Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Kiinteistöveron korotus nostaisi vuokria ainakin pääkaupunkiseudulla

  • 2,4% vuodessa maailman tappiin?
    2,4% vuodessa maailman tappiin?

Taloustieteilijät ovat vaarallista porukkaa, Tuukka Saarimaan kirjoitus Milloin veron voi vyöryttää eteenpäin? (VATT, 17.10.2017) on saanut yleensä niin rationaalisen puoluetoverinikin pauloihin: Kiinteistövero ei vaikuta asumisen hintaan (Tuomas Tiainen, 23.7.2018).

Muutama kirjoittaja täällä Uudessa Suomessa totesi Tiaisen olevan väärässä, mutta tähän saakka yksikään heistä ei tunnu ymmärtävän miksi.

"Kiinteistövero menee myös lähes sellaisenaan vuokrienkorotukseen. Vapailla markkinoilla, käsite joka on tutkijoiden hankala tajuta, kaikki vuokranantajat nostaa sitten vuokria, viimeistään kun sopimus muuttuu, tuottojen takia kun kulut ovat nousseet." (Jarmo Kanerva, 25.7.2018)

Ironista kyllä, sekä Saarimaa, Tiainen että Kanerva astuvat samaan miinaan, he olettavat että vuokramarkkinat ovat vapaat, eli kilpaillut.

Suuressa osassa Suomea näin on, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla vuokra"markkinoiden" kilpailu on verrattavissa veden myymiseen Saharassa. Tilannetta vaikeutti entisestään opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin.

 

Pääsyy vuokramarkkinoiden kilpailun puutteeseen on kaksitasoinen kartelli:

1) Kunnat kaavoittavat niin vähän maata, että uudet rakennusyhtiöt eivät mahdu mukaan.

2) Markkinoilla jo toimivat rakennusyhtiöt vetävät liinat kiinni heti kun alkaa näyttää siltä, että asuntoja valmistuu liikaa (AA 31.5.2018). Tämä on taas jo havaittavissa:

Myönnetyt rakennusluvat selvässä laskussa –  "Merkit suhdannekäänteestä vahvistuvat päivä päivältä" (TS 24.07.2018) 

Sekundäärinen, mutta yhtä lailla tilannetta pahentava asia on sosiaaliturvajärjestelmämme, joka asumistuen ja viime kädessä toimeentulotuen kautta huolehtii siitä, että maksukykyisiä vuokralaisia löytyy aina.

 

Koska markkina ei ole kilpailtu, nostavat vuokranantajat vuokratasoa noin 2,4% vuosittain, kuten he ovat tähän saakkakin tehneet (kuvaliite). Mikään ei kuitenkaan estä heitä korottamasta vuokraa vielä enemmän, minkä oletan tapahtuvan jos kiinteistöveroa nostetaan - näin kiinteistöveron korotus nostaisi vuokria.

Voi toki väittää, että pitkällä aikavälillä tällä ei ole väliä - lopulta vuokrat asettuvat johonkin tasapainotilaan (stratosfääriin?), ja kiinteistöveron nosto vain nopeuttaa tätä kehitystä. Tämä argumentti on sinänsä validi, muttei vuokralaista lämmitä lainkaan.

 

En siis itse kannata kiinteistöveron nostamista, vaan Liberaalipuolueen puolueohjelmaan kirjattua muotoa "Kiinteistöveron rakennuksiin kohdistuva osa tulee poistaa.". Tämä siis tarkoittaa kiinteistöveron uudelleenkohdistamista nykyistä paremmin, joka kannustaisi tehokkaampaan maankäyttöön.

Mitä pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoihin tulee, näkisin että aivan ensimmäiseksi asumistuki tulisi siirtää valtiolta kunnille (AA 8.10.2016)

Tämä kannustaisi kaupunkeja lopettamaan rakennusoikeuden pihtaaminen, ja ne todennäköisesti myöntäisivät sitä jo rakennetuille tonteille sen verran kuin maanomistajat pyytävät, tai vaihtoehtoisesti rakentaisivat itse.

Tämän lisäksi sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa niin, että kaikki säästö asumisessa on kotiinpäin vuokralaiselle, eikä vuokranantajalle.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka tietää, että kilpailu on ainoa keinoa alentaa kustannuksia alentamatta laatua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Plogi on ristiriidassa kansan tahtoon.

Suomalaiset rakastavat veroja ja ovat saaneet siihen vastarakkautta.

Siten kansan rakkaus veroihin ei ole ollut platoonista tai yksipuolista.

Suomalaiset ovat rikkaita ja haluavat lisää veroja.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Tyypillisesti vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin joten kiinteistöveron korotus on vaikeaa saada täysimääräisenä vuokriin - paitsi tietysti siinä tilanteessa, että vuokralainen vaihtuu.

Aikoinaan kun itse toimin vuokranantajana niin sidoin vuokran asumiskustannusten nousuun - tuollaisen sopimuksen kohdalla kiinteistövero on siirrettävissä suoraan vuokraan heti kun vero nousee.

Käyttäjän vturunen kuva
Ville Turunen

Seuraavaksi kannattaa kysyä, miksi vuokrat nousevat juuri tuon 2,4 %? Jos vuokranantajat kerran voivat mielivaltaisesti nostaa vuokria, mikseivät he nosta niitä vaikkapa 4 % tai 10 % vuosittain?

Selitys lienee selvä: vuokrat eivät voi nousta pidemmän päälle nopeammin kuin ihmisten tulot, tai muutoin ajan kanssa oltaisiin tilanteessa, jossa kukaan ei kykenisi vuokraamaan asuntoa. Kun vuokramarkkinat ovat myyjän, käytännössä vuokrat nousevat samaa tahtia ihmisten tulotason kanssa. Eli lisääntyneet tulot menevät vuokranantajille.

Mutta kun kiinteistöveron nosto ei vaikuta ihmisten tulotasoon (elle sitten samaan aikaan lasketa tuloveroja), ei myöskään vuokrat voi nousta tavanomaista nopeammin. Kiinteistöveron nosto ei siis todellakaan voi vaikuttaa vuokratasoon.

Ihmiset eivät kerta kaikkiaan suostu uskomaan edellä mainittua, ja se johtunee yksinkertaisesti siitä, että valtaosalla suomalaisista on omistusasunto, varsin monella myös sijoitusasuntoja, ja hehän joutuvat kärsimään kiinteistöveron nostosta. He haluavat tietenkin parhaansa mukaan selittää, että kärsijöitä olisivatkin vuokralaiset. Koska omistusasuminen on niin yleistä, on todennäköistä, että kiinteistöveron nostosta ei tule yhtään mitään: äänestäjinä asuntojen omistajat ovat suurempi ja ennen kaikkea äänekkäämpi ryhmä kuin ensiasunnon ostajat ja vuokralaiset.

Asian voi ajatella niinkin, että jos oikeasti kiinteitöveron voisi painaa vuokriin, tuskinpa asuntosijoittajat vaivautuisivat pitämään asiasta meteliä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asiaa voi pohtia myös asuntolainojen korkojen kautta. Korkojen laskun oletetaan nostavan melko voimakkaastikin asuntojen hintoja, sillä ihmisillä on varaa maksaa asunnoista enemmän. Tällöin olisi oletettavaa että, ironista kyllä, korkojen nousu laskisi asuntojen hintoja. Miten sitten käy oikeasti kiinteistöveron kanssa, mene ja tiedä. Ainakin itse henkilökohtaisesti laskisin tilannetta niin että sellaisen kämpän jonka juoksevat kulut ovat korkeat, hankintahinnan pitäisi olla olennaisesti matalampi kuin päinvastaisessa tapauksessa.

Mene ja tiedä. Kohtahan tuo kiinteistöveron korotus on taas tulossa joten saadaan taas yksi datapiste lisää analyysiin.

Kari Seppänen

Niin - yleisestihän taitaa olla tunnettua, etteivät asumiskustannukset missään muodossa pidemmällä tarkasteluvälillä voi nousta nopeammin kuin tulotaso. Ehkä tästä eräänlaisena merkkinä on se, että kaksioiden kauppa Helsingissä on sakannut - vaikka hintapyynnöt vielä jatkavat nousua.

Yksi tekijä vuokrien tasaisessa nousussa on taatusti "kitka" - eli vuokralaiselle aiheutuu muutosta suoria (muuttofirma / pakun vuokra ja talkooporukan kestitseminen) ja epäsuoria (uuden vuokra-asunnon etsiminen jne.) kuluja, jotka lyhyellä aikavälillä ylittävät vuokrankorotuksesta aiheutuneet kulut. Tähän tulee päälle vielä kynnysarvona tietyt motivaatioon liittyvät tekijät - viitsiikö yleensä nähdä muuttamisen vaivaa ja olisiko riski uuden asunnon / asuinalueen epämukavuudesta säästöjen väärtti.

Kun kaikki vuokralaiset ja vuokranantajat ovat samalla työssäkäyntialueella käytännössä samassa tilanteessa, niin aika helposti käytännöksi muotoutuvat jatkuvat vuokrankorotukset, joiden taso on sellainen, että harva vuokralainen muuttaa halvempien vuokrien perässä.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Kiitokset Amos ensinäkin siitä että ryhdyit kommentoimaan tätä asiaa.

Ennen kuin jatkan (vähän myöhemmin) tuon kiinteistöveron käsittelyä nostan esiin seikan, jonka kirjoituksessasi mainitsit, jota olen kannattanut ja jonka näen tärkeimpänä suomen asuntotilanteen parantamiseen liittyvistä muutoksista:

Asumistuen maksaminen tulee siirtää valtiolta kunnille.

Tällä on useita positivisia ja tervehdyttäviä sekä asumisen kustannuksia alentavia vaikutusmekanismeja.

Mutta juuri nyt en jatka tämän enempää.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

No, kysynpä nyt Amos vielä ensin sinun mielipidettäsi aiheesta uutisoituihin väitteisiin ja perusteluyrityksiin.

Mielessäni elättelen toivetta ettei tätä asiaa tarvitsisi kommenttisi jälkeen enää käsitellä.

Itse olen sitä mieltä että uutisoinnissa esitetyt väiteet ovat sekä virheellisiä että harhaanjohtavia ja vaatisivat enemmän tai vähemmän korjausta. Sama pätee myös kaikkiin kolmeen perusteluyritykseen.

Uutisotsikko:
"Kiinteistövero ei vaikuta asumisen hintaan – Finanssineuvos vahvistaa puoluesihteerin huomion"

(https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254446-finanssine...)

Väite:
"Kiinteistövero ei vaikuta asumisen hintaan, oikaisee liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen blogissaan usein kohtaamansa virheellisen väitteen. Finanssineuvoksen mukaan Tiainen on oikeassa."

Perusteluyritys 1:
"Tiainen huomauttaa, ettei kiinteistövero vaikuta asumisten kysyntään tai tarjontaan, eikä oikein toteutettuna näin myöskään vaikuta vuokratasoon tai asumisen hintaan."

Perusteluyritys 2:
"Kahdesta muuten samanlaisesta asunnosta, joista toiseen kohdistuu vuosittain esimerkiksi tuhannen euron vero, ollaan valmiita maksamaan juuri veron aiheuttaman tulovirran vähentymisen arvon verran vähemmän. Kiinteistövero siis laskee asuntojen hintoja, Tiainen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan."

Perusteluyritys 3:
"Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen vahvistaa Tiaisen analyysin oikeaksi. Hänen mukaansa kiinteistöveron korotus kohdistuu kiinteistöjen omistajiin siten, että kiinteistöjen hinnat alenevat ja ylläpitokustannus nousee. Näin maksurasitus siirtyy kiinteistön hankinnasta omistamiseen. Kustannukset säilyvät siis samana, kun lasketaan koko omistamisen kaari."

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tiainen ja finanssineuvos ovat oikeassa siltä osin kuin markkina on killpailtu, eli valtaosassa Suomea, muttei pk. Seudulla.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #10

Itse olen sitä mieltä että kiinteistöverolla ei ole, eikä voi perustellusti olla kiinteistön käytönaikaisten kulujen joukossa mitään erityisasemaa.

Tämän vuoksi sen vaikutus kiinteistön pääomatekijöihin (kiinteistön arvo, kauppahinta, tuottovaatimus ja kiinteistön elinkaaren kesto) on samanlainen kuin muillakin elinkaaren aikaisilla kuluilla.

Näiden kustannusten erilaisissa laskelmissa huomioitava vaikutus määräytyy kaikkien kulujen yhteismäärän perusteella. Jos kiinteistöveron vaikutusta edellä mainittuihin pääomatekijöihin haluaa eritellä, tulee sen vaikutus huomioida siinä suhteessa mikä kiinteistöveron osuus on muista vastaavista kuluista.

Tämän perusteella voisin väittää että pääkaupunkiseudulla, jossa on myyjän markkinat kiinteistön käytönaikaisten kustannusten merkitys toteutuneeseen kauppahintaan ja sitä kautta asumisen hintaan on vähäinen koska kiinteistön korkea kauppahinta hinta perustuu ihan muihin kuin kustannustekijöihin.

Toki kauppahinnan päälle asumisen hintaa lisäämään tulevat käytönaikaiset kulut, jossa kiinteistövero on yhtenä tekijänä mukana.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #10

Kilpailluilla markkinoilla käytön aikaset kulut vaikuttavat enemmän kauppahinnan muodostukseen. Alentamaan pyrkivästi.

Koska kiinteistövero on käytönaikainen kulu kuten esimerkiksi lämmityskustannuskin ovat nämä molemmat oman kustannustensa suhteessa vaikuttamassa kauppahintaa pienentävään suuntaan.

Eli tämän kaupankäyntimekanismin sisällä lämmityskustannuksella on käytännössä suurempi kauppahintaa pienentävä merkitys kuin kiinteistöverolla.

Ja tähän kaupankäyntitmekanismiin vedoten yritetään perustella että kiinteistövero ja sen mukana muutkaan käytön aikaiset kustannukset eivät vaikuta asumisen hintaan.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #10

Väite on siis virheellinen alueilla joissa markkina ei ole riittävästi kilpailtu. Tällaisia alueita ovat pääkaupunkiseudun lisäksi suurin osa suomen kaupungeista ja paikallisista kasvukeskuksista. Eli riippumatta asumismuodosta, valtaosan suomalaisten kohdalta kinteistövero nostaa jo tällä perusteella asumisen hintaa.

Väite on virhellinen myös tapauksissa, joissa kiinteistön rakennuttaja pitää kiinteistön omistuksessaan ja joko asuu siinä itse tai vuokraa sen edelleen.

Jos rakennuttaja joutuu myymään tappiolla on hän tehnyt arviointivirheen ja hintajoustossa vaikuttavat muut tekijät kuin käytönaikaiset kustannukset.

Jos rakennuksen aikaisemmin ostanut joutuu myymään merkittävästi markkinahintaa halvemmalla, kasvavat hänen asumisaikaiset kustannuksensa kyseisestä kiinteistöstä saman verran kuin uuden omistajan asumiskustannukset pienenevät, mutta kiinteistön elinkaaren yli summatut asumiskustannukset pysyvät saman suuruisina. Sama pätee toisin päin kaupan toteutuessa myyjän eduksi. Ja päättelyketjua voidaan viedä omistushistoriaa taaksepäin kiinteistön elinkaaren alkuun saakkaa. Kiinteistöverolle jää siis näissäkin tapauksissa vain asumisajan perusteella asumiskustannuksia kasvattava vaikutus.

En myöskään kilpailuilla markkinoilla pysty helposti kuvittelemaan tilannetta, että kiinteistön rakennuttajan hintajousto ostajan oletettuihin käytönaikaisiin kustannuksiin perustuen riittäisi kompensoimaan kyseisiä kustannuksia parhaimmassakaan tapauksessa kuin pieneltä osalta.

Mitä enemmän kilpailua, sen lähemmäksi kiinteistön kauppahinta ajautuu kohti myyjän kipurajaa jo pelkän kilpailun johdosta ja hintajoustovara käytönaikaisten kustannuksten perusteella pienee, lähestyen nollaa.

Olen pahoillani, mutta en kyllä keksi yhtään sellaista uskottavaa tapausta, jossa asumiskustannusten kasvattamisen seurauksena asumisen hinta laskisi.

Poskettomalta kuullostava väite jääköön vielä taloustieteilijöiden selkeillä elinkaarilaskelmilla todistettavaksi.

En usko väitettä todeksi ennen kuin nään tarvittavan laskelman.

Eikä taida uskoa kovin moni muukaan.

Kari Seppänen Vastaus kommenttiin #10

Mielestäni suurempi ongelma heidän kommenteissaan on se, että he molemmat tuntuvat keskittyvän tarkastelemaan vain tasapainotiloja. Sinänsä heidän argumentointi on pätevää, mutta se sulkee kokonaan pois tarkastelun siitä mitä tapahtuu siirryttäessä oletetettujen tasapainotilojen välillä. Eli vaikka heidän väitteensä tasapainotilojen olemuksesta sinänsä pitävätkin paikkansa, eivät ne mitenkään pysty kiistämään sitä, etteikö vuokrataso voisi nousta "siirtymätaipaleella".

Suurempi kysymys tällaisen argumentoinnin suhteen on kuitenkin se, ettei taloudessa oikeasti ole mitään tasapainotiloja vaan kyseessä on jatkuvasti kehittyvä dynaaminen prosessi. Voi toki argumentoida, että tasapainotilojen tarkastelu on hyödyllinen työkalu (parempien puutteessa) koitettaessa ymmärtää makrotalouden ilmiöitä. Mihinkään ennusteiden laadintaan ja poliittiseen päätöksen tekoon niitä ei kuitenkaan pitäisi käyttää.

Tässä tapauksessa voisi olla hyvä koittaa ymmärtää mitä insentiivejä kiinteistöverojen selkeä tasonnosto aiheuttaisi tyypilliselle vuokranantajalle. Selvää olisi ainakin se, että vuokratuotto pienenisi kulujen kasvaessa - lisäksi sijoituspäätöstä tehtäessä vallinnut oletus mahdollisesta asunnon arvonnoususta kääntyisi ennemmin todennäköiseksi tappioksi. En tiedä miten asuntosijoitajat yleensä toimisivat, mutta itse olisin ainakin taipuvainen realisoimaan tappiot mahdollisimman nopeasti ja etsisin paremmin tuottavia sijoituskohteita.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #15

No pohditaanpas nyt sitten vielä laskeeko kiinteistöveron tason selkeä nosto asumisen hintaa.

Asetetaan kiinteistövero 10% kiinteistön arvosta ja olkoon kiinteistön verotusararvo sama mikä on sen todellinen rakennuskustannus eikä rakennuttaja ota yhtään voittoa myydessään asunnon ensimmäisen kerran. 10 vuodessa koko kiinteistön alkuperäinen arvo on maksettu kertaalleen verottajalle veroina.

Tämän jälkeen ei rakennuksella ole enää mitään arvoa mistä tinkimällä voisi kompensoida veron aiheuttamaa asumiskustannusta.

Mikä on se tasapainotila johon markkinat asettuvat tässä tilanteesa? No, ihmisen on käytännössä pakko asua jossakin ja rakentaminen maksaa aina, joten taloja rakennettaisiin ja niistä joutuisi maksamaan vähintään rakennuskustannuksia vastaavan hinnan. Lisäksi maksettavaksi tulisi korotettu kiinteistövero, eli asumisen hinta nousisi kiinteistöveron verran.

Vuokranantajan insentiivikin on tässä skenaariossa tasan tarkkaan se, että hän perii kiinteistöveron täysimääräisesti vuokrassa. Ihan niin kuin nytkin.

Eiköhän tuon ajatuksen siitä että kiinteistöverolla ei ole vaikutusta asumisen hintaan voi jo haudata hiljaisuudessa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #16

"Asetetaan kiinteistövero 10% kiinteistön arvosta ja olkoon kiinteistön verotusararvo sama mikä on sen todellinen rakennuskustannus eikä rakennuttaja ota yhtään voittoa myydessään asunnon ensimmäisen kerran. 10 vuodessa koko kiinteistön alkuperäinen arvo on maksettu kertaalleen verottajalle veroina.

Tämän jälkeen ei rakennuksella ole enää mitään arvoa mistä tinkimällä voisi kompensoida veron aiheuttamaa asumiskustannusta."

Ei rakennuksen arvo alene vuosittain veron vaikutuksesta, vaan vain kerran, silloin kun vero astuu voimaan.

10% kiinteistöverolla 10v päästä rakennuksella olisi arvoa vaikka kuinka (olettaen ettei remonttikuluja tai huono sijainti)

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #17

Juuri näin, eli tämän vuoksi väite siitä että kiinteistövero ei vaikuttaisi asumisen hintaan on perusteeton.

Kiinteistöveron kustannusta ei voi ulosmitata asunnon arvosta eikä kauppahinnasta kuin pieneltä osalta, jos ollenkaan, hintajouston puitteissa. Näin ollen se vaikuttaa vääjäämättä asumisen hintaa korottavasti.

(Miksi muuten asunnon arvo alenisi vain sillä hetkellä kun kiinteistöveroa nostetaan? Paljonko se muutos olisi jos kiinteistövero nostetaan 10 prosenttiin? Huomioidaanko yhden, kahden vai 20 vuoden kiinteistöveron vaikutus kiinteistön arvoa kertaluonteisesti muutettaessa?)

(Ja vielä elinkaaren yli tarkasteltuna: kiinteistön arvon teoreettinenkin väheneminen lisäisi kiinteistön sen hetkisen omistajan asumiselle laskettua hintaa omistusajalta samaisella määrällä. Eikä uusi ostaja hyödy oletetun kauppahinnan vähäisen pienenemisen johdosta niin paljon kuin kiinteistövero tulee hänen asumistaan rasittamaan)

Ettei tämän asian kanssa nyt enää kukaan kompuroisi, niin kannattaa konkertisoida asia ja suosiolla ymmärtää että kiinteistövero on jatkuvana kustannuksena kiinteistölle ja asumiselle samanlainen kuluerä kuin esimerkiksi lämmityskustannus. Ja sen vaikutus kiinteistön arvoon sekä asumisen hintaan määräytyy samalla mekanismilla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vuokra-asuminen on Suomessa varsin pientä verraten esim. muuhun EU-ympäristöön. Suomalaiset tykkäävät asua omissa ( pankkien ) asunnoissa ja liikkua harvinaisen kovasti verotetuilla omilla ( rahoitusyhtiöiden ) helkilöautoilla yleensä itsekseen.

Uuden asunnon hinnasta verojen osuus on tänäpäivänä 50 %, ennen kuin edes
se ensimmäinen asukas astuu ovesta sisälle. Omakotitalon rakentaminen on v. 2018 100 % kalliimpaa kustannuksiltaan, mitä se oli v. 2000 kiintein hinnoin.

3-5 % yleinen korkojen nousu tuo aikanaan varmasti yllätyksen niin taloustietäjille, kuin myös politiikoillekin. Nollakorkojen aika on epäluonnollinen talouden tilapäinen sairaus.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toinen ongelma on se että rakennusalan tuottavuus on tasan sama kuin 40 vuotta sitten. Samalla muun teollisuuden tuottavuus on viisinkertaistunut. Rakennusala ei ole pystynyt uudistumaan.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Kerrostalojen rakentaminen on hiljattain pudonnut n 30 %. Koska siellä on tyhjiä asuntoja ja odottaa myyntiä ja vuokraamista. Johtuu myös talouden hidastumisesta.

Ei tuolla ole salaliittoa rajottamassa ja säätämässä asuntojen tekemistä. Ja valtaosa asunnoista on olemassaolevia ja vanhoja.

Vuokrasopimukset yleensä kiinnitetään johonkin elinkustannusindeksiin. Siksi ne nousee. Paitsi indeksi pysyi vuosia paikallaan kun ei ollut nousua tai inflaatiota vastaavasti. Se lukee yleensä vuokrasopimuksessa omassa kohdassa.

Espoossa käytettiin tilannetta hyväksi. Metron takia saatiin valtavasti rakennusoikeutta, jotka sijoittajat halusivat käyttää. Onhan se rahanarvoista. Ja ne laitetaan vaikka vuokra-asunnoiksi, pääasiassa maahanmuuttotarkoituksiin, joka on yli 70 % väestökasvusta ja yhteiskunta takaa ja usein maksaa. Nytkin rakennetaan ennnäkemättömän korkeita taloja Metron viereen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset