Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Timantit ovat ikuisia, asunnot eivät

  • Tokio. Kuva: f11photo / Shutterstock
    Tokio. Kuva: f11photo / Shutterstock

Asuntomarkkinat ovat rikki: Uusien asuntojen ongelmista puhutaan jatkuvasti, mutta silti niille löytyy aina ostaja (HS 27.09.2018) on informatiivinen kirjoitus rakennusten elinkaaresta:

"Suomessa vuosina 2000–2012 purettujen rakennusten ominaisuuksia väitöskirjassaan tutkinut Huuhka kertoo, että asuinkerrostalojen keski-ikä purkuhetkellä on ollut runsaat 60 vuotta.

...

Satu Huuhkan mukaan Suomessa tarvittaisiin laajaa asennemuutosta: pitäisi kiinnostua korjaamaan vanhaa eikä vain rakentamaan uutta, kuten nyt halutaan tehdä. Ekologisin talo on aina se, joka on jo olemassa."

Väite pitää paikkansa vain jos asunto on oikeassa paikassa, kuten Suomessa ei välttämättä ole: Rakennusteollisuus asuntopulasta: ”Miljoona asuntoa väärässä paikassa” (KL 05.09.2016), mutta kannattaako oikeaan paikkaankaan rakentaa satavuotisia asuntoja?

Mielestäni ei - eräs maailman suurkaupungeista on kyennyt pitämään asumisen tason korkealla ja asumisen hinnat kurissa juuri päinvastaisella metodilla (TNB, 15.03.2018):

"One other reason that density might have been more politically acceptable in Japan is that houses are not used as a vehicle for middle-class wealth accumulation. Traditionally, Japanese homes were demolished and rebuilt every 20 to 30 years, to implement improved earthquake-safety technology, to provide jobs for government-favoured construction companies or simply because Japanese people demanded nice new houses."

Toistan olennaisen:

"...houses are not used as a vehicle for middle-class wealth accumulation."

Kun hyväksytään ajatus, että asuntojen tarkoitus ei ole varallisuuden säilyttäminen tai kerryttäminen, kääntyy koko asuntomarkkina ylösalaisin ja se lakkaa olemasta "rikki" (HS:n otsikko). Niukkuudella ei pääsisi enää rahastamaan - kukaan ei ole valmis maksamaan ylihintaa jostain, joka päätyy puskutraktorin alle siinä vaiheessa kun asuntolaina on maksettu.

Koska ylihintaa ei makseta, niukkuuden ylläpitäminen ei enää kannata, jolloin rakennetaan sen verran kuin tarvetta on, ja mahdollisesti ylikin. Näin Tokiossa:

"Every year the city adds about 100,000 new homes, creating a housing surplus that stays ahead of the increase in its population"

 

En kannata kertakäyttökulttuuria, mutta putkiremonttien ja peruskorjauksien sijaan näkisin mieluummin kierrätettäväksi soveltuvia rakennuksia.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka pyrkii ostamaan aina käytettyä uuden sijaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juuripa noin, eli keinottelijat kuriin ja asuntoja kaikille.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Blogistilla on ideoita, mutta haasteet, joihin tuon mukaan tulisi tarttua, ei ole ihan pieniä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jos haasteet olisivat helppoja, niin olisinhan minä ne toki jo ratkaissut.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kunnioitan haasteenottokykyäsi, mutta poliittisella uraputkellasi et taida Suomessa juuri tuota asiaa saada maaliin. No, jotain sun pitää tietysti jättää jälkipolvillekin :D

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #4

Uraputkihan on vasta aivan alussa, minulla on luokkaa 40 vuotta vielä tehokasta peliaikaa jos tuuri käy.

Jokunen asia saattaa toki jäädä jälkipolvillekin, mutta ei se mitään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Pidän tavastasi ajatella, kiitos Amos, jatka vain. Kyllä siitä hyvä tulee.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Vähän oikolukua:
"Kun päästää irti ajatuksesta että asuntojen tarkoitus ei ole varallisuuden säilyttäminen tai kerryttäminen,..."
Kyllä tuon hyväntahtoisesti ymmärtää, mutta ajatus lienee tämä:
"Kun hyväksytään ajatus, että asuntojen tarkoitus ei ole varallisuuden säilyttäminen tai kerryttäminen,..."

Muutoin tuo Tokio oli kiinnostava esimerkki. Maanjäristysvaara toki on vaikuttamassa, mutta ...
Aiemmin olen kuullut pyörremyrskyalueilta asenteesta, että asunto on tilapäinen juttu.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kiitoksia, kirjoittaja kompastui omiin lauserakenteisiinsa. Korjaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Lisätään vielä sellainen reunahuomautus, että asunnossa asuminen ja asunnon omistaminen ovat kaksi eri asiaa.

Thatcherin aikana Britanniassa myytiin kuntien omistamia vuokra-asuntoja valtavin määrin yksityisille. Kampanjan iskulauseena oli "Oikeus omistaa" ja täkynä se, että vuokralaiset saisivat ostaa itselleen asunnon, jossa asuvat.

Pikakelaus nykypäivään...

Nyt nuo yksityistetyt asunnot ovat alkaneet keskittyä asuntosijoittajille. Ihmiset asuvat niissä vuokralaisina kuten ennen yksityistämistä, mutta maksavat nyt vuokraansa asuntosijoittajille eikä kotikunnalleen.

Jos sata vuotta kestävän talon rakentamisessa on ongelmana se, että asukas ei ehkä halua asua siinä sataa vuotta, niin se talo voitaisiin rakentaa vuokrataloksi. Ja sinne toiselle paikkakunnalle, jonne asukas ehkä haluaa myöhemmin muuttaa, rakennetaan toinen vuokratalo.

Veikkaisin, että 100 vuotta kestävien asuntojen rakentaminen on ajan mittaan ympäristöystävällisempää kuin 20-30 vuotta kestävien asuntojen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset