Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Työnantajan työllistämisriskien minimointi kannattaa

  • Lähde: Valtiokonttori, https://bit.ly/2Q1RiQV
    Lähde: Valtiokonttori, https://bit.ly/2Q1RiQV

Metalliyrittäjä ihmettelee työvoiman saatavuutta: ”Soitapa 300 päivän päästä” (KL 1.9.2018) ottaa kantaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Liberaalipuolueen puolueohjelmaan asia on kirjattu näin:

"Ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän rahoitus verovaroista tulee lopettaa."

Mutta tämän blogauksen tarkoitus ei ole ruotia ansiosidonnaista, vaan Kauppalehden jutussa on toinen, erittäin huolestuttava kohta:

"Laiho kertoo esimerkin rekrytoinnin vaikeuksista. CNCenter haki Espooseen koneistajaa viiden median ilmoituskampanjalla, jonka tulokset jäivät laihoiksi.

”Hakemuksia tuli alle kymmenen, mutta vain yhdellä oli cnc-ammattipätevyys. Pätevä hakija oli yli 60-vuotias ja lopulta koneistaja jäi saamatta.”"

Miksi pätevä hakija jäi palkkaamatta? Oma syynsä voi toki olla siinä, että eläkeikä häämöttää, ja vaikka ammattilainen nakuttaisi millaista tulosta, niin joissakin tapauksissa työskentely ei enää vanhana tässä maassa ole mahdollista:

Suomalainen tähtikirurgi pelastaa nyt henkiä Kiinassa – Miksi Juha Hernesniemi ei saa leikata Suomessa? (HS 9.6.2018)

Toinen, vielä todennäköisempi syy palkkaamatta jättämiseen on siinä, että jos palkattu tekijä napsahtaa työkyvyttömyyseläkkeelle, niin laskun maksaa työnantaja (kuvaliite). Ajatus tässä taustalla on tietenkin siinä, että yrityksillä on suuremmat kannustimet pyrkiä huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista, mutta maailma on muuttunut siitä kun malli rakennettiin.

Vauvariskin kantaa myös työntantaja:

Vauva maksaa äidin työnantajalle lähes 14 000 euroa enemmän kuin isän työnantajalle – ”Liian kallista!” (Seura.fi 8.3.2018), joka johtaa joskus siihen, että nuori nainen jää palkkaamatta. Joissakin tapauksissa pikkufirmoja on myös mennyt nurin vauvariskin realisoituessa.

Yhteiskunnan ja työnhakijoiden etujen mukaista olisi minimoida tälläiset riskit yksittäiselle työnantajalle, vaikka niin että viiden vuoden ajan työsuhteen alkamisesta vastaavat kustannukset jaettaisiin kaikkien työnantajien kesken.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei tällä kertaa keksi loppukaneettia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Yhteiskunnan kannalta on hyödyllistä, että yhteiskunnassa tehdään työtä. Siksi on loogista, että työllistämisen riskit -- niin positiiviset kuin negatiivisetkin -- lankeaisivat yhteiskunnalle.

Sen sijaan voittojen tilittäminen yksityisille ja tappioiden sälyttäminen koko kansan maksettavaksi ei ole kestävää politiikkaa.

Ihmisoikeudet vs. ihmisvelvollisuudet

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jos sinun pitäisi valita, että jaetaanko äitiyden kustannus kaikkien työnantajien kesken vai ei, kumman valitsisit?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Eivät työnantajat mitään kustanna missään tapauksessa. Kaikki taloudelliset arvot syntyvät työnteosta ja työn tekevät duunarit. He kustantavat joka tapauksessa kaiken ihan riippumatta siitä, minkä käsien kautta ja millä nimikkeellä heidän luomansa arvot kulkevat.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

Kustantavatko duunarit varainsiirtoveronkin tuoton kokonaisuudessaan?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #12

Kaikki reaaliarvot syntyvät työnteosta. Raha on pelkkiä pelimerkkejä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #18

Kepulaisten mielestä kaikki reaaliarvot syntyvät alkutuotannosta, eli siitä että pelto puskee viljaa. Kaikki muu lisäarvo on heille pyramidi joka makaa alkutuotannon päällä.

Olette yhtälailla väärässä, joskin sinun väärässä olemisesi on helppo todistaa kepulien argumentoinnilla: Metsä joka kasvaa tuottaa reaaliarvoa, ilman että kenenkään tarvitsee kättään heilauttaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jostain syystä työnantajan rooli on laventunut niin että sen on toimittava myös työntekijän yksityisenä sairaus- ja sosiaaliturvatoimittajana. Pitäisi palata yksinkertaiseen jakoon: työnantaja maksaa palkan työstä ja verot voitoista. Julkinen puoli hoitaa sitten sosiaalipuolen kuten muillakin kansalaisilla. Kukin voi toki halutessaan laajentaa turvaansa markkinoilta saatavilla vaikutuksilla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Otetaanko työturvallisuudesta piittamattoman yrityksen ja yrittäjän kanssa sitten aina oikeustaisto vahingon sattuessa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Käräjille työturvallisuusrikokset menevät nytkin. Työturvallisuus kuuluu tietysti työnantajan vastuulle, sehän on työstä johtuva tekijä. Sen sijaan työntekijän lisääntyminen, sairastaminen tai Eläköityminen ei.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #6

Ja sairastaminen ei voi olla työstä johtuvaa ?

Jos on, niin kenen vastuulla oon korvaaaminen?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #6

En nyt kirjoittanut vielä rikoksista mitään.

Esim. Lastu silmään...mitä tehdään?

Se ei olisi mennyt silmään ilman,että olisi tehnyt sellaista tarjottua työtä joka mahdollisti sen.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #21

Eikä se sairastuminen aina tarvitse olla "lastu silmään"-työtapaturma.

On olemassa myös ruumiillisen työn tekijöitä, jotka antavat terveytensä yritykselle esim. 20-30 vuotisen uran aikana....selkäkivut, nivelet paskana jne jne.
Ei ne välilevyt paukkuisi ilman sitä raskasta työtä.
Toimistotyö, siellä saattaa tulla toisenlaiset työstä johtuvat ongelmat esim. stressistä johtuva uupumus, jota ei kanssa tulisi ilman sitä työtä.

Eikö näihin ole työnantajalla velvollisuutta ottaa osaa hyvinvoiintivaltiossa....vähän aasian malliin?
Sairastaa omasta pussista....vai jopa valtion piikkiin?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Saatika ympäristön suojelusta piittaamattoman työnantajan kanssa:

Paljonko maksaa uusi maapallo?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Jostain syystä työnantajan rooli on laventunut niin että sen on toimittava myös työntekijän yksityisenä sairaus- ja sosiaaliturvatoimittajana. Pitäisi palata yksinkertaiseen jakoon: työnantaja maksaa palkan työstä ja verot voitoista. Julkinen puoli hoitaa sitten sosiaalipuolen kuten muillakin kansalaisilla."

Hahhahhaa... Olihan tämä tarkoitettu vitsiksi, olihan, Pekka? :D :D :D

Sillä... Milllä varoilla se julkinen sosiaalipuoli rahoitetaan, jollei juurikin maksetuilla veroilla?

Rahakeskeisen talousajattelun lapsellisia harhoja

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos lapsi maksaa työnantajalle 14000 niin kela ei työnantajalle tästä korvaa penniäkään?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Voisit tietysti lukea tämän myös linkatusta jutusta:

"Vauvan hinta työnantajalle on noin 16 400 euroa silloin, kun työntekijän palkka on 3 400 euroa. Yhteiskunta korvaa työnantajalle 2 500 euroa."

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Siellä luki myös jotain 10 prosentista..eli onko tuo luku se 10%?

Eli lapsesta tulisi muuten työnantajalle kuluja sellainen 160 000€ ilman kelaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #23

Minulle ei ainakaan selvinnyt mistä tuo 10% on tempaistu, ainakaan alkuperäisestä Suomen Yrittäjänaisten julkaisusta en tuota löytänyt.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Hauskaa havaita, ettei palkollinen ole minkään arvoinen liberaalin silmäkulmassa. Suomi ihan varmasti nousee työnantajien turvin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miksi ihmiset edes yrittävät keskustella keskenään? Miten tuollaisesta idioottimaisesta tokaisusta päästään eteenpäin?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

No muutetaan se. Suomi varmasti pääsee eteenpäin työnantajien turvin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

Äitiyden tai sairaseläkkeen kustannusten jakaminen työnantajien kesken tekee työntekijöistä arvottomia?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sinällään en kiistä vauvan aiheuttamaa rahallista ongelmaa työnantajalle, mutta jotain huvittavaa on siinä, että Suomen Yrittäjänaiset ovat laskeneet vauvan summaan arvioidut sairaan lapsen vuoksi kotonaolemiset kymmeneen ikävuoteen asti. Tämä lisäksi sillä olettamalla, etä se on aina äiti?

Tällöin koko kustannuksia aiheuttavasta summasta "vauvalle" on 9200 euroa eli 66% lapsen sairastumisen vuoksi kotonaoloa vaativia poissaoloja ilmeisesti olettamalla etteivät miehet moista tee koskaan, mikä ei ainakaan minun ystäväpiirissä pidä paikkaansa.

Lobbauslaskelma, josta menee teho, kun yritetään lisätä dramatiikkaa lukuihin kyseenalaisin keinoin omaa viestiä tukemaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuossa lienee kuitenkin takana panos/hyöty-laskelma. Ylidramatisoinnilla saa luultavasti kuitenkin enemmän pikavoittoja kuin pysymällä tiukasti asialinjalla. Saman näkee oikein hyvin täällä somessakin. Mikä tahansa kuohuttava yksityiskohta menee läpi ihan järkevillekin ihmisille. Sen sijaan kokonaisuuksien hahmottamiseen useimpien resurssit eivät riitä, joten niihin on turha yrittää edes vedota.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

Jos työnantajalle on sanottu soita 300 päivän päästä, olisi hänen pitänyt soittaa TE-toimistoon, ei lehdistöön.

TE-toimiston olisi sen jälkeen pitänyt tutkia onko kyseinen henkilö oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Lehdistö ei voi sitä tutkia.

Toki ansiosidonnaisuusjärjestelmää kannattaa tarkastella, mutta epäloogisilla artikkeleilla ei asiaa kannata viedä eteenpäin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset