Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Eikö autoilijan aika ole minkään arvoista?

  • Näin voisi vähentää Hämeentien autokiellon haittoja.
    Näin voisi vähentää Hämeentien autokiellon haittoja.
  • Kenen pihalla tuo 30 sekuntia lisää ajetaan?
    Kenen pihalla tuo 30 sekuntia lisää ajetaan?
  • Induced demand
    Induced demand
  • Haluaisitko asua tässä kylässä? (Kuva: reddit)
    Haluaisitko asua tässä kylässä? (Kuva: reddit)

Koska olen aikaisemmin ottanut kantaa mm. Rautatientorin polkupyörätunneli/silta keskusteluun (AA 26.2.2018), sekä autoilun mahdollistamiseen tulevalla Kruunuvuorensillalla (2.3.2018), minua pyydettiin ottamaan kantaa mahdolliseen tunneliin Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle (HS 7.8.2018).

Sillä ymmärryksellä mikä minulla on: 160 miljoonan investointi parantamaan mm. Porvoosta ja E75 tien varrelta keskustaan pendelöivien tilannetta on mielestäni ylimitoitettu. Yleisesti tälläiset hankkeet ovat perusteltuja, jos ne merkittävästi nostavat maan arvoa, tai synnyttävät merkittäviä määriä uutta rakennusoikeutta, ja kumpaakaan ei tässä tapauksessa tapahdu. 

En siis kannata tunnelia, mutta on hyvä muistaa, että jotakin koillisen suunnan liikenteelle on pakko tehdä, sillä Hämeentietä ei enää parin vuoden päästä autolla kuljeta:

Hämeentien remontti bussikaduksi alkaa reilun vuoden kuluttua – autojen häätämien nopeuttaa busseja noin minuutilla (VS 18.12.2017).

Laitoin mietintämyssyn päähän, ja hahmottelin että Hämeentien liikenteen saisi mahdollisesti melko näppärästi ohjattua Junatien molemmin puolin Sörnäisten rantatielle (kuvaliite 1) - tälläkin kertaa hienosäätö onnistuu maalipurkin hinnalla, ja juurikaan haittoja asukkaille aiheuttamatta.

Ehdotukseni vastaanotto Lisää kaupunkia Helsinkiin-ryhmässä oli vähintäänkin erikoinen (kuvaliite 2). Parinkin henkilön mielestä Hämeentien muutoksista autoilijoille aiheutuvia haittoja ei edes pidä yrittää lieventää. 

 

Tämä päättely nojaa ylätasolla induced demand (kuvaliite 3, linkki wikipedia) käsitteeseen:

Maailmalla on kyetty osoittamaan, että kun uusi tie rakennetaan, tai vanhaa laajennetaan, niin muutamassa vuodessa liikenteen määrä kasvaa täyttämään uuden kapasiteetin.

Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että ruuhkia ei voi poistaa rakentamalla lisää teitä, ja olen periaatteessa tästä samaa mieltä, ja mm. tästä syystä en kannata Sörnäisten tunnelia.

Induced demand teorialla on kuitenkin paha kaksoisveli, reduced demand - jonka Osmo Soininvaarankin teki suomalaisille tutuksi lausahduksellaan: ”Se autoliikenne vain katoaa, kun sitä hankaloitetaan” (VU 6.8.2017)

 

Väitän tässä ja nyt, että vaikka autoilijoiden matka-ajan tietoinen pidentäminen saattaa hieman vähentää tiellä liikkuvien autojen määrää, hyöty jää pakkasen puolelle, sillä lisääntynyt matkan tai matka-ajan pituus muille autoilijoille kasvattaa merkittävästi sekä kaupungin asukkaiden haittoja, että liikenteen päästöjä - puhumattakaan tietysti autoilijoille koituvista haitoista.

Tästä syystä on tärkeää rakentaa kaupunkien olemassaolevasta tieverkosta mahdollisimman sujuva, eikä sulkea sitä vihreillä betoniporsailla. Uutta kaupunkia suunnitellessa on myös tärkeää suunnitella niin, että tarve autoilulle on minimissään - käytännössä tämä tarkoittaa korkeaa rakentamista raideliikenteen välittömään läheisyyteen.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei omista autoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ruuhkan poistamiseen ei tarvitse edes lisätä tietä. Pelkkä liikennevirran nopeuden kasvattaminen pienentää samassa suhteessa tiellä olevien ajoneuvojen määrää, koska ajoneuvot viettävät tiellä aikaa sitä vähemmän, mitä nopeammin ne etenevät.

Helsingin kokoisessa kaupungissa ruuhkan aikaansaaminen vaatiikin luonnottoman pieniä ajonopeuksia/keskinopeuksia ja sen, että puolet porukasta pyörii siellä parkkipaikkaa etsimässä.

Kyseessä on siis liikennesuunnittelulla tarkoituksella aikaansaatu tilanne. Aiheutunee siitä, että helsinkiläiset itse eivät välttämättä tarvitse eivätkä halua sujuvaa autoliikennettä keskustaan. Sellainen palvelisi lähinnä vieraspaikkakuntalaisia, jotka päivittäin käyvät Helsingissä töissä, mutta eivät maksa sinne veroja.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Eikö jokaisen autoilijan pitäisi saada itse päättää minkä arvoista hänen aikansa on?

Pekka Pylkkönen

Olennaista olisi liikenneinfran tasaisempi kuormitus ajassa. Vaikka kello 16.30 ratikassa on enemmän populaa kuin sinne saisi änkeä, kokonaisuudessaan käyttöaste jää onnettomaan 20%:iin. Ratikka on käytännössä aina joko hemmetin epämukava tai tolkuttoman kallis veronmaksajille. Miksi ihmeessä moderni yhteiskunta ja väkirikas kaupunki pitää rakentaa virka-ajan mukaan. Entä jos sairaalan vuoronvaihdot olisivatkin 04.00, 12.00 ja 20.00? Virkamiehet tulisivat töihin kello 10.30. Kaupassa työntekijät vaihtuisivat jatkuvasti kellon ympäri.

Infra on kaksi tuntia vuorokaudesta tukossa ja muuten käyttämättömänä. Eikö tämä nyt olisi se ilmiselvin apu joka ei edes edellytä lisärakentamista?

Toinen juttu olisi sitten fiksumpi liikenne. Kesällä on paljon pyöriä, talvella autoja. Eikö se ajorata voi muuttua vuodenajan mukaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset