Työmarkkinajärjestöt ovat nykyajan Kekkonen
Urho Kekkonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä yhtäjaksoisesti yli 25 vuoden ajan, ja hänet pidettiin vallassa poikkeuslain voimin. Nykypäivänä pidämme kyseistä aikakautta demokratian häpeätahrana, ja se oli myös osasyynä presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen vuosituhannen vaihteessa.
Valtaoikeuksien kaventaminen oli mielestäni virhe (AA 8.1.2017), ja olemme maksaneet tästä kalliisti peräjälkeisten toimintakyvyttömien hallitusten muodossa. Vaikka Sipilän hallitus on edeltäjiinsä verrattuna edes vähän yrittänyt, jäivät suuret uudistukset tekemättä.
Pidän myös todennäköisenä, että hallitus jänistää kaavailemansa irtisanomislain suhteen – tämä siksi, että laki ei välttämättä ole äänestäjien mielestä riittävän merkittävä jotta sen yhteiskunnalliset hyödyt ylittäisivät sen hinnan, eli kalliiden lakkojen aiheuttamat haitat (Yle 30.9.2018).
Tässä suhteessa tilanne on kieroutunut, sillä vaikka uudistus on kohtuullisen mitätön, ammattiliitot ovat valmiita laittamaan maan kiinni pitääkseen kiinni vallastaan. Tämä on mahdollista vain, koska poliittiset lakot voidaan Suomessa maksattaa työnantajalla – tämä on hyvin suomalainen ilmiö (kuvaliite).
Mielestäni työntekijöillä pitää olla täysi oikeus järjestäytyä, ja lakkoilla silloin kuin työnantaja antaa siihen syyn, mutta en hyväksy poliittisia lakkoja työajalla.
Selvyyden vuoksi, perustuslakiimme on kirjattu "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.". Missään olosuhteissa tätä valtaa ei pidä luovuttaa eduskunnan ulkopuolelle, kuten työmarkkinajärjestöjen tapauksessa on tehty.
Pidän selvänä, että aivan kuten katsomme nyt taaksepäin Kekkosen aikoihin, tulevat suomalaiset joskus näkemään työmarkkinajärjestöjen vallan häpeätahrana demokratiassa. Kekkosen korjasi aika, mutta työmarkkinajärjestöjen tapauksessa edes aika ei paranna haavoja.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä Suomessa tarvitaan kansanäänestys työmarkkinajärjestöjen asemasta – vain näin niiden valtaa voidaan vähentää ilman yleislakkoa.
Kekkonen itse asiassa lopetti rautatieläisten lakon 1970-luvulla. Kyseessä oli muistaakseni lainmuutoksen vaatima eläkeasia. Kekkonen ilmoitti yksinvaltiaana televisiolähetyksessä, ettei ”hän sellaista lakimuutosta allekirjoita”. Appiukko siellä hääri lakkokenraalina ja ilmoitti televisiolähetyksessä lakon lopettamisesta. Ay-liike taipui.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksellani en pyrkinyt ottamaan kantaa siihen oliko Kekkonen oikealla vai vasemmalla, vaan siihen, että hänellä oli liikaa valtaa.
Aivan kuten työmarkkinajärjestöillä nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
Kekkonen oli elinaikanaan äärioikeistossa ja äärivasemmistossa. Ja siis hänellä tosiaan oli liikaa valtaa. Mutta jos ajatellaan nykypäivää, ay-liikkeen valta on pikemminkin laskussa. Viimeisin suuri taisto käytiin yli kymmenen vuotta sitten, kun kokoomuksen vaalitäkynä lietsoma kokoomusjohtoinen Tehy ihan oikeasti uskoi vaalilupauksiin ja vaati luvattua rahaa.
On kuitenkin havaittavissa, että ay-liike laidasta laitaan ei hyväksy Sipilän hallituksen sortosuunnitelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Valtaa pitää käyttää, vaan ei näyttää.
Lakkojen uhka on riittänyt pitämään hallitukset kastroituna, ay-liikkeen valta (ja sotakassa) on merkittävä.
Ei tunnu haittaavan että liittojen jäsenmäärä vähenee, koska sillä ei suurta merkitystä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Liberaaleille taitaa sopia, että Sipilän hallituksen suunnittelemat heikennykset irtisanomisista tulevat voimaan? Vaikka se eriarvoistaa ihmisiä työpaikan koon mukaan. Uskoisin pienissä kehittyvissä yrityksissä olevan eniten ”liberaaleja”, mutta ehkä siellä ei tarvita mitään ”suojaverkkoja”?
Ilmoita asiaton viesti
Yhdenvertaisuus on validi argumentti – yhdenvertaisuuteen vetoamalla voi todeta ettei käy, mutta siinä tapauksessa vastaan että laajennetaan kaikkiin yrityksiin sitten.
Puolueohjelmaamme asia on kirjattu näin:
”Työllistämisen riskiä työnantajalle tulee vähentää. Työntekijän on voitava jättää työ ilman pelkoa perustoimeentulon menettämisestä. Irtisanomisen helpottamisen vastapainoksi tulee sosiaaliturvaa parantaa siten, ettei se rankaise työstä kieltäytymisestä tai irtisanoutumisesta.”
Ilmoita asiaton viesti
Joo, haluttu kehitys on nähtävissä. Ensin irtisanomisten helpotus pienempiin yrityksiin, ja myöhemmin ”tasa-arvon nimissä” kaikenkokoisiin. Karenssien poistamista irtisanoutuville emme tule näkemään.
Ilmoita asiaton viesti
”Karenssien poistamista irtisanoutuville emme tule näkemään.”
Miksei, tämä on täysin samalla tavalla puolueohjelmassa, ja todellakin yhtä tärkeää kuin ”toinen puoli.”
Ilmoita asiaton viesti
Amos Aholan kannanottojen perusteella on täysin mahdotonta äänestää liberaaleja, yksi puolue pois pelistä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko sitä mieltä että työmarkkinajärjestöjen valtaa voisi vielä nykyisestään lisätä?
Ilmoita asiaton viesti
En. Valtaa sillä on aivan tarpeeksi, hallituksen pitäisi osata käyttää omaa valtaansa tasapuolisesti, sitä ei Sipilän hallitus näytä ymmärtäneen.
Lähinnä nykyinen hallitus on sanellut miten mennään, tiedät sen itsekkin, tuo ei ole mitä kansa haluaa.
Mielestäni meillä pitäisi olla jonkin tasoinen keskustelu ympäristö. Jos tämä puuttu, yhä usemmin tulee näitä törmäyksiä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken.
Diplomi-insinööri ei välttämättä osaa johtaa kokonaista valtiota nimeltään Suomi, ei pahalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Lähinnä nykyinen hallitus on sanellut miten mennään, tiedät sen itsekkin, tuo ei ole mitä kansa haluaa.”
Päin vastoin – kansa haluaa, liitot eivät. Näin edustuksellinen demokratia toimii.
Oliko perustuslaissa joku pykälä jolla demarit saa useamman äänen per kansanedustaja?
”Mielestäni meillä pitäisi olla jonkin tasoinen keskustelu ympäristö. Jos tämä puuttu, yhä usemmin tulee näitä törmäyksiä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen
kesken.”
Se keskustelu pitää käydä eduskunnassa, ei sen ulkopuolella.
Ilmoita asiaton viesti
” Se keskustelu pitää käydä eduskunnassa, ei sen ulkopuolella. ”
Meillä on Diktatuuria, tarkoittaa yhden henkilön tai pienen ryhmän voimakkaaseen valtaan perustuvaa valtiomuotoa. Koskaan en ole äänestänyt demareita, ilmeisesti sekin pitää kokea.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunnassa on 200 edustajaa – enemmistö siitä ei ole diktatuuria, vaan demokratiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä se nimeenomaan on, saako kansanedustaja äänestää omantuntonsa mukaan, ei saa. Hallitus olisi kaatunut jos kansanedustajat olisivat saaneet äänetää vapaasti Timo Soinin kohdalla, sinä sitten sanot tätä demokratiaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Auttaako se, että työmarkkinajärjestöt vetää toisesta korvasta kun puoluekuri vetää toisesta?
Ilmoita asiaton viesti
Tiedä sitten, mikä olisi tilanne, jos myös opposition kansanedustajat olisivat saaneet äänestää, kuten haluavat.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tuo Koskisen Evalle tekemä tutkimus, josta kuvasi on otettu, haukuttiin lyttyyn mm työoikeuden professori Bruunin toimesta. Keskustelua käytiin jo silloin, mutta näemmä ponnahtaa nyt sitten tasaisin väliajoin vailla kritiikkiä uudelleen.
”Hankenin työoikeuteen erikoistunut professori Niklas Bruun kertoo olevansa järkyttynyt kollegansa Seppo Koskisen Elinkeinoelämän valtuuskunnalle kirjoittamasta raportista.”
”Bruunin mielestä Koskisen raportti ei edistä rakentavaa keskustelua poliittisten lakkojen rajoista.”
”Turun yliopiston työoikeuden professorina työskentelevä Koskinen kirjoittaa, että ”Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliittinen lakko on pääsääntöisesti kielletty.”
”Jos väitetään tai edes annetaan ymmärtää, että poliittiset lakot ovat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kiellettyjä, se on täyttä roskaa. Jos opiskelija toisi tuollaisen paperin hyväksyttäväksi, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin hylätä se”, sanoo professori Bruun.
”Bruunin mukaan lainsäädäntö Ruotsissa ja Norjassa ei olennaisesti eroa Suomen lainsäädännöstä, vaikka kaikissa näissä maissa on niukasti oikeuskäytäntöä asiassa.”
”Bruun korostaa, että ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä tulee olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005532659.html
Ilmoita asiaton viesti
Maksumuurin takana ikävä kyllä, kiinnostaisi lukea, mutta hyvä että lainasit niin voin ottaa edes johonkin kantaa.
Kaivoin ILO:n ohjeet esiin:
https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—ed_nor…
Tässä käsittääkseni keskustelun kannalta olennainen:
”The Committee [on Freedom of Association] has stated on many occasions
that strikes at the national level are legitimate in so far as they have economic
and social objectives and not purely political ones;”
”…the difficulty arises from the fact that it is
often impossible to distinguish in practice between the political and
occupational aspects of a strike, since a policy adopted by a government
frequently has immediate repercussions for workers or
employers; this is the case, for example, of a general wage and price
freeze.”
Mutta tilanteeseen löytyy selkeämmin ratkaisu kohdasta ”Body of principles on the right to strike”:
”The principles of freedom of association do not cover
strikes of a purely political nature, although they do cover those
which seek a solution to major issues in economic and social policy.”
Bruun ei kuitenkaan ottanut (käsittääkseni, koska maksumuuri) kirjoituksessaan kantaa irtisanomislakiin, joka ei missään tapauksessa ole major issue, vaan minor.
Tällä määritelmällä suunniteltu lakko on puhtaasti poliittinen, eli ei hyväksytty.
Ilmoita asiaton viesti
Minor sinulle, major toiselle – näin se vaan menee. Lisäksi se liittyy vahvasti ammattiliittojen jäsenten oikeuksiin, jolloin siitä tulee niille major issue. Ellet sitten ole tuomioistuinvaltaa ryhtynyt käyttämään ja päätät mikä on kullekin merkittävä asia.
Toisaalta pätee jo aiempi osuus irtisanomislain kohdistuessa jäsenistöön, jolloin sillä voi olla sekä taloudellisia että sosiaalisia vaiktuksia pätee jo sekin.
Lainataan lisää.
”YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asiantuntijana vuosikausia työskennelleen Bruunin mielestä Koskinen on sekoittanut poliittisen lakon käsitteen.”
”Etelä-Euroopassa kielletään poliittisia lakkoja, kun niillä pyritään vaikkapa hallituksen kaatamiseen ja uusiin vaaleihin. Tämä on täysin ILO:n hyväksymien periaatteiden mukaista.”
”Ongelmana Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissa on Bruunin mielestä se, että erilaisia ”poliittisia työtaisteluja” ei erotellaan toisistaan lainkaan, vaikka Euroopan eri maissa tällä käsitteellä tarkoitetaan eri asioita.”
”Yhdistymisvapaus ja siihen sisältyvä työtaisteluoikeus on turvattu ILO:n sopimusten lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Euroopan ihmisoikeussopimus on Suomessa voimassa lakina ja ILO:n sopimukset sitovat Suomea.”
”Suomen ratifioimia [vahvistamia] ILO:n sopimuksia on vakiintuneesti tulkittu siten, että työntekijöiden etujen puolustamista työtaistelujen avulla ei voida rajoittaa koskemaan vain työsuhteen ehtoja tai ammatillisiin etuihin liittyviä kollektiivisia vaatimuksia.”
Katellaan sitten mahdollisten oikeuspäätöksien jälkeen oliko oma tulkintasi oikea. Veikkaan että heikoilla olet.
Ilmoita asiaton viesti
”Minor sinulle, major toiselle – näin se vaan menee. Lisäksi se liittyy vahvasti ammattiliittojen jäsenten oikeuksiin, jolloin siitä tulee niille major issue. Ellet sitten ole tuomioistuinvaltaa ryhtynyt käyttämään ja päätät mikä on kullekin merkittävä asia.”
Rivien välistä luen että käytät itse tuomioistuinvaltaan – mielestäni päätös pitäisi hakea sopivasta tuomioistuimesta, kuten itsekin ehdotat:
”Katellaan sitten mahdollisten oikeuspäätöksien jälkeen oliko oma tulkintasi oikea. Veikkaan että heikoilla olet.”
Mutta enpä lonkalta osaa sanoa mikä tuomioistuin se on. Osaatko sinä?
Ilmoita asiaton viesti
Evan listan ensimmäisenä näkyy olevan Saksa.Paperilla totta, todellisuudessa ei.
Ilmoita asiaton viesti
Evaa kannattavia lähteitäkin löytyy:
https://www.eurofound.europa.eu/efemiredictionary/…
”As distinct from a strike intended to impose the aims of a collective agreement, a political strike is directed not against the employer but against Parliament or the Government; the intention is that the latter, in order to avoid damage to the national economy as a whole, will thereby be prevailed upon to take a particular form of action, e.g. to pass a law. Since they are not directed at aims that can be regulated by collective bargaining, political strikes are deemed to be contrary to law.”
Ilmoita asiaton viesti
http://www.bpb.de/dialog/netzdebatte/219308/ein-bisschen-...
Artikkelin mukaan Espanja ja Kreikkakin hyväksyy lakot sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.
EVA:n listaan jäivät enää Iso-Britannia ja Hollanti. Pitää tarkistaa huomenna.
Ilmoita asiaton viesti
Toteat: ”Selvyyden vuoksi, perustuslakiimme on kirjattu ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”. Missään olosuhteissa tätä valtaa ei pidä luovuttaa eduskunnan ulkopuolelle, kuten työmarkkinajärjestöjen tapauksessa on tehty.”
Minä totean, että selvyyden vuoksi eduskunta on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen kautta ILO:n säännöt, mikä takaa ammttiyhdistyksille oikeuden osoittaa mieltään työtaisteluin ja mielenosoituksin.
Totena vileä selvyyden vuyoksi, että näin tehdessään ay-liike ei suinkaan ota pois eduskunnalta lainsäädäntövaltaa, vaan sillä on edelleen täysi oikeus säätää tuo laki. Näin tehdessään hallitus kuitenkin kohtaa nyt lakkoja ja mielenilmauksia, johon demokraattisessa valtiossa on annettu lailla mahdollisuus.
Edelleen eduskunta voi säätää lain, mutta sillä on seurauksensa.
Ilmoita asiaton viesti
Vetoat lakiin, mutta toisaalta myös laittomia lakkoja harjoitetaan yleisesti – onko sinusta oikein että niistä koituvat kustannukset eivät täysimääräisesti mene lainsuojattomien piikkiin?
Jos saisin valita niin tämä uudistus ennen irtisanomissuojan heikentämistä – mutta varmaan lakkouhka tästäkin helähtäisi?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, laittomat lakot ovat pääosin yt-neuvottelujen kautta tehtäviä vähennyksiä sekä vaikkapa tuotantolaitoksen tai toimipisteen lopettamista vastaan. Lisäksi ne ovat varsin lyhtkestoisia mielenilmauksia.
Miksi näitä sitten Suomessa on? Suomi on yksi Euroopan helpoimpia maita irtisanoa tuotannollis-taloudellisista syistä massairtisanomisilla. Tämähän oli työministeri Lindströmillä tutkittavana, mutta sen muuttaminen ei toki tämän hallituksen suunnitelmiin mahdu.
Ruotsissa yt-neuvottelut eivät ole teatteria vaan edustus yrityksen hallituksessa, myötämääräämisoikeus yms pitävät huolen siitä, että asiat käydään kunnolla läpi. Lisäksi laki suojaa vanhempia työntekijöitä päinvastoin kuin Suomessa.
Suomessa on siis paljon tällaisia lyhyitä mielenilmauksia, mutta lakkopäivillä laskettuna olemme Euroopassa keskiverto. Nämä kuvatut laittomat lakot eivät ole siis mitään poliittisia lakkoja vaan vastalauseita vähennyksillä johtuen esim tehävien siirtymisestä ulkomaille tai henkilöstöpolitiikalle jne.
Siitä vaan ajamaan kustannusten menoa liittojen piikkiin täysimääräisesti Ruotsin tapaan, jos sitten katsotaan myös työntekijöiden oikeuspuolta Ruotsiin tapaan eikä oteta vain sanktioita kuten tällä hallituksella on ollut tapana. Kyseessä on kokonaisuus, josta ei voi vain kirsikanpoimintana ottaa omaa näkökantaa miellyttäviä osia.
Ilmoita asiaton viesti
Lakkojen kalleus syntyy niiden määrästä, ei tunneista – tämä on ihan päivänselvää, case esimerkki paperikoneen alasajo triviaalina, tai sataman sulkeminen.
Ja kuvahan on tuttu:
https://www.talouselama.fi/uutiset/pysayttava-kuva…
Mitä Suomen YT lakiin tulee, niin se nykyisellään estää yhteistoiminnan – kaikkien kannalta olisi parempi jos laki kumottaisiin kokonaan.
Olen valmis tuohon työntekijöiden edustukseen hallituksissa, se on varsin sitouttavaa toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt alat vedellä aivan hihasta juttujasi – lakkojen kalleus syntyy niiden määrästä, ei tunneista?!?
Ensinnäkin tuohon työtaistelujen lukumäärään luetaan kaikki ulosmarssit muutamaksi tunniksi ja siihen riittää kymmenen henkilön ulosmarssi jostain toimipisteestä. Vastustetaan vaikkapa sitä, että Nokia vähentää väkeä Suomesta muttei Ranskasta yhdistämisen kohdalla. Pieniinkiin yrityksiin osuva paikallinen lakko lasketaan tähän EK:n julistamaan lukuun.
Eli tällaisten lukumäärä on mielestäsi merkittävämpi kuin se, että rautatiet vaikka menevät lakkoon viikoksi tai kaupan ala kahdeksi viikoksi maanlaajuisesti? Nehän luetaan vain yhdeksi työtaisteluksi. Älä nyt edes viitsi.
Jatkuvaprosessisessa tuotannossa lyhyt lakkokin on hankala, mutta kerroppa seuraavaksi koska viimeksi ja kuinka usein paperitehtaat ovat olleet lakossa niin, että tuotanto on jouduttu ajamaan alas? Sitten voi tutkia moniko niistä on laittomia eikä työehtosopimuksiin liittyviä.
En muista, että näin olisi käynyt todella moneen vuoteen.
Sinulla ei taida olla aavistustakaan mihin nuo lakot ovat kohdistuneet, mutta heittelet tuollaisia väittämiä tuntumalta vailla mitään faktoja.
Ilmoita asiaton viesti
Onko pistelakko sinulle tuttu käsite?
Tyhmähän se on joka pitkään lakkoilee – onko sinulla antaa esimerkkiä maasta jossa lakot aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Maalitolpat näemmä siirtyy lennossa – mikäs siinä.
Voit tuolta katsoa vaikkapa Tanskan lakkopäivät graafista.
https://yle.fi/uutiset/3-8487730
Samalla kerrotaan Suomen olevan keskiverto EU:n tasolla, joten eiköhän niitä tarvittaessa löydy.
Tämänhän EK taannoin ”unohti” esitellessään taulukon, jossa oli vain Ruotsi ja Norja.
Absoluuttisia vahinkolukuja tuskin on saatavissa mistään.
Ja toki pistelakko on tuttu, onko sinulle ns surulakko, joita näistä laittomista lakoista on suurin osa?
Ilmoita asiaton viesti
Luitko edes linkkaamasi jutun?
Surulakko on siitä lystikäs tapaus, että merkittävä osa laittomista lakoista on surulakkoja.
Ammattiliitot ovat ajaneet surulakkojen laillistamista, niin ”häviäisi” tämäkin epäkohta.
Ilmoita asiaton viesti
Luin, nytkö sitten pitäisi arvata mitä olet löytänyt jutusta? Leikitään sitten kissaa ja hiirtä väliin. Kerro nyt ihan reilusti vaan niin homma etenee nopeammin eikä tarvitse leikkiä.
Katsot graafia, jossa näkyy Tanska ja koita arvioida sitä Suomea vasten. Se ylittää Suomen.
Se graafi on vaikea katsoa, mutta tarvittaessa katso artikeli, jossa SAK kertoo miksi EK ei ottanut Tanskaa mukaan. Sen pylväsdiagrammi ei jätä tulkinnanvaraa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240720-suomiko-hu…
Jos Tanska ei vieläkään kelpaa niin katso Ranska myöhemmästä maakuvasta.
Niin on lystikäs, nyt näemmä samalla myönnät suurimman osan laittomista lakoista olevan niitä ja lyhimmillään ne eivät kestä edes päivää. Vielä kun huomaat, että niiden taloudellinen vaikutus ei ole niin suuri ja kalleutta ei aiheuta lukumäärä, niin päästään eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Jutussa sanotaan melko selvästi, että valtakunnansovittelija Saloniuksen mukaan laittomat lakot ovat Suomen ongelma, jota ei Ruotsissa tunneta.
Tämän lisäksi sekä Tanskassa että Saksassa eskalaatiot eivät onnistu kuten täällä:
”Esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa suhteettoman suuret tukilakot ovat kiellettyjä, EK:n Ilkka Oksala sanoo.”
Eli mikä tässä maassa on mielestäsi hyvin?
”Niin on lystikäs, nyt näemmä samalla myönnät suurimman osan laittomista lakoista olevan niitä ja lyhimmillään ne eivät kestä edes päivää. Vielä kun huomaat, että niiden taloudellinen vaikutus ei ole niin suuri ja kalleutta ei aiheuta lukumäärä, niin päästään eteenpäin.”
Edelleen, kaikkein kalliimpia lakkoja per tunti ovat lyhyimmät lakot – asiat ajetaan alas, tuotanto häiriintyy, hommat kusee jne.
Jos ne lakot olisivat harmittomia, ei niitä varmaan pidettäisi?
Ilmoita asiaton viesti
Kappas, maalitolpat siirtyi taas ja siirryttiinkin laittomiin lakkoihin, kun puhe oli aiemmin lakkojen määrästä ja niiden kestosta sekä aiheutuneista haitoista verrattuna muihin maihin.
Laittomat lakot ovat ikäviä, mutta niiden merkittävän määrän syy juontuu erilaisesta kulttuurista yt-tilanteissa, joka käytiin jo läpi. Ruotsin huomattavsti parempi lainsäädäntö johtaa siihen, että yt:t eivät ole teatteria ja työntekijöiden oikeudet myötämääräyksineen otetaan paremmin huomioon. Siihen olisi syytä saada muutos, mutta ei kerkeä tällä hallituskaudella niin kuin ei mikään muukaan työntekijöitä hyödyttävä muutos.
Näytä nyt edes jotain evidenssiä kalleimmista lakoista tuolla mallilla. Käytiin jo läpi, että jatkuvaprosessisessa tuotannossa kuten paeritehdas tämä on mahdollista. Mutta niitä ei taida juuri 2010-luvullla edes tapahtunut – äkksieltään en muista paperi- tai sellutehtaista yhtään, mutta osoita toki vääräksi faktoilla.
Jos vaikkapa ICT-alan yrityksestä tai kaupasta marssii väkeä muutamaksi tunniksi ulos, niin en oikein osta väitettäsi. Kaipaisi muutenkin jotain osoitusta tuekseen.
Mistä löydän lakko per tunti -vertailun? Katsotaan siitä mikäli on olemassa.
Tottakai lakoilla on vaikutusta – ei sitä ole kukaan kiistänyt.
Ilmoita asiaton viesti
”Laittomat lakot ovat ikäviä, mutta niiden merkittävän määrän syy juontuu erilaisesta kulttuurista yt-tilanteissa, joka käytiin jo läpi. Ruotsin huomattavsti parempi lainsäädäntö johtaa siihen, että yt:t eivät ole teatteria ja työntekijöiden oikeudet myötämääräyksineen otetaan paremmin huomioon. Siihen olisi syytä saada muutos, mutta ei kerkeä tällä hallituskaudella niin kuin ei mikään muukaan työntekijöitä hyödyttävä muutos.”
Kuten sanoin, YT laki on Suomessa haitallinen sekä työnantajan että työntekijöiden näkökulmasta, ja se olisi syytä purkaa hetimmiten. Syystä tai toisesta liitot eivät tätä tavoitetta kuitenkaan edistä.
”Mistä löydän lakko per tunti -vertailun?”
Et mistään, koska yhdenkään tahon intresseissä ei ole sitä laskea:
https://yle.fi/uutiset/3-10435353
Matemaattisesti asia on kuitenkin triviaali – toinen tunti lakkoa aiheuttaa työnantajalle vähemmän haittaa kuin ensimmäinen, ja niin eteen päin.
Ilmoita asiaton viesti
Aamos Ahola on pahan edessä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet liian nuori, jotta osaisit verrata Kekkosta työmarkkinajärjestöihin. Kekkonen käytti valtaansa Suomen parhaaksi, työmarkkinajärjestöt ovat etujärjestöjä, jotka ajavat jäsentensä etua suomalaisten yhteisen edun kustannuksella.
Aikoinaan suomalaiset äänestivät Kekkosen diktaattoriksi ja saivat sitä mitä tilasivat. Se oli demokratiaa. Nykyään äänestämällä ei voi enää vaikuttaa ja EU päättää meidän asioista. Se ei ole demokratiaa.
Ainoa vika Kekkosessa oli se, että hän ei sallinut radioasemien valita vapaasti musiikkia. Nykyään saa, mutta nykyartistit eivät enää osaa tehdä kunnollista musiikkia.
Ilmoita asiaton viesti
”Purely political strikes are, in most countries, at least in theory, prohibited, exceptions
being Denmark (if short and for “reasonable cause”), Finland, Ireland, Italy and Norway.”
Lähde: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&so…
Kreikassa kyllä uutisten perusteella vaikuttaisi olleen poliittisia yleislakkoja lukuisia viime vuosien hallituksen säästöjä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti