattavissa olevasta ilmiöstä.
Kaupungistumista ei voi kääntää, eikä edes pysäyttää. Sitä voi vain hidastaa alueellisilla tulonsiirroilla, kuten maataloustuilla ja valtionosuuksilla, joiden summa on nykyisellään miljardeja vuodessa.
Nämä miljardit siis käytetään vääjäämättömän hidastamiseen – sen sijaan, että maaseutu saavuttaa tasapainotilansa (= tyhjeneminen loppuu) viidessä vuosikymmenessä, sama tapahtuu kuudessa.
Hintalappu tälle on satoja miljardeja.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka lopettaisi alueelliset tulonsiirrot, mukaan lukien asumistuet.
Mitä blogistin mielestäå tarkoittaa koko maan pitäminen asuttuna? Täytyyhän sinun se tietää, koska osaat jo määritellä sille hinnan.
Ilmoita asiaton viesti
Määrittelisin nykytilan kautta matemaattisen lukuarvon sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, ymmärsinkö oikein, että blogistin mielestä maaseutujen kuuluukin tyhjentyä.
Nykymenolla kaikki haluavat asua ja elää palvelujen läheisyydessä. Tosin työpaikatkin löytyvät suurista keskuksista. Tottakai, kun on paljon asukkaita, on paljon palveluja tarvitsevia.
Dilemma onkin, miten jokainen työn perässä suuriin asutuskeskuksiin tuleva voi ylipäätään selviytyä.
Asuminen maksaa enemmän kuin tulot sallivat. Pientäkin tuloa saavat, eivät ole oikeutettuja asumistukeen. Rajat ovat tiukat ja toimeentulotuki joutuu kompensoimaan erotuksen.
Myös turvapaikanhakijat pyritään asuttamaan suuriin asutuskeskuksiin.
On ihmeellistä, miten ylipäätään suomalainen sosiaaliturva kykenee rahoittamaan kaikki tarvitsevat.
Maaseutukunnissa asuminen on yli puolet edullisempaa kuin suurkaupungeissa.
On selvä, että asumisen painopistettä on siirrettävä maaseutukuntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mielestäsi tarkoittaa ”asumisen painopistettä on siirrettävä maauseutukuntiin.”?
Ilmoita asiaton viesti
#7 Maaseutukuntia on hyvä asuttaa ja tuottaa uutta elinkeinopohjaa.
En ole keskustalainen ’thanks God’, mutta olen tietoinen, että maksaa enemmän kuin mansikoita turvottaa suuria kaupunkeja ja samaan aikaan lisätä yhteiskunnan kuluja.
On selvää, että ylikansoittamalla suuria kaupunkeja, sosiaaliset ongelmat ryöpsähtävä. Kansalaisten elintilan pienentyessä, myös ahdistuneisuus ja muut mielenterveyden ongelmat nostavat päätään, lasten ongelmista puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Maaseutukuntia on hyvä asuttaa ja tuottaa uutta elinkeinopohjaa.”
Miten käytännössä?
Ilmoita asiaton viesti
#12 Kysyt, miten käytännössä!
Itselläni on visio, jota en tässä paljasta, mutta tiedän, että toimii.
Ihminen ei ole vain tuotantoväline tai tuottamaton yksikkö.
Ihminen on moniulotteinen voimavara, joka toisaalta voi olla manipuloitavissa, mutta siihen yhdelläkään toimijalla ei ole varaa.
Ihminen on arvokas yksikkö, jonka elämänlaatua on aina ja kaikissa vaiheissa hyvä vahvistaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Itselläni on visio, jota en tässä paljasta, mutta tiedän, että toimii.”
Oma metodini on kirjoittaa asiat tänne kaiken kansan alas ammuttavaksi, aina välillä onnistuvat siinä.
Mitenkään muuten ei voi tietää toimiiko vi ei.
Ilmoita asiaton viesti
#18 Amos, on sanonta, että keskeneräistä ei saa näyttää hulluille eikä herroille!
Tässä tapauksessa, tarkoitus ei ole tulla ammutuksi sen enempää kuin pohdiskelun kohteeksi.
On hyvä säilyttää joskus asioita, jotka ovat joko surkastuvia toiveita tai mahdollisia saaliita.
Saaliilla tarkoitan useiden kansaryhmien yhteistä hyvää, joka on mahdollistaa ruuan tuotannon onnistumisen.
Ilmoita asiaton viesti
”Itselläni on visio, jota en tässä paljasta, mutta tiedän, että toimii.”
Tiedän valitettavasti lukemattakin, ettei toimi.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005632476.html
https://yle.fi/uutiset/3-7655863
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235872-tutkijalta… (demografia)
https://yle.fi/uutiset/3-10102530
Noin muuten kehottaisin Mirjamia kommenttiensa perusteella lukemaan edes pari artikkelia Suomen (ja ulkomaailmanmaailman) aluepoliittisista haasteista. Esim. Tilastokeskuksen ja Väestöliiton sivuilta löytyy hyviä tiivistelmiä tilastoineen.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykymenolla kaikki haluavat asua ja elää palvelujen läheisyydessä. Tosin työpaikatkin löytyvät suurista keskuksista. Tottakai, kun on paljon asukkaita, on paljon palveluja tarvitsevia.”
Niin, tämähän on se mekanismi. Maaseudun ylimääräiset ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin palvelujen pariin.
”Dilemma onkin, miten jokainen työn perässä suuriin asutuskeskuksiin tuleva voi ylipäätään selviytyä.”
Elintason laskulla.
”On selvä, että asumisen painopistettä on siirrettävä maaseutukuntiin.”
Lähinnä pitäisi todeta, että suomeen sopii 10-15 väestökeskittymää missä työpaikat ja palvelut, ja haja-asutus alue tyhjenee.
Sinänsä kannatan haja-asutusalueella asumista kunhan se on taloudellisesti kestävällä pohjalla, eli on työtä (edes osan aikaa vuodesta), ei kuluta kohtuuttomasti luonnonvaroja mukavuuksien ylläpitoon ja hyväksyy tämän ylellisyyden sillä, että palvelut ovat virtuaalisia. Helposti myös työkin etänä.
Paras tapa edesauttaa tätä on satsata siihen, että työnteko onnistuu mutkattomati etänä ja ja saadaan mahdollisimman paljon mukavuuksia vaikka elettäisiin off the grid. Siinä on tilaa kehittää teknologiaa, että katkaistaan napanuorat sähköverkkoon, kiinteisiin laajakaistoihin, pankki- ja postiasiointiin konttorissa, bensapumppuihin ja lähikaupan tarvikkeisiin mitä tuodaan jotain kaukaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuokin lause tarkoittaa ihan sitä, mitä halutaan tarkoittavan. Keskustalaisena mina sanoisin, että koko Suomi on pidettävä tasapainoisesti asuttuna.
Hyviä keinoja sen tavoitteen saavuttamiseen olisi vaikkapa perustulo, joka on yhtä suuri kaikkialla maassa. Silloin sen ostovoima (ainakin osin) on parempi siellä, missä on enemmän tilaa. Asusmistuki taas olisi siirrettävä kokonaan kuntien kunnallisverosta maksettavaksi. Kalliit paikkakunnat voisivat silloin miettiä, miten vaikuttaa asumisen kustannuksiin.
Muuten sitten verotus sen mukaan, että henkilöverotus on kevyempää heille, jotka asuvat kauempana palveluista. Hän, joka asuu alle puolen tunnin päässä kaikista mahdollisista palveluista, maksaakin niistä enemmän kuin hän, jolta menee kaksi tuntia poliisin odottamiseen ja puoli vuorokautta matkaan terveydenhoitoon. Nykyään olisi täysin mahdollista laskea kerroin, joka ottaa oleellisten palveluiden (ajallisen) etäisyyden huomioon. Sen jälkeen olisi olemassa takaisinkytkentä, millaisen palvelun haluaa ilmaiseksi.
Eiköhän noilla virityksillä saataisi aikaan jonkinlainen dynaaminen tasapainotila. Muuttavathan ihmiset nytkin lyhyitä matkoja niihin kuntiin, joissa on alemmat tonttihinnat. Jopa niin reippaasti, että Helsingin oli saatava osa Sipoota, koska hyvät veronmaksajat alkoivat karkailemaan…
Ilmoita asiaton viesti
Olemme perustulosta ja asumistuesta samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
#5 Perustulo on väärä signaali! Perustulon lähtökohtanahan on kaikille valtionvaroista maksettava tulo.
Aivan käsittämätöntä sallia moinen etuus, jonka maksajiksi me kaikki joudumme.
Liberaalina, Amos, voisit kerran vielä pohtia, millä kriteereillä perustulon kustannukset kattaisit.
Ilmoita asiaton viesti
Ilomielin, malli ja sen rahoitus linkin takaa:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-p…
Ilmoita asiaton viesti
#13 Sorry, olet optimistinen, mutta näköalaton. Liian moni jää paitsi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo ole mitenkään käsittämätöntä.
Ota huomioon se, että nykyisellään suomessa ei käytännössä pysty elämään ilman rahaa. Ei saa metsästää mitä tahansa pörröisiä eläimiä ja joutsenia ruoaksi tai rakentaa omaa pirttiä mihin tahansa metsään kun joku omistaa sen.
Ihmisen eläminen suomessa tarvitsee väistämättä rahaa, joten sen saatavuus pitää jokaiselle turvata automaattisesti.
Tässä on sellainen tärkeä huomio, että automaatio vie valtavasti työpaikkoja. Mieti vaikka kuinka paljon ihmisiä elää jonninjoutavalla papereiden pyörittämisellä mitä menee ties minkä asian ylös kirjaamiseen. Tai vaikka kaupan kassoihin jotka katoaa viidessä vuodessa. Robotit vie työt.
Se on kestämätön ajatus, että raha keskittyisi pienelle omistavalle luokalle ja sitten on olisi iso lauma ihmisiä ilman mitään säännöllisiä tuloja.
Perustulon sijasta kannattan ennemminkin jotain automaattituloa. Pitää olla niin, että jos ihminen ei saa palkkatuloa kokopäivä työstä, automaattisesti maksetaan tarvittava etuus ilman mitään kommervenkkejä ettei tule katkoksia tuloihin. Katkokset tuloissa pudottavat ihmisiä köyhyyteen ja se on jo nyt ongelma suomessa.
Se on periaatteessa se ja sama mistä se raha otetaan kun kyse on leikkirahasta. Se on poliittinen päätös miten suomen rahat jaetaan.
Suomessa vaan on vähän perinteitä, että rikkaita rikastutetaan ja köyhiä köyhdytetään ja köyhien määrää lisätään.
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi kolmesta! Aika hyvin. Miksi muuten karsastat tuota verotuksen hienosäätöä palveluetäisyyden perusteella? Minusta sekin sisältäisi takaisinkytkentäelementin.
Kieltämättä kaikkeen liittyy lusmuilumahdollisuuksia mutta kaiken kaikkiaan minusta (negatiiviselle) takaisinkytkennälle perustuvat järjestelmät pyrkivät yleensä tasapainoon. Monimuuttujasäädössä on tietenkin oma hupinsa, kun pitäisi virittää kertoimet myös ristikkäisvaikutuksille. Perustulo yhdistettynä vuosittain tasattavaan verotukseen toimisi eräänlaisena integraattorina.
Ilmoita asiaton viesti
Vastustan kannustimien synnyttämistä ns. hevonkuusessa asumiseen, ml. työmatkavähennys. Poliisin menot eivät vähene siitä että matka ”työmaalle” pitenee, päin vastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin talous on rikki. Työttömyysaste on korkeampi kuin muussa Suomessa keskimäärin ja samalla avoimia työpaikkoja on kaikkein eniten – Helsingin seudulla on yli 40.000 työpaikkaa enemmän kuin työllisiä. Tästä huolimatta saadut tulonsiirrot ovat kasvaneet tämän vuosikymmenen palkkatuloa nopeammin – ja samalla muuta maata nopeammin. Tulonsiirrot per asuntokunta ovat vielä muuta maata pienemmät, mutta asukasta kohden tulonsiirtoja tulee jo Helsinkiin muuta maata enemmän (!). Palvelut kattavat liki 90% taloudesta.
Suurimmat yritykset ovat hevonkuusen hallintaan erikoistuneita (UPM ja Stora Enso).
http://tilajakehitys.hel.fi/node/92
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF…
Ilmoita asiaton viesti
Soisin asumistukien siirrettävän valtiolta kunnille – myöskään kaupunkeihin ei pidä kohdistaa alueellisia tulonsiirtoja.
40000 työpaikkaa tosin särähti korvaan, mol kertoo helsingissä olevan n. 3500 avointa työpaikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
40.000 työpaikkaa työllisten määrää enemmän koskee siis Helsingin seutua ja merkitsee myös sitä että Helsinkiin tullaan töihin seutukunnan ulkopuolelta. Sitran arvion mukaan Suomessa viranomaisten tietoon tulee muuten noin joka 12. Avoin työpaikka.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä alueellisissa tulonsiirroissa voi olla järkeä kun tehdään poliittinen päättös mitkä valitaan asutuskeskittymiksi ja mitkä haja-asutus alueiksi, että turvataan rakentamisen määrä.
Asumistuki on oikeastaan erittäin hyvä, kunhan se maksetaan kuitteja vastaan mitä rakennetaan uusia taloja tai tehdään huoltoa. Nythän se toimii maksuautomaattina asuntosijoittajille.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on asia, mitä pitäisi miettiä. En itsekään ole ajatellut sitä loppuun saakka. Työmatkavähennys on siitä huono, että se tosiaan voi kannustaa pitkiinkin työmatkoihin. Kuitenkin pitkän työmatkan kustannukset kuuluisivat oikeastaan työnantajan kustannettavaksi. Aivan kuten asumisen kustannuksetkin. Silloin asumisen/työmatkan optimi olisi työnantajan ja työntekijän neuvottelukysymys.
Poliisin matkat ”työmaalle” ovat jo pidenneet. Tuo olisi tavallaan sen asian hyväksymistä, että (alueellinen) tasa-arvo ei toteudu, vaan valitsemalla (muista syistä) asuinpaikan kauempaa otat vastuun siitä, että on tultava toimeen pidemmällä vasteajalla.
Vastustan siis sitä, että jokaiseen asiaan pyydetään yhteiskunta/valtio apuun. Mutta kannatan sitä, että ihmisillä olisi myös kannustimia olla kutsumatta yhteiskuntaa joka hätään.
Ilmoita asiaton viesti
Landelta lähtevät ensimmäisinä nuoret naiset ja suuri osa nuorista miehistäkin. He ovat koko elämänsä kokeneet ”Koko maan asuttuna” pitämisen ihanuuden ja mahdollisuuksien kirjon. Minusta kukin saa asua missä haluaa, mutta ilman yhteiskunnan erillispanostusta.
Ilmoita asiaton viesti
Pintavedetkin voitaisiin samantien myydä eikä sen jälkeen järviemme rannoilla nähtäisi yhtään uutta kaivosta tai sellutehdasta.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorena oli mukavaa kun ison kaupungin rientopalvelut oli helposti saatavissa ja tietenkin vastakkaisen sukupuolen edustajia valittavaksi asti. Nyt vanhempana arvostaa vähän eri asioita, kuten pienempiä marketteja ja ruuhkattomuutta, ihan metsään en sentään menisi asumaan. Näin esimerkkinä, onko halvempi juoksuttaa 10 000 kansalaisia sata kilometriä terveyskeskukseen kuin lääkäriä oheispalveluineen 10 000 kuntalaiselle tai ylläpitää pientä koulua vai kuljetuttaa lapsia bussilla?
Ilmoita asiaton viesti
Muutit maalle, ja nyt haluaisit että muu maa maksaa sinulle lääkärin naapuriin?
Tästä, ja vain tästä, koko keskustelussa on kyse
Ilmoita asiaton viesti
Kummallinen vastaus, samalla tavalla yhteiskunta maksaa suurenmallekin paikkakunnalle lääkärin, kysymys on onko parempi juoksuttaa 10 000 ihmistä lääkärin luokse 100 kilometrin päähän vai asuttaa lääkäri samalle paikkakunnalle, eli kumpi on kustannustehokkaampaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä palvelujen skaalaedut ovat todellisia – triviaalina esimerkkinä lekurin kesälomat.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan että ideologiasi on vahvempi kuin kyky rationaaliseen ajatteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Kymmenelle tuhannelle ihmiselle järjestetään noin 30 lääkäriä mutta 200 ihmiselle ei yhtään. Jos liian pienelle porukalle järjestetään lääkäri, syntyy hyvinvointitappio ja menetetään ihmishenkiä koska muualla se lääkäri ehtisi hoitaa enemmän potilaita.
Kymmenelle tuhannelle ihmiselle ei järjestetä taas sitten omaa oopperaa, olympiastadionia tai yliopistoa.
Eikä viidelle ja puolelle miljoonalle ihmiselle järjestetä omaa kuulento-ohjelmaa.
Ilmoita asiaton viesti
#20 Eihän tämä nyt näin mene!
Palvelujen karsinta on seurausta asukaskadosta.
Asukaskato on taas seurausta kansallisesta yhteiskuntapolitiikasta.
Siis, siitä, jonka selittäjänä on poliittinen (Sipilän hallitus) vallankäyttö.
Keskustalainen visionääri, Sipilä, on tehnyt parhaansa, että maaseutu tyhjenee.
Ilmoita asiaton viesti
”Asukaskato on taas seurausta kansallisesta yhteiskuntapolitiikasta.”
Harjoitetaanko kaikissa maailman maissa samaa yhteiskuntapolitiikkaa?
Ilmoita asiaton viesti
#25 Je ne sais pas, koska asun Suomessa.
Toisaalta, olemme täällä herkkiä arvostelemaan muiden maiden yhteiskuntapolitiikkaa, tietämättä, onko se toimiva vai kaikkea muuta.
Suomessa, kansallinen eriytyminen on tapahtunut juuri nykyisen hallituksen toimien seurauksena.
Ilmoita asiaton viesti
#35
https://yle.fi/uutiset/3-7226925
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin erikoinen mielipide? Pakotetaanko ihmisiä muuttamaan pois maaseudulta?
Ilmoita asiaton viesti
Virhe on sotkea kaikkeen tasa-arvo. Se on asia, jota ei olemassa eikä tulekaan olla nykymuodossaan.
Tämä heijastuu maan asukkaiden palveluiden luontiin. On ollut jokseenkin huvittavaa seurata vuosikymmeniä vaatimuksia, joilla perustellaan samanlaisen palvelutason luomista kaikkialle. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Syrjäseuduilla on oltava syrjäseutujen edut ja haitat, samoin kaupungeissa omansa.
Ihmisten on annettava valita asuinpaikkansa vaatimustensa mukaan. Vanhuuteen on reagoitava ajoissa ja muutettava lähelle palveluita. Lastentuloon on reagoitava muuttamalla lähemmäksi kouluja.
Ihmisten omaa vastuuta valinnoistaan tulisi korostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti liioittelee. Maamme ikäpyramidi on niin vanhusvoittoinen, että työvoimasta alkaa olla pulaa maaseudullakin. Pääkaupunkiseudulle on muuttamassa paljon lisää ihmisiä, mutta nämä ovat ennusteiden mukaan maahanmuuttajia eli siirtolaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Miltä osin blogisti liioittelee?
Ilmoita asiaton viesti
Ei hätä ole tämän näköinen Amos, kas siellä maalla voi kasvattaa niitä mansikoita toisin, kuin näissä homekorsuja täynnä olevissa soille perustetuissa gettoissa joihin ihmisiä nyt viedään odottamaan lahtausta!
Ilmoita asiaton viesti
Sorry vaan sinulle Amos & co. profiilikuvastani. Se liittyy kesksuteluun joka käydään täällä: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258571…
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti kyselyn tulosta tulkitaan väärin. Monet ihmiset varmaan asuisivat mielellään maaseutumaisissa olosuhteissa. Olettaen, että saavat samat tulot ja palvelut kuin suurissa taajamissakin. Todellisuudessa kyse on kuitenkin kompromissista, joka riippuu siitä, millainen painoarvo eri asioilla on yksilöille ja perheille.
Moni varmaan asuisi mielellään Espoon Suvisaaristossakin. Mutta harvalla on varaa. Joku taas ei lähde Eirasta, vaikka saisi yksiön hinnalla kauempaan kartanon. Elämä on valintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Lähellä olevat palvelut eivät myöskään välttämättä tarkoita että ne olisivat käytettävissä. Edellisen muksun syntyessä viiden kilometrin säteellä oli kaksi synnytyssairaalaa – naistenklinikka ja kätilöopiston sairaala. Kolmanteen, eli Jorviinkin on alle 15 kilometriä. Siitä huolimatta synnyttämään piti lähteä 60 kilometrin päähän Porvoon sairaalaan koska lähempänä ei ollut tilaa. Nyt kun kättäri ja Porvoo ovat kiinni, seuraava pitää varmaan käydä synnyttämässä Mikkelissä tai Oulaskankaalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkien koolla on kulttuurin ja teknologian asettama yläraja. Nyt se on jotain 30 miljoonaa. Tämä raja voi alkaa laskea tulevaisuudessa, jos halpa energia loppuu ja globaali kauppa tyssää. Kaupungit eivät pysy itsestään pystyssä, ne vaativat elävän ympäristön.
Kulttuurisista uhista mainitsisin haurauden lisääntymisen. Maatalous on pulmatilanteen edessä, tilakoon kasvattaminen ei enää auta, ja ruuan tuotanto palautuu (mahdollisen globaalisen toimijavälivaiheen jälkeen) siksi, mitä se todella on: valtapolitiikaksi.
Käytännössä maatalous ei juuri koskaan ole ollut ”talouden sanalema”, vaan kyse on siitä, että valtakeskukset ovat halunneet taata ruokahuoltonsa. Nykyinen malli, jossa käytetään tukiaisia, lienee parempi kuin maaorjat tai Monsanton Soylent Green.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asun hämeen maaseudulla lähellä hämeenlinnaa, työpaikkani sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Oma hyötyni on, että palkka on korkeampi, saan työmatkasta vähennykset ja verot maksan hämeeseen. Olen siis hyödyksi kehyskunnalleni.
Eli olet sitä mieltä, että minun pitäisi muuttaa pääkapunkiseudulle, kun työpaikkani on siellä ja koet, että sinä joudut maksamaan.
Niin, voidaan tietysti perustellusti kysyä myös, paljonko olet valmis maksamaan muiden EU maiden ”solidaarisuutta”. Kaikki tulonsiirrothan on kallista, eikö vain?.
Ilmoita asiaton viesti
En suositellut siksi, että olisi samaa mieltä, vaan siksi, että oli hauska lukea.
Ilmoita asiaton viesti
Muutosnopeus on yksi tekijä. Jos maaseudun tyhjeneminen tapahtuisi asuntokannan vanhenemisen tahtiin keskimäärin, tämäkin pienentäisi taloudellisia vahinkoja. Tämä voisi puoltaa jonkinlaista hidastusta?
Jokaisessa pitäjässä olisi keksittävä oma tapansa, miksi siellä on parempi asua ja tehdä töitä kuin Helsingissä. Tuurin kyläkauppoja voisi muutama mahtua lisääkin maahamme, mutta kopioimalla toisilta ei omaperäistä synny.
Selasin juuri kuntien asukaslukutilastoja. Harvassapa ne on sellaiset maalaiskunnat, joissa on kasvua. Niistä nyt kumminkin voisi saada jotain vinkkiä. Arvo Tammela Laukaasta voisi tietää, miksi siellä on kasvua?
Ilmoita asiaton viesti
Yksi syy kaupungistamuuttoon on tonttipolitiikka, Tampereella ei juuri omakotitontteja jaeta ja ne mitä jaetaan on pääosin vuokratontteja.
Ilmoita asiaton viesti
Turha mitata euroilla, jos ei ymmärrä minkään arvoa. (Joku joskus jotain vastaavaa sanonut.)
Ilmoita asiaton viesti
Kävin mutkan pääkaupungissa joskus 1980-luvun alussa. Totesin, että hullun hommaa maksaa asumisestaan niin paljon. Toista kertaa en ole tuppautunut.
Toisaalta valintani on ollut sellaisten arvojen ja pelkän menestyksen suhteen, ettei niitä ole voinut toteuttaa kaupunkiolosuhteissa. Luonto, lasten kasvattaminen pienellä paikkakunnalla kyläkoulu-ympäristössä, luontoarvojen siirtäminen omille lapsilleen, ja sitten vielä tämä kiva pointsi, että kaiken ihmettely hiukan sivustaseuraajana ja maailman viimmeisille kotkotuksille hörähtely.
Tuo hintalappu… Kuinka paljon laitamme hintaa huoltosuhteelle, eli maaseudullahan asuvat kaupunkilaisten vanhemmat, joiden huolto maksaa. Samoin oli ennen, että maaseutu kouluutti kasvukeskusten työvoiman, mutta tämä tase on jo onneksi minimaalinen.
Ok. En aio osallistua kaupunki-bileisiin. Juuri rakennan vanhuudenturvamökkiä Iivantiiran järven rantaan, missä aion tulla toimeen pitkälti omillani ja jos ei kotihoitajattaret osaa sinne, niin kai sitä vanhanakin osaa jojon tehdä, kun aika koittaa. Mihinkään seniililaitokseen ei aio mennä, koska olen riittävästi niissä työskennellyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungistuminen vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen heikentävästi. Haja-asutusalueilla on asukkaiden välistä vuorovaikutusta, jota kaupungeissa ei juurikaan ole. Ilmanlaatukin taitaa olla parempaa laatua.
Palveluista puheenollen, niin eipäs moniakaan palveluja ole tarjolla maaseudulla, joita valtio rahoittaa (verovaroista) osittain rankastikin suurten kaupunkien tarjoamina, kuten oopperat jne. Kaupunkien ulkopuolella asuvat myös rahoittavat esim. katujen kunnossapitoa ja paljon muitakin palveluja, vaikka niitä ei käytä. On täysin turhaa vouhottamista asumisen siirtämistä kaupunkeihin ja siitä että kaupunkilaiset rahoittavat maalaisten palveluja. Kummathan noita palveluja enemmän käyttävät?
Ensin on maahamme saatava uusi perustuslaki, jossa kielletään tai ainakin estetään kaikenlaisten palvelujen rahoittaminen kaupunkien ulkopuolella asuvilta jotta tämänkaltainen keskusteleminen on hedelmällistä. Samalla pitää lakkauttaa asumistuki vaan jokainen asukoon siellä mihin varat riittää.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaupungistuminen vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen heikentävästi. Haja-asutusalueilla on asukkaiden välistä vuorovaikutusta, jota kaupungeissa ei juurikaan ole.”
Tuo on sekä totuus että epätotuus. Toiset ovat onnellisia kaupungeissa ja ahdistuvat maaseudulla. Ihan samalla tavalla kaupungeissa on ihmisten välistä vuorovaikutusta, vuorovaikutussuhteet ja -tavat ovat vain hieman erilaiset. Jotain saattaa haja-asutusalueiden tiukka vuorovaikutus ahdistaa, koska sekin saattaa tuntua ahdistelulta.
Yritin tarjota Aholalle ajatusta (valtion)verotuksen skaalaamista (valtion) palvelujen etäisyyden perusteella. Se ei ottanut tulta mutta ehkä ajatus jäi itämään ja hän kehittelee paremman idean. Joka tapauksessa hänen perustulo- ja asumis-/toimeentulotukiajattelunsa on hyvin lähellä omaani.
Asumistukea nähdäkseni ei ole tarpeen lakkauttaa. Mutta se olisi siirrettävä kokonaan kuntien maksettavaksi, koska se on pitkälti piilotettua yritystukea. Ensisijainen asumisen tukeminen pitäisi tietenkin tapahtua palkan kautta. Toissijaisesti kuitenkin voi ajatella, että kunnat tukevat yritystensä tarvitsemaa halpatyövoimaa asumistuen kautta. Jääväthän yrityksen tuottamat hyödytkin ensisijaisesti kunnalle. On oikeastaan yhdentekevää, tukeeko kunta (kallista) asumista vai edullisen asumisen mahdollistavaa rakentamista. Kalliin asumisen tukeminen vain on mahdollista vain siinä tapauksessa, että kunnalla on paljon hyvätuloisia verotettavia ja siis mahdollisuuksia tulonsiirtoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Rakentamisen tukeminen olisi merkittävästi asumisen tukemista parempi ratkaisu:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245999-s…
Ilmoita asiaton viesti
Juu, olet oikeassa. Ei se todellakaan ole samantekevää. Asumisen tukeminen tukee kallista rakentamista, rakentamisen tukemisella voi ohjata laatutietoiseen rakentamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kustannustietoiset asiakkaat jotka maksavat 100% vaihtoehtoiskustannuksista lienevät paras tapa laskea asumisen hintaa ja tuoda mahdollisimman laajalle joukolle sopivia asuntoja markkinoille.
Eli tuloveron laskeminen voisi voittaa kaikki tukimuodot.
Ilmoita asiaton viesti
”Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka lopettaisi alueelliset tulonsiirrot, mukaan lukien asumistuet.”
Ilmoita asiaton viesti
Mitä asumistuen tilalle? Siis jos työttömien asumistuki poistetaan?
Ilmoita asiaton viesti
Perustuloa.
Ilmoita asiaton viesti
Siis tahdot kunnon perustulon jolla myös maksetaan vuokra?
Ilmoita asiaton viesti
630 e / kk.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollako pitäisi maksaa laskut/syödä ja maksaa vuokra?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitus olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tukihelvetin purkaminen pitäisi aloittaa toimeentulotuesta. Sitä ei pitäisi maksaa jatkuvasti täydentämään muita tukia vaan olla poikkeustilanteisiin, tilapäisenä hätäapuna. Sitä maksetaan kymmenesosalle väestöä vaikka tuen saajien pitäisi olla enintään 1% väestöstä.
Tuo nostaa enemmän vuokria kuin asumistukiautomaatti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sitä voi täysin poistaa, pitäisi vaan vähentää 1/10 nykyisestä.
Se on kovin ongelmallinen kun estää vaurastumisen ja nostaa asumisen hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Saanko kysyä MITEN? Miten voi Suomessa selvitä tuolla summalla? Mites sähkölaskut jne? Meneekö nekin tuohon summaan?
Ilmoita asiaton viesti
Siten ettei asu yksin kaupungissa.
Sähkölasku, puhelin jne sisältyy summaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jepjep.. Ei mitään mahiksia elää tuolla summalla Sori.. Ideasi on huono!
Ilmoita asiaton viesti
”Eli asumistuet voitaisiin siirtää kuntien (veronmaksajien) vastattaviksi. Samalla valdelta säästyisi kaksi miljardia euroa, vaikkapa omavaraisuuden varmistamiseen.”
Juurikin näin:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224076-a…
Ilmoita asiaton viesti
….ja kun kaikki on siirtyneet kaupunkiin palvelemaan toisiaan ja tuottamaan hallintoa ja kännykkäpelejä, niin maailma on parempi paikka. Tarvitseeko sanoa enemmän 😀 😀
Ilmoita asiaton viesti
Lisään vielä:
”Koko maan asuttuna pitäminen maksaa mansikoita”
Kirjoituksen otsikko on jo kategoriavirhe.
Kuinka kansakuntaa ja kansantaloutta rakennetaan ja ohjataan:
http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1516…
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungeissa syntyy myös innovaatiot, siellä koulutetaan porukka ja tehdään kauppaa. Kaikki ne ovat olennaisen tärkeitä vauraalle maalle.
Samalla landella tehdään se tuotanto jolla viimekädessä hoidetaan kassaan rahaa ja konkreettisesti leipää pöytään. Molemmat ovat välttämätön osa kokonaisuutta. Lähinnä kysymys lienee siitä miten suhtaudutaan lieveilmiöihin. Kaupunkien nopeaan kasvuun, yhteiskunnasta syrjäytyvien keskittymiseen ja vähenevän landeväestön palvelujen kustannuksiin. Missä menevät rajat sille paljonko pitkäaikaistyöttömän kustannuksia korvataan Helsingissä tai kaivostyöntekijän palveluihin satsataan Kajaanissa? Kummallekaan ei voi kirjoittaa avointa velkakirjaa.
Ilmoita asiaton viesti