Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Kuivuus paljastaa maataloustukien järjettömyyden

  • Suomen tolppa on komea.
    Suomen tolppa on komea.
  • Näin Hollannissa. Kuva: National Geographic
    Näin Hollannissa. Kuva: National Geographic
  • Lisää Hollantia. Kuva: National Geographic
    Lisää Hollantia. Kuva: National Geographic
  • Vettä säästyy. Kuva: National Geographic
    Vettä säästyy. Kuva: National Geographic

Debatoimme SuomiAreenassa aiheesta Maataloustuet: huoltovarmuutta vai maalaisromantiikkaa, mutta eräs kulma jäi silloin käsittelemättä. Maataloustukia perustellaan pääosin huoltovarmuudella, mutta vaikutus voi olla täysin päinvastainen: Kuivuus piinaa peltoja: Syksyllä voi olla edessä teurastuksia, jos rehu ei riitä – "Tilanne voi mennä aika vaikeaksi (Yle 21.7.2018), Kuivuus tuo katovuoden (SSS.fi, 21.7.2018)

Maailman avokätisimmässä maataloustukijärjestelmässämme (kuvaliite) maksetaan tukea peltojen pinta-alan mukaan, eikä tuotetun sadon mukaan, siispä suomalaisilta viljelijöiltä ovat puuttuneet kannustimet kehittää viljelyä mahdollisimman tuottavaksi. Vaikka Hollanti on myös EU:n maataloustukijärjestelmän piirissä, heidän kansalliset tukensa ovat merkittävästi suomea pienempiä, ja he ovat ymmärtäneet katsoa seuraavaa palkkakuittia pidemmälle:

Hollanti ruokkii maailmaa valtavin sadoin – vaikka maa on pikkuinen, tiheästi asuttu ja muistuttaa tilkkutäkkiä (HS 3.7.2018)

ja he myös avoimesti kritisoivat nykyistä tukijärjestelmää:

Dutch take aim at sacred cow subsidies (Politico, 7.5.2017)

Hollannin pinta-ala on noin kymmenesosa Suomesta, mutta sen maataloustuotteiden vienti on satakertainen (!) Suomeen verrattuna. Vaikka kuivuus tietysti kirpaisee sielläkin, on ainakin kasvihuoneviljely on huomattavasti helpompi saada toimimaan myös kuivina kausina. Veden käyttö on vähentynyt jopa 90 prosenttia . Hollannin Westlandissa 80 prosenttia viljellystä maasta on kasvihuoneita. (This tiny country feeds the world. National Geographic, September 2017)

 

Pinta-alaan perustuva maataloustuki siis ampuu siis huoltovarmuutta jalkaan, jos maksaisimme tukea vain tuotetusta sadosta (tai emme lainkaan), maanviljelijöillä olisi kannustimet saada satoa aikaiseksi säällä kuin säällä.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja, jonka mielestä kaikenlaiset yritystuet, mukaan lukien maataloustuet, ovat fataali virhe.

 

PS. kannustan lukemaan National Geographicin artikkelin: 

https://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/holland-agriculture-...

Artikkelissa on myös lisää erittäin nättejä kuvia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Melkoisen nurinkurista puhua huoltovarmuudesta ja samaan aikaan vaatia maataloustukia alas.

Suomen tuotato-olosuhteita ei mitenkään voi verrata Hollantiin erilaisen ilmaston vuoksi. Eniten Suomessa viljellään nurmikasveja eläinten rehuksi, menestyviä ovat myös viljakasveista ohra, kaura, vehnä ja ruis. Lisäksi mm. rypsi ja sokerijuurikas. Ymmärrätkö Amos, miksi näitä ei tuoteta kasvihuoneissa? Kasvihuonetomaatteja tuotetaan Hollannin tapaan myös Suomessa.

Tämän kesän kuivuus on täysin poikkeuksellista eikä sen perusteella kannata vetää johtopäätöksiä. Jos jotain Suomessa riittää niin ainakin vettä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Tämän kesän kuivuus on täysin poikkeuksellista eikä sen perusteella kannata vetää johtopäätöksiä. Jos jotain Suomessa riittää niin ainakin vettä."

Kuuluisat viimeiset sanat.

Oletko eri mieltä siitä, että maataloustukia ei pitäisi maksaa pinta-alan mukaan?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Samantekevää, koska tuottaja saa elantoaan myös myymästään tuotannosta eikä kukaan elä pelkällä pinta-alaperusteisella tuella. Jos sato on huono, tulot putoavat. Kuvitelmasi että tuottajalta puuttuu kannuste on väärä.

Et kuitenkaan ottanut kantaa kommenttiini.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #4

Oletko sitä mieltä, että täällä ei voi viljellä kasvihuoneissa mitä Hollannissa voi viljellä kasvihuoneissa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #5

Kylläpäs sinä nyt siirtelet maalitolppia ja rakensit samalla olkiukkoa.
Oletko kuullut närpiöläisistä kasvihuonetomaateista tai kotimaisista kasvihuoneperunoista?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Ihan mahdollista että tomaatteja kannattaa täällä kasvattaa, ja jopa kasvihuoneperunoita.

Kannatan vain sen lopettamista, mikä ei kannata.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #13

Pääsäämntöisesti tulee kasvattaa sellaisia ravintokasveja, joiden sato on mahdollisimman suuri. Tällöin meillä ei kannattaisi kasvattaa muutakuin perunoita. Parhaimmat sadot ha ovat ollleet noin 50 000 kg. Viljalla taitaa olla 9600 kg.

Kasvihuoneisiin en viljelyä siirtäisi, sillä liian kalliit kustannukset. Tällaisinä hellepäivinä viilennys maksaa maltaita.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #4

#4: "Kuvitelmasi että tuottajalta puuttuu kannuste on väärä."

Sanatarkasti ottaen olet toki oikeassa tuossa.

Sen sijaan kannustetta merkittävästi heikentää esimerkiksi sellainen, että peltoalan omistaja ja "maanviljelijä" käy kerran pari kesässä niittämässä nurmikasvuston peltoon ja saa sellaisesta vielä tukieurot.

Todellakin tiedän kannusteongelman ja paperiviljelyn todellisuudesta suomalaisessa maataloudessa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #6

Ei kai kukaan väitä että nykyinen järjestelmä olisi täydellinen. Toisaalta niitä muumin- tai traktorinmunia ovat pellot piukassa joten eivät ne kaikki peltoon jää. Miksi ihmeessä eläintilallien ei korjaisi rehuja pelloilta?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #11

Tuskin väittääkään. Eikä se, että kerron todellisesta mahdollisuudesta suomalaisessa maataloudessa tarkoita sitä, että kaikki nurmialat niitettäisiin peltoon.

Karjatilallinen tuskin mainitulla tavalla toimiikaan. Karjatilat ovat kuitenkin huvenneet roimasti viime vuosina, ja entinen karjanpitäjä saattaa hyvinkin nauttia tuosta mahdollisuudesta käydä niittämässä nurmikasvusto vähän kuin vanhasta tottumuksesta, tosin motiivina on toki kerätä löyhässä roikkuvat tukieurot ao. operaatiosta.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #4

Kauratonnista maksetaan 80 euroa ja sato on kolme tonnia/ha miinus kulut.

Janne ei tunne maataloutta laisinkaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #9

Jos kauran hinta on laskenut tuohon niin vaihtoehtoina ovat
a) tukea tuotantoa
b) olla tuottamatta kauraa.
Kumman valitset?

Mistä muuten Pekka tiedät kauran hinnan 2018?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ympäristökorvausjärjestelmää on vaikea maksaa muulla tavalla kuin pinta-alaan, jos kyse on talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, kosteikoista, suojavyöhykkeistä jne.. Tietenkin voidaan luoda järjsestelmä, jossa tuotantotuken ehtoina on tiukka lainsäädäntö pakollisista toimenpiteistä.

Iso-Britanniassa oli kaudella 2007-2013 paljon sellaisia toimia, jotka eivät olleet pinta-alaan liittyviä mutta niiden perusta oliksi siinä, että maanviljelijät ja ympäristöjärjestöt pystyivät tekemään yhteistyötä. Meillä on ollut aina puskista huutelun kulttuuri, josta ei tulla koskaan pääsemään eroon.

Pekka Iiskonmaki

#1
Verrataan sitten Viroon, jossa saa tukea 134 euroa per ha.

Tulot perustuvat tilan tuottoon.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Mä olen jo monta vuotta viljellyt ilman tukia ja kannattavuus on ollut hyvä. Mutta siitä on seurannut se, että tuotan vain tilausperusteellisesti ja määrään tuotteiden hinnan sekä sen kenelle myyn.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Maatilalla kasvaneena ja maatilan nykyisellään omistavana (siten nykyisellään myös tukiin oikeutettuna) olen samaa mieltä siitä, että juuri maataloustukien pinta-alaperusteisuutta tulisi roimasti vähentää ja satokilo- tai litrariippuvuutta lisätä.

Tuo esittämäsi graafi pinta-alayksikköä kohden maksettavista keskimääräisistä tukimääristä eri Euroopan maissa kertoo karulla tavalla jonkin pahasti mättäävän suomalaisessa yhteiskunnassa myös sen maatalouden osalta.

Valtaosa erosta (tukimäärissä) muihin maihin nähden selittynee täällä maksettavilla kansallisilla maataloustuilla. Siinä missä suuri osa maksetuista tukieuroista yksinkertaisesti on tarpeettomia ja haitallisia ja pitkään maatalouttamme vääristäneitä, voi niiden osaltaan ajatella olevan lääkitystä maataloudelle muista yhteiskunnassamme vallitsevista ongelmista kuten huonosti toimivasta päivittäistavarakaupasta.

Osa voi maatalouden ja markkinoiden sen sisällä heikommasta toimivuudesta voi selittyä myös Suomen maantieteellisellä saarekkeisuudella muihin Euroopan maihin nähden, joka suhteellisesti nostaa hintoja täällä tyypillisesti etenkin infrarakentamisen saralla.

Jossain määrin maataloustukia kannattaa maksaa ainakin niin kauan kunnes maanviljelijät ovat oppineet käyttämään esimerkiksi erilaisia futuurisuojauksia tuotannolleen.

Siinä missä maksamme Puolustusvoimien muodossa turvallisuudesta, on jokseenkin perusteltua maksaa maataloustuotannon tukemisen muodossa myös huoltovarmuudesta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Perusvire ja -idea kirjoituksessasi on hyvä. Vaikka tukia en poistaisikaan.

Pekka Iiskonmaki

Maataloustuet ovat vääristäneet täysin maatalousmaan hinnan Suomessa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kummia nuo Liberaalit kun vihaavat maanviljelijää ja sen päälle viellä maanviljelystä.
Sopisiko teille Liberaaleille vaalislouganiksi tapa yksi maatila päivässä ja parhaana kaksi.
Sosiaalidemokraateilla oli slougani tapa yksi maanviljelijä päivässä ja parhaana kaksi, Arvo Saloa lainaten.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Oletko sitä mieltä, että pinta-alatuki on paras tapa turvata huoltovarmuus?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Paras tapa on määräyä jokaiselle kansalaiselle viljelyvelvote. Jos ei omista maata niin pitää varmistaa oman osuuden viljely ja ravintomäärä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Pinta-alatuella säilytetään suomen huoltovarmuus. Näin maanviljelijän poikanana kasvaneena muistan hyvin miten tärkeä oli vuotuisen pinta-alalisän saanti. Muutoin suoraan kansalliseen maataloustukeen on varattu 2018 v 325,4 miljoonaa € valtiolta, muut tuet tulee EU-sta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Lähinnä "cityliberaalit".
Joku Antero Vartia kirjoittelee samoja ja sitten maaseudun järkivihreät niitä joutuvat paikkailemaan.

Jonkunlainen elitistinen ajatus siitä miten juuri suomalainen maataloustuotanto on tosi junttia, parempi ostaa ulkomaisilta tuetuilta tuottajilta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Elitistä tai ei, mutta liittyen Amoksen esittämään vihreiden tolppien graafiin mikä sinulla on selityksenä ykköspaikkaa pitävän Suomen tolpan kaksinkertaisuuteen verraten kakkosena tulevaan Latviaan?

Tolpista kakkosesta eteenpäin muodostaisi kuitenkin jo huomattavasti paremmin jatkuvan käyrän.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #19

Voisitko avata mitä ne tolpat tarkoittavat? Kansallisia tukia, EU-tukia vai näiden yhdistelmää?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #20

Olen pari kertaa aiemminkin tutkaillut ainakin karkeasti samanlaista graafia ja antanut vahvasti itseni ymmärtää, että yhdistelmä kyseessä.

En siis pyydä selitystä tyyliin "ero johtuu siitä että täällä maksetaan kansallisia tukia tuon verran enemmän", vaan sille, mikä selittää tarpeen maksaa tukia keskimäärin noin paljon enemmän.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #22

No, graafeja olisi helpompi tulkita jos tietäisi mitä ne graafit esittävät. Tietääköhän Amos?

Googlasin infoa jonka mukaan kymmenen vuotta sitten Hollanti sai eniten hehtaarikohtaista tukea maataloustuotannolleen koko EU:ssa. En viitsi linkata sitä tähän koska tieto voi olla nyttemin vanhentunut ja toisaalta en tiedä muuttujia en ympärillä joten sillä ei oikein voi perustella mitään.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #25

Kuva kertoo maataloustukien osuuden maatalouden arvonlisästä vuodelta 2015 - eli jokaista euroa kohden tukea maksetaan kaksi euroa.

Sisältää sekä EU että kansalliset tuet.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #27

Eli tolppa kertoo että 60. leveysasteen pohjoispuolella maatalous ei ole niin kannattavaa kun etelämpänä. No shit Sherlock?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #31

Suomessa lähes neljä kertaa kannattamattompaa kuin länsinaapurissamme - eikö mitkään kellot soi?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #42

Montako prosenttia peltomaata Ruotsissa on Hangon pohjoispuolella? Ei kovin paljon.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #50

Miksi meillä on peltoja lähes napapiirille saakka, eikä vain etelässä?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #53

Koska karjatilat kaipaavat rehua, joka useimmiten saadaan tilan omilta pelloilta. Karjatalous onkin levinnyt selvästi pohjoisemmaksi kuin ruoan viljely.

Maan vilja-aitta on pääosin etelässä. Kasvukauden pituus ratkaisee kunkin viljeltävän lajin osalta miltä korkeudelta ei enää yleensä saada riittävää satoa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #62

Osaatko sanoa miksi Ruotsissa ei tehdä samoin?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Saako Suomi maataloustukea EU:n kautta? Jos saa, paljonko? Ja miten suuri on Suomen saama EU-tuki verrattuna muihin maihin? Näitä olen silloin tällöin yrittänyt löytää, mutta ei ole onnistunut. Onko kansallinen tuli Suomessa iso siksi, että EU:n kanssa neuvoteltu sopimus on niin huono, ts. saamme EU:n kautta vähemmän tukea kuin muut?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Suomi saa maataloustukea myös EU:n kautta.

En kykene itsekään antamaan sinulle vertailevaa dataa maksettujen EU-maataloustukien suuruudesta, mutta vahva käsitykseni on, että samoin kuin Suomen sisällä maksetaan EU-tuet myös jäsenmaiden kesken suurelti kasvillisuusvyöhykkeiden (~kasvuolosuhteiden) mukaan eli Suomi saisi niitä pinta-alayksikköä kohden eniten.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"...eli Suomi saisi niitä pinta-alayksikköä kohden eniten."

No nyt meni ihan mutuiluksi joten mutuilen lisää:
Ymmärtääkseni etelä-Euroopan maataloutta tuetaan EU-tasolla huomattavasti enemmän kuin Suomen.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #26

Tarkoitatko nyt absoluuttisia määriä vaiko esim. pinta-alayksikköä kohden maksettuja tukia?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Suomenmaa 1.6.2018: EU:n maataloustuet laskemassa odotetusti – myös Suomessa
STT 1.6.2018 8:30

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/eun-maataloustuet...

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ministeriö antaa pyynnöstä luvut. Itse pyysin aikoinaan maakunnittaina kaikki maksetut pinta-alatuet, palkkiot ym.. Mutta tarkkaa määrää en enää muista!

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Helsinkiäliset syö vaan tofua ja juovat vihreää teetä, vitut millään maataloustuilla ja kauran hinnalla oo väliä. :)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"Sadat tilat pilkkomaan tiluksiaan?

Komission hahmotelmissa seitsemän vuoden ohjelmaksi vuodesta 2021 alkaen ehdotetaan myös muun muassa suorien tuotantoon sidottujen tilatukien enimmäismäärää. Tämä tulisi sen lisäksi, että tukia leikataan noin viidellä prosentilla.

Katto on nyt asetettu 60 000 euroon, johon voidaan mennä asteittain tai kerralla vuonna 2021. Komissio ehdottaa muutosta sen takia, että tukia kohdistettaisiin enemmän Itä-Euroopan pienten ja keskisuurten tilojen aseman parantamiseen.

–Tukikatto iskisi juuri niihin kehittyviin tiloihin, jotka ovat meidän ruoantuotannon selkärankamme, Leppä paheksuu.

Maaseutuviraston tukitietojen mukaan muutos koskisi Suomessa karkeasti noin prosenttia eli noin 500 tilaa."

https://yle.fi/uutiset/3-10196212

Juha Hämäläinen

Kohtuullinen omavaraisuus elintarviketuotannossa on Suomelle välttämättömyys oli sen hinta mikä tahansa.

Nykyajan kriisitilanteissa ei yksikään kauppalaiva pääsisi Suomeen Itämeren poikki. Mitään ruokaa ei saataisi oikeastaan mistään.

Tämä on hyvä muistaa cityihmisten, joille ruoka kannetaan valmiiksi korttelin markettiin, josta sen voi hakea vihreästi Jopoa polkemalla ja miettiä mitä tänään syötäisiin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minulla on se käsitys, että on olemassa viljelykasveja, jotka kasvavat Suomen pelloilla jollakin mittarilla parempilaatuisemmiksi kuin juuri missään muualla. Nämä kasvit kun eivät ole syötäviä, niin "huoltovarmuusperusteella" niiden viljelyyn ei panosteta, vaan Suomen pelloilla kasvatetaan esimerkiksi niin huonolaatuista vehnää, ettei sitä myydä juuri missään puhtaana jauhona, vaan normaalisti se on seostettu parempilaatuisella ulkomaisella vehnällä. Näin sitkoa riittää pullankin leivontaan.
Jos peltojen käyttö painottuisi enemmän niihin kasveihin, millä saadaan myyntiä pienimmin tuin, huoltovarmuus saataisiin varmistettua pitämällä omavaraisuustavoite jossakin 80% kohdilla ja varastoimalla vähän enemmän.

Jos KePu saataisiin pois sotkeamasta Suomen maataloutta, ehkä siihen tulisi joku järki?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Nurmituotanto on niin laadukasta, että maidontuotannossa lehmää kohti olemme maailman huippuja ja se nähtävästi kasvaa koko ajan. Osin syynä lienee myös eläinsuojien automatisointi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mitä mieltä olette tästä?

- -"Hal­li­tu­soh­jel­man ta­voi­te maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuu­den pa­ran­ta­mi­sek­si ei ole pon­nis­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta to­teu­tu­nut toi­vo­tus­ti, kan­sa­ne­dus­ta­ja Ola­vi Ala-Nis­si­lä to­te­aa.

Syik­si hän lis­taan muun mu­as­sa Ve­nä­jän vas­ta­pa­kot­tei­den ai­heut­ta­man hei­kon mark­ki­na­ti­lan­teen ja vai­ke­at sää­o­lo­suh­teet.

– Vil­je­li­jän ta­lou­des­sa ei ole nyt tar­vit­ta­via pus­ku­rei­ta. Kas­va­vien sää­ris­kien vuok­si ja ruo­ka­tur­van ta­kaa­mi­sek­si tar­vi­taan toi­mi­va sa­to­va­hin­ko­jär­jes­tel­mä ja toi­mi­va EU:n krii­si­ra­has­to, Ala-Nis­si­lä vaa­tii." - -

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/keskustan-alaniss...

Juha Hämäläinen

#39. Olen sitä mieltä, ettei Suomen olisi pitänyt itseään kurjistaa millään pakotteilla. Ne ovat vain vaikeuttaneet taloudellista tilannettamme.

Opin aikanaan miten mm USA, Englanti, Ranska ja Saksa kävivät kauppaa taloussaartomaissa. Iranissa Dick Cheneyn aikaan USAn suuryhtiöiden tytäryhtiöt toimittivat kiellettyä tietotekniikkaa Iraniin konttikaupalla.

Samaan aikaan suomalaiset eivät saaneet viedä samaa tekniikkaa Iraniin. Ja samaan aikaan Dick Cheney saarnasi julkisuudessa Iranista pahan valtakuntana. Hän oli itse juuri siirtynyt vientikieltoa rikkoneen yrityksen pääjohtajan paikalta varapresidentiksi ja omisti yrityksen osakkeita ison nipun sekä sai miljoonabonuksia firmasta edelleen. Kyseessä oli Halliburton korporaatio.

Me suomalaiset olemme todella naiveja.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tuet eivät näytä vaikuttavan elintarvikkeiden hintaan. Supmen hintatasokin on elintarvikkeiden osalta kärkipäätä. Todelliseen hintaan päästään, kun lasketaan vielä nuo tukieurot elintarvikkeiden hintaan.

Todella kallista on.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Aholan kirjoitus ei vakuuta vähimmässäkään määrin. Helsinkiläisiä ajatuslukkiumia, kaikenlaisia pintahokemia solkenaan. Pari poimintoa:

- Jo sana maalaisromantiikka on naiviakin naivempi. Romantiikka lie nykymaataloudesta kaukana.

- 'Nättiä kuvia' Hollannin superteollisesta tomaatti- ym tuotannosta voisi katsoa muistakin näkökulmista. Sinne kun iskee jokin luonnonyllätys, tuholainen, tulva, tuli, mikä tahansa, niin se on menoa kerta heitolla. Toisin sanoen riskialttius, ekologinen kestävyys pitemmälä aikavälillä.

- Mikähän onkaan nykymaatalouden ekologia Suomessa. Tänään viimeksi geologi sanoi HS:ssä että Itämeren levät johtuu rannikkoalueen päästöistä jokiin ja mereen. Eli asiassa on paljon syvällisempiä muuttujia kuin jotkin tuet.

- Etukäteen vilkaisin SuomiAreenan maatalousromantiikka-keskustelijoiden joukkoa: Juhana Vartiainen, Mikko Kiesiläinen, Susanna Koski, Petrus Pennanen, Amos Ahola, Jenni Karimäki. - Huhhuh, kukahan tuonkin porukan on kasannut. Onneksi Suomi on vielä sen verran vapaa maa että voi jättää tuollaiset juttelut kuuntelematta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hollannissa on Suomea turvallisempi toteutus, kun täällä ei tarvita kuin kehno sää ja sato on vaarassa.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Ei kannata, Ahola, ryhtyä tekemään vaaliteemaa pinta-alaperusteisen viljelytuen heikkoudesta ellei sinulla ole korvaavaa ajatusta. Eihän se paras peruste ole, mutta kohtuullisen käytännöllinen. Sitäpaitsi EU sen määrää eikä suomalaiset.

Maataloden kannattavuudesta puhutaan jatkuvasti. Kovin hyvä se ei ole verrattuna moneen muuhun toimialaan. Valtaosa maailman maista tukee omaa maatalouttaan, joten se ei ole meidän kohdalla sen ihmeellisempää kuin muillakaan. Korkea tukitaso selittyy pohjoisella sijainnilla, josta johtuen sadot ovat keskimäärin ehkä puolet keskieurooppalaisista luvuista. Maatalouden infra on monella tavalla epäedullinen eikä kylmät talvet paranna tilannetta. On monia epäedullisia tekijöitä

Lisäksi kannattavuuteen vaikuttaa koko elintarvikeketjun rakenne. Maatilojen ohella on jalostava porras (meijerit, teurastamot, myllyt jne). Nämä toimittavat tuotteensa jakeluun, josta S- ja K-ketjut kattavat liki 90%. Kannattavuuden ongelmat asuvat myös näissä rakenteissa. Tila saa maidosta 0,35 €/litra. Jotakuinkin sama täysmaito maksaa kaupassa 1,10-1,50 €/litra. Tila saa vehnästä 0,14 €/kg. Vehnäjauho maksaa kaupassa 1,40 €/kg. Kannattavuuden ongelmat ovat helposti ratkaistavissa, jos olisi halua.

Kaikkien kannalta olisi edullisempaa, jos meillä olisi yhteisesti sovittu oma maatalouspolitiikka. EU-byrokratia aiheuttaa vain turhia kustannuksia ja hankaloittaa selvien asioiden hoitoa. Tukien huonoudesta tai hyvyydestä on turha kiistellä, koska ne päätetään EU:ssa ja tunnetusti meillä ei ole siellä mainittavaa sananvaltaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tukia ei missään tapauksessa pitäisi kierrättää EU:n kautta, vaan olisi hyvä että maat saisivat itse päättää kansallisista tuistaan ja maksaa ne itse.

Tämä muutos on toki hankala saada EU:ssa läpi, mutta tähän suuntaan kannattaisi mennä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Rahalla ei voi kovin pitkään kompensoida kuivuuden ja muiden sään ääri-ilmioiden aiheuttamia maatalouden ongelmia. Tarvitaan pikaisesti tukia myös maatalouden tuotekehittelyyn ja säänkestävien lajien kehittämiseen kuin vain Suomen omaan kriisirahastoon.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Hyvin kannattavat tilat kestävät vuosien vaihtelua parhaiten. Vaihtelu kuuluu tähän toimialaan oleellisesti. Poikkeuksia varten tarvitaan varaumia, mutta niiden ei pitäisi olla asioiden hoidossa kovin keskeisellä sijalla.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Suomen oloissa elintarviketuotantoon pyrkivä maatalousyrittäjyys ei ole tavanomaista yrittäjyyttä, koska kukaan maanomistaja ei suostuisi kantamaan siihen liittyviä taloudellisia riskejä. Jos katovuotta ei viljelijälle korvata, menee tila konkurssiin tai pellot muuten pakettiin, jolloin hyvänäkään vuonna sitä maata ei viljelisi kukaan.

Käytäntö on siten sanellut, että maatalousyrittäjillä on muista yrittäjistä poiketen työntekijöiden kaltaisia suojamekanismeja, joita ovat suoranaisten tukien lisäksi myös lomituspalvelut ja YEL-eläkejärjestelmää turvatumpi ja anteliaampi MYEL-eläkejärjestelmä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Siltikin parempi olisi siirtyä satoon sidottuihin tukiin, ja hoitaa mahdolliset katovuodet vakuutuksilla , jotka voidaan tarvittaessa rahoittaa julkisestikin.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Eli mitä parempi sato sitä pienempi tuki, vai miten päin ajattelit?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #57

Ei - mitä suurempi sato sen suurempi tuki, esim. 50% myydyn arvosta, ilman että tarvitsee ottaa edes kantaa mitä viljellään.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #58

Niille siis tukea eniten, jotka muutenkin saavat eniten. En edelleenkään löydä vahvistusta EU:n maksamista tuista, mutta muistini mukaan EU:n tuet maksetaan mainitsemallasi periaatteella. Eli suotuisammissa olosuhteissa viljelevät saavat enemmän tukea kuin suomalaiset viljelijät, vaikka tarvitsisivat sitä vähemmän.

Huoltovarmuuden näkökulmasta on loogista, että suomalaista viljelijää joudutaan tukemaan kansallisesti enemmän kuin vaikka ranskalaista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #63

Mutta miksi suomalaista tuotantoa pitää tukea melkein nelinkertaisesti ruotsalaiseen verrattuna?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Valitettavasti en jaksanut kahlata kaikkia kommentteja. Kiinnittäisi huomiota tuohon avauksen ajatukseen, että kuivuus paljasti tukirakenteen vääräksi. No. Kuinka moni yrittäjä kylväisi peltojaan vielä ensi kesänä jos tulot olisivat sidottuja tuotantomääriin? Miten massakonkurssien jälkeen turvataan huoltovarmuus?

Kyllähän tukijärjestelmä on monella tavalla hankala. Valtaosa tuesta valuu elintarviketeollisuudelle ja kaupalle kun he voivat ostaa tuotteet alle todellisten tuotantokustannusten. Ei sille viljelijälle jätetä kuin sen verran, että pysyy nippa nappa hengissä. Ostajat ovat Suomessa niin keskittyneitä, että ostohinnoissa on vahva sanelupolitiikka.

Toki teollisuus ja kauppa voisivat ostaa myös maailmalta tuilla dumpattuja eriä, mutta miten sen huoltovarmuuden silloin kävisi.

Hollantiin vertaaminen on huono vaihtoehto. Siellä olosuhteet ovat suotuisammat ja korkean tonttimaan hinnan joutuu kompensoimaan tehostamalla tuotantomääriä ja keskittymällä sellaiseen tuotantoon, joka sopii tehotuotantoon kasvihuoneissa.

Ei Suomi kykene tuottamaan tomaattia vientiin hollantilaiseen kilpailukykyiseen hintaan. Kylmää ja pimeää, nääs. Tuosta keittiön ikkunasta näkyy monta erittäin suurta kasvihuonetta. Niissä kannattaa ennemmin säilyttää helsinkiläisten veneitä telakoituna talven yli kuin yrittää kilpailla hollantilaisten kanssa kasvihuonetuotannolla. Kasvihuone on kallis investointi, jolle pitäisi saada tuotto mielellään ympäri vuoden. Telakointi on talvella ruoantuotantoa parempi bisnes.

Täällä on syytä keskittyä sellaisiin lajikkeisiin, joilla on paikallista kysyntää, jotka kasvavat lyhyen kasvukauden aikana ja joissa voidaan kuvitella päästävän jollain lailla kilpailukykyiseen hintatasoon.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Vakuutuksilla (vaikka julkisesti rahoitetuilla) voi hanskata sen että tilat eivät laita katovuosina pillejä pussiin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Aikaisemmin viljelijä saattoi hakea katokorvausta valtiolta ja jotain maksettiinkin jos tilan tuotto jäi alle 70% normaalista. Tämä on korvattu maksullisin vakuutuksin, joista kokemukset ovat sen verran vähäisiä, ettei minulla ole tarkempaa tietoa kuinka hyvin tuo toimii. Liian lyhyeksi jäävä kasvukausi, jollainen esimerkiksi 2017 oli, ei ole korvattava vahinko, vaan riski jäi viljelijän maksettavaksi.

Varmaan kannattaisi paneutua blogin aiheeseen edes hiukan ennen kuin alkaa ammuskelemaan ideoitaan ilmoille. Se ei välttämättä lisää liberaalipuolueen kannatusta. Toki kannatus tullee noilta jotka tietävät reaalimaailman asioista ihan yhtä vähän.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sato...

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

"maanviljelijöillä olisi kannustimet saada satoa aikaiseksi säällä kuin säällä". Näin kirjoittaa herra Helsingistä, joka ei ole astunut kertaakaan lehmän pas.....n.
Kerroppas maanviljelijän pojalle, että miten sinä torjut esim hallan, ettei pakkanen pane.
Miten torjut kuivuuden satojen hehtaarien alalta, jos yläkerrassa on hanat kiinni.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kasvihuoneilla - pakkoko sitä viljaa on ehdoin tahdoin viljellä?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Juurihan sinulle on kerrottu, ettei kasvihuoneet Suomessa kannata. Pimeän ja kylmän yhdistelmä on liian kallis ja energiasyöppö. Suomalainen kasvihuonekasvi on lähes aina vastaavaa tuontitavaraa kalliimpaa. Se menee kaupaksi lähinnä laatuorientoituneille suomalaisille, joten markkina on hyvin rajallinen.

Viljojen viljelylle on myös syynsä. Se selviää sinulle kun käyt kaupassa ja tutkit mitä noissa tuoteselosteissa lukee. Aloita vaikka leipähyllyltä ja päätä kierroksesi lopuksi oluthyllylle. Se kuivahyllyn pastakin on muuten viljatuote. Lopuksi havaitset ehkä, että häviävän pieni osa kaupan elintarvikkeista on lopulta minkään maan kasvihuoneesta peräisin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #61

Jos kasvihuoneet eivät kannata, niin miksi kasvihuoneyritykset ovat olleet koko 2010-luvun tilalajien kärjessä kannattavuuskertoimella mitattuna?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #64

Suomessa kulutettavat kotimaiset tomaatit ja vihannekset hoituvat suht hyvin noilla 400 hehtaarin kasvihuoneilla. Luit oikein 400 hehtaaria. Vastaa suunnilleen neljän isomman viljelijän peltoalaa. Kaikkiaan peltoa on 2,3 miljoonaa hehtaaria. Suuruusluokkaero on melkoinen. Siitä vaan kasvihuoneita rakentamaan jos idea tuntuu hyvältä ja tilillä on pätäkkää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"pakkoko sitä viljaa on ehdoin tahdoin viljellä?"

Kerroin tämän jo toisaalla mutta kertaus on opintojen äiti. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan mm. vilja- ja nurmikasvit nimenomaan muodostavat sen huoltovarmuuden:

"Keskeisimpiä varastoitavia tuotteita elintarvikealalla ovat vilja, siemenvilja, nurmikasvin siemenet, rehun raaka-ainekomponenteista valkuainen sekä torjunta-aineet ja typpilannoitetuotannossa tarvittava ammoniakki. Eläinlääkkeet kuuluvat lääkkeiden velvoitevarastoinnin piiriin."

https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elint...

Siementen varastoinnilla varaudutaan siihen, että mahdollisen kriisin pitkittyessä meillä on jotain jota viljellä myös seuraavana satokautena jos vaikka tuonti sakkaa.

Tietysti Amos voi väittää että huoltovarmuuskeskus keskittyy vääriin lajeihin ja olisi parempi varastoida kasvihuonetomaatteja. Tai että viljan ostaminen ulkomailta varastoon jotenkin turvaisi huoltovarmuuden mutta silloin koko huoltovarmuuden perusajatus heittää häränpyllyä.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Onneksi Liberaalipuolue ei ole päättämässä näistä asioista.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Laskin kerran, mitä kasvihuoneviljely (jos riitttävä omavaraisuus voidaan turvata) tulisi maksamaan pelkästään rakennuskustannuksina materiaalina ilman työkustannuksia. Sain summaksi siis alimmillaan 900 milj euroa. Tämä oli siis alin mahdollinen hinta. Todennäkököisesti kokonaismumma kuitenkin nousisi lähelle muutamia miljardeja tai kymmeniä sellaisia rakennuslupineen, kaavoituksineen, työvoimakustannuksineen, työvoimapulineen, raaka-ainekilpailun hinnan nousu kysynnän kasvaessa jne.. Sekin vaikuttaisi merkittävästi olisiko lasinallakasvatus lasin alla vai muovin alla kasvatusta. Toinen merkitsee raakaöljyn käyttämistä ja toinen sitä, että sopivaa hiekkaa lasinvalmistukseen löytyy sekä riittävästi energiaa.

Tämän lisäksi kustannuksia en huomioinut kastelun tarvetta ja lämmönsäätöä enkä myöskään tarvittavaa infraa, jotta tarvittava määrä kasvihuoneita tai oikea termi on lasinalla kasvatus tarvitsisi. Tämä tarkoittaisi myös lisäenergian rakentamista ydinvoimalla tai jollain muulla ratkaisulla. Osa kastelusta pitäisi putkittaa joko luonnonvesistä tai verkostosta joka laajana kasteluna merkitsisi luvan myöntämistä. Hintaa nostaisi vielä sekin, että sopivat peltoalat ovat meillä pieniä ja sirpaleisia ja tilusrakenne hajanainen. Itävallassa tilusrakenne on vieläkin hankalampi vuoristoisuudesta johtuen sivuhuomiona mainittuna.

Kasvihuoneissa ei kuitenkaan voi kasvattaa kaikkea tarvittavaa ruokaa, joka takaisi tasapainoien ravinnon. Osa kasveista ei kestä kuumuutta osa taas tarvitsee sitä. Taivas alla kasvatus on kustannustehokkain vaikka ei aina varmin tapa.

Tuotantotuen eräs ongelma on se, että kaikilla maaperillä ei voi kasvattaa samansuuruisia satoja. Jopa samalla peltolohkolla satoisuus voi vaihdella huomattavasti. Tein joskus 2009-2012 tutkimuksia MTT:n kanssa täsmäviljelystä. Se osoitti, että hyvinkin pienet erot pellon kaltevuudessa, vesitaloudessa, maaperän kunnossa ja maalajissa vaikuttaa huomattavasti satoisuuteen. Sama ilmiön saimme selville Säkylässä, jossa savipellolla teimme lannoituskokeita 80 kg/ha typpeä, 100 kg/ha ja 120 kg/ha ohralla. Yllätys oli se, että pienin lannoitus tuotti parhaimman ja laadukkaimman sadon! Syy selvisi, kun kävimme läpi lohkomuistiinpanoja. Kohta jossa oli paras sato oli ollut muutamana vuonna kuminalla. Syväjuurisena kasvina se oli kuoekuttanut maan sellaiseen kuntoon, että ravinteidenotto ja vesitalous olivat niin hyvässä kunnossa, että pienellä panostuksella saatiin paras tulos!

Edelliset esimerkit osoittavat, että insinööritieteet eivät pysty ratkaisemaan ongelmia, jollei niihin huomioida luonnon monimutkaisia prosesseja. Tästä syystä olisi ongelma maksaa tukea tuottojen perusteella, sillä eri pellot ovat luonnon olosuhteiltaan ja viljelyhistorialtaan eri asemissa. Esitin aikoinaan, tukien uudiostustyössä, että osa tuesta olisi tuotannon määrää liittyvää tukea. Mutta jos haluaisi siitä tasapuolisen niin se vaatisi valtavia määriä tutkimuksia ja mallinnoksia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Laskin kerran, mitä kasvihuoneviljely (jos riitttävä omavaraisuus voidaan turvata) tulisi maksamaan pelkästään rakennuskustannuksina materiaalina ilman työkustannuksia. Sain summaksi siis alimmillaan 900 milj euroa. "

Ei kirpaise pahasti, sillä maataloustuet ovat jo nyt luokkaa 2,7 mrd vuosittain.

"Mutta jos haluaisi siitä tasapuolisen niin se vaatisi valtavia määriä tutkimuksia ja mallinnoksia."

Jotka nyt jäävät tekemättä, koska sadon maksimointi ei ole prioriteetti.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Jotka nyt jäävät tekemättä, koska sadon maksimointi ei ole prioriteetti."

Niin taloudelliset realiteetit tekevät tilanteen sellaiseksi, että tärkein prioriteetti on se mitä jää viivan alle. Pidemmän päälle toisenlainen toiminta johtaa konkurssiin.
Viljasadon kohdalla, tietyt määräykset lannoitteiden suhteet eivät aina anna edes mahdollisuuttaa sadon maksimointiin.

Alustuksen pylväs Suomen kohdalla lyhenisi, aika mukavasti jos tuottajahinnat olisivat samat kuin keski-Euroopassa. Tuo pylväs osoittaa karusti sen todellisuuden, että suomalainen elintarvikejalostus taho saa erittäin edullista raaka-ainetta suomesta, sekä sen että maatalouden panosteollisuuden kustannukset ovat Suomessa korkeat muihn maihin verrattuna.

Maataloustuet ovat tosin alle 2 miljardia ja laskusuunnassa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #73

2,7 miljardin luvun otin tästä artikkelista:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/omavarais...

"Omavaraisuus on outo perustelu maataloustuelle: Suomalaisten ruoka on täysin riippuvainen tuonnista"

Jonka lukemista suosittelen kommentoijille.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #74

Niin vähän ajattelinkin, että mukaan otettu tonnin kuukausieläkkeet plus mammalomat.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Valoa tunnelin päässä tässäkin maassa:

Ali mullistaa maailman mansikkabisneksen

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/20180725220109566...

Mitenköhän tuet mahtavat Alia kohdella naapurin mansikkapeltoon verrattuna.

edit: pahalta näyttää

Komissio on antanut linjausohjeen, jonka mukaan EU:n suoria tukia
(perustuki, nuoren viljelijän tuki ja viherryttämistuki) saa maksaa vain
sellaiselle viljelylle, jossa viljelykasvin juurilla on mahdollisuus päästä
maahan

https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissavo/hankkeet/koh...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Onkohan menty viime vuodet niin kuin on suunniteltu?

Tässä tuhti lukupaketti siitä, miten on tähän päivään varauduttu:

https://www.maaseutu.fi/globalassets/esitteet-ja-o...

Käyttäjän AnniinaAhven kuva
Anniina Ahven

Amos, millä tavalla huomioit ympäristöystävällisyyden, turvallisuuden ja laadun tuottajien toiminnassa jos tuet lopetetaan? Nykyiset tuet kannustavat näihin kuluttajankin suosimiin toimiin. Esim ympäristökorvaukset jotka kuuluvat EU:n yhteisen maataloustukien 2 pilariin (joita yli 80% suomalaisista tiloista hyödyntää) sitovat viljelijät ympäristöystävällisiin toimenpiteisiin (ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, monimuotoisuuden suojelu, päästöjen vähentäminen ym erilaisin viljelyteknisin toimin), sen sijaan että satoa yritetään tuottaa mahdollisimman paljon ja tehokkaasti. Lisäksi, ylituotanto on käsittääkseni syy minkä takia tuotantoon sidotuista perustuistakin luovuttiin 80 luvulla. Olen vasta alan opiskelija, mutta haluaisin tietää, miten hyvin olet perehtynyt maataloustukien historiaan. Ollaan tultu pitkä matka nimeen omaan siihen että hintaansidotuista tuista ollaan siirrytty pinta-alaan perustuviin tukiin enkä usko että se siirros on tehty hetken mielijohteesta. Tuilla myös nimeen omaan vakautetaan markkinahintoja, jotta ne eivät olisi niin alttiita sääoloille, ja sitä kautta voidaan ymmärtää että maaseudulla pysyy jonkinlainen vakaus ja kuluttajahinnat eivät pompi joka kuukausi edes takaisin. Olen samaa mieltä, että liian suojellut markkinat aiheuttavat kehitysmaille ongelmia, mutta tuilla on myös muitakin perusteita kuin huoltovarmuus. Voitaisiinko ympäristöystävällisyystoimet ym. sitouttaa tuotantoon jollakin muulla tavalla kuin tuet? Ennen kuin tämä keksitään, en luopuisi tuista ja vapauttaisi maataloutta vapaalle kaupalle, koska se on syy miksi luonnonvaroja tuhlataan holtittomasti eikä ympäristöstä välitetä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset