Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Työmarkkinajärjestöt ovat nykyajan Kekkonen

  • Lähde: Eva (https://bit.ly/2RgiOe3)
    Lähde: Eva (https://bit.ly/2RgiOe3)

Urho Kekkonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä yhtäjaksoisesti yli 25 vuoden ajan, ja hänet pidettiin vallassa poikkeuslain voimin. Nykypäivänä pidämme kyseistä aikakautta demokratian häpeätahrana, ja se oli myös osasyynä presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen vuosituhannen vaihteessa.

Valtaoikeuksien kaventaminen oli mielestäni virhe (AA 8.1.2017), ja olemme maksaneet tästä kalliisti peräjälkeisten toimintakyvyttömien hallitusten muodossa. Vaikka Sipilän hallitus on edeltäjiinsä verrattuna edes vähän yrittänyt, jäivät suuret uudistukset tekemättä. 

Pidän myös todennäköisenä, että hallitus jänistää kaavailemansa irtisanomislain suhteen - tämä siksi, että laki ei välttämättä ole äänestäjien mielestä riittävän merkittävä jotta sen yhteiskunnalliset hyödyt ylittäisivät sen hinnan, eli kalliiden lakkojen aiheuttamat haitat (Yle 30.9.2018).

Tässä suhteessa tilanne on kieroutunut, sillä vaikka uudistus on kohtuullisen mitätön, ammattiliitot ovat valmiita laittamaan maan kiinni pitääkseen kiinni vallastaan. Tämä on mahdollista vain, koska poliittiset lakot voidaan Suomessa maksattaa työnantajalla - tämä on hyvin suomalainen ilmiö (kuvaliite).

Mielestäni työntekijöillä pitää olla täysi oikeus järjestäytyä, ja lakkoilla silloin kuin työnantaja antaa siihen syyn, mutta en hyväksy poliittisia lakkoja työajalla. 

Selvyyden vuoksi, perustuslakiimme on kirjattu "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.". Missään olosuhteissa tätä valtaa ei pidä luovuttaa eduskunnan ulkopuolelle, kuten työmarkkinajärjestöjen tapauksessa on tehty. 

Pidän selvänä, että aivan kuten katsomme nyt taaksepäin Kekkosen aikoihin, tulevat suomalaiset joskus näkemään työmarkkinajärjestöjen vallan häpeätahrana demokratiassa. Kekkosen korjasi aika, mutta työmarkkinajärjestöjen tapauksessa edes aika ei paranna haavoja.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä Suomessa tarvitaan kansanäänestys työmarkkinajärjestöjen asemasta - vain näin niiden valtaa voidaan vähentää ilman yleislakkoa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kekkonen itse asiassa lopetti rautatieläisten lakon 1970-luvulla. Kyseessä oli muistaakseni lainmuutoksen vaatima eläkeasia. Kekkonen ilmoitti yksinvaltiaana televisiolähetyksessä, ettei "hän sellaista lakimuutosta allekirjoita". Appiukko siellä hääri lakkokenraalina ja ilmoitti televisiolähetyksessä lakon lopettamisesta. Ay-liike taipui.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kirjoituksellani en pyrkinyt ottamaan kantaa siihen oliko Kekkonen oikealla vai vasemmalla, vaan siihen, että hänellä oli liikaa valtaa.

Aivan kuten työmarkkinajärjestöillä nykyään.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kekkonen oli elinaikanaan äärioikeistossa ja äärivasemmistossa. Ja siis hänellä tosiaan oli liikaa valtaa. Mutta jos ajatellaan nykypäivää, ay-liikkeen valta on pikemminkin laskussa. Viimeisin suuri taisto käytiin yli kymmenen vuotta sitten, kun kokoomuksen vaalitäkynä lietsoma kokoomusjohtoinen Tehy ihan oikeasti uskoi vaalilupauksiin ja vaati luvattua rahaa.

On kuitenkin havaittavissa, että ay-liike laidasta laitaan ei hyväksy Sipilän hallituksen sortosuunnitelmia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #3

Valtaa pitää käyttää, vaan ei näyttää.

Lakkojen uhka on riittänyt pitämään hallitukset kastroituna, ay-liikkeen valta (ja sotakassa) on merkittävä.

Ei tunnu haittaavan että liittojen jäsenmäärä vähenee, koska sillä ei suurta merkitystä ole.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #5

Liberaaleille taitaa sopia, että Sipilän hallituksen suunnittelemat heikennykset irtisanomisista tulevat voimaan? Vaikka se eriarvoistaa ihmisiä työpaikan koon mukaan. Uskoisin pienissä kehittyvissä yrityksissä olevan eniten "liberaaleja", mutta ehkä siellä ei tarvita mitään "suojaverkkoja"?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #6

Yhdenvertaisuus on validi argumentti - yhdenvertaisuuteen vetoamalla voi todeta ettei käy, mutta siinä tapauksessa vastaan että laajennetaan kaikkiin yrityksiin sitten.

Puolueohjelmaamme asia on kirjattu näin:

"Työllistämisen riskiä työnantajalle tulee vähentää. Työntekijän on voitava jättää työ ilman pelkoa perustoimeentulon menettämisestä. Irtisanomisen helpottamisen vastapainoksi tulee sosiaaliturvaa parantaa siten, ettei se rankaise työstä kieltäytymisestä tai irtisanoutumisesta."

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #9

Joo, haluttu kehitys on nähtävissä. Ensin irtisanomisten helpotus pienempiin yrityksiin, ja myöhemmin "tasa-arvon nimissä" kaikenkokoisiin. Karenssien poistamista irtisanoutuville emme tule näkemään.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

"Karenssien poistamista irtisanoutuville emme tule näkemään."

Miksei, tämä on täysin samalla tavalla puolueohjelmassa, ja todellakin yhtä tärkeää kuin "toinen puoli."

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tuo Koskisen Evalle tekemä tutkimus, josta kuvasi on otettu, haukuttiin lyttyyn mm työoikeuden professori Bruunin toimesta. Keskustelua käytiin jo silloin, mutta näemmä ponnahtaa nyt sitten tasaisin väliajoin vailla kritiikkiä uudelleen.

"Hankenin työoikeuteen erikoistunut professori Niklas Bruun kertoo olevansa järkyttynyt kollegansa Seppo Koskisen Elinkeinoelämän valtuuskunnalle kirjoittamasta raportista."

"Bruunin mielestä Koskisen raportti ei edistä rakentavaa keskustelua poliittisten lakkojen rajoista."

"Turun yliopiston työoikeuden professorina työskentelevä Koskinen kirjoittaa, että ”Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliittinen lakko on pääsääntöisesti kielletty.”

”Jos väitetään tai edes annetaan ymmärtää, että poliittiset lakot ovat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kiellettyjä, se on täyttä roskaa. Jos opiskelija toisi tuollaisen paperin hyväksyttäväksi, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin hylätä se”, sanoo professori Bruun.

"Bruunin mukaan lainsäädäntö Ruotsissa ja Norjassa ei olennaisesti eroa Suomen lainsäädännöstä, vaikka kaikissa näissä maissa on niukasti oikeuskäytäntöä asiassa."

"Bruun korostaa, että ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä tulee olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005532659.html

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Maksumuurin takana ikävä kyllä, kiinnostaisi lukea, mutta hyvä että lainasit niin voin ottaa edes johonkin kantaa.

Kaivoin ILO:n ohjeet esiin:

https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_nor...

Tässä käsittääkseni keskustelun kannalta olennainen:

"The Committee [on Freedom of Association] has stated on many occasions
that strikes at the national level are legitimate in so far as they have economic
and social objectives and not purely political ones;"

"...the difficulty arises from the fact that it is
often impossible to distinguish in practice between the political and
occupational aspects of a strike, since a policy adopted by a government
frequently has immediate repercussions for workers or
employers; this is the case, for example, of a general wage and price
freeze."

Mutta tilanteeseen löytyy selkeämmin ratkaisu kohdasta "Body of principles on the right to strike":

"The principles of freedom of association do not cover
strikes of a purely political nature, although they do cover those
which seek a solution to major issues in economic and social policy."

Bruun ei kuitenkaan ottanut (käsittääkseni, koska maksumuuri) kirjoituksessaan kantaa irtisanomislakiin, joka ei missään tapauksessa ole major issue, vaan minor.

Tällä määritelmällä suunniteltu lakko on puhtaasti poliittinen, eli ei hyväksytty.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Minor sinulle, major toiselle - näin se vaan menee. Lisäksi se liittyy vahvasti ammattiliittojen jäsenten oikeuksiin, jolloin siitä tulee niille major issue. Ellet sitten ole tuomioistuinvaltaa ryhtynyt käyttämään ja päätät mikä on kullekin merkittävä asia.

Toisaalta pätee jo aiempi osuus irtisanomislain kohdistuessa jäsenistöön, jolloin sillä voi olla sekä taloudellisia että sosiaalisia vaiktuksia pätee jo sekin.

Lainataan lisää.
"YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asiantuntijana vuosikausia työskennelleen Bruunin mielestä Koskinen on sekoittanut poliittisen lakon käsitteen."

”Etelä-Euroopassa kielletään poliittisia lakkoja, kun niillä pyritään vaikkapa hallituksen kaatamiseen ja uusiin vaaleihin. Tämä on täysin ILO:n hyväksymien periaatteiden mukaista.”

"Ongelmana Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissa on Bruunin mielestä se, että erilaisia ”poliittisia työtaisteluja” ei erotellaan toisistaan lainkaan, vaikka Euroopan eri maissa tällä käsitteellä tarkoitetaan eri asioita."

"Yhdistymisvapaus ja siihen sisältyvä työtaisteluoikeus on turvattu ILO:n sopimusten lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Euroopan ihmisoikeussopimus on Suomessa voimassa lakina ja ILO:n sopimukset sitovat Suomea."

”Suomen ratifioimia [vahvistamia] ILO:n sopimuksia on vakiintuneesti tulkittu siten, että työntekijöiden etujen puolustamista työtaistelujen avulla ei voida rajoittaa koskemaan vain työsuhteen ehtoja tai ammatillisiin etuihin liittyviä kollektiivisia vaatimuksia.”

Katellaan sitten mahdollisten oikeuspäätöksien jälkeen oliko oma tulkintasi oikea. Veikkaan että heikoilla olet.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

"Minor sinulle, major toiselle - näin se vaan menee. Lisäksi se liittyy vahvasti ammattiliittojen jäsenten oikeuksiin, jolloin siitä tulee niille major issue. Ellet sitten ole tuomioistuinvaltaa ryhtynyt käyttämään ja päätät mikä on kullekin merkittävä asia."

Rivien välistä luen että käytät itse tuomioistuinvaltaan - mielestäni päätös pitäisi hakea sopivasta tuomioistuimesta, kuten itsekin ehdotat:

"Katellaan sitten mahdollisten oikeuspäätöksien jälkeen oliko oma tulkintasi oikea. Veikkaan että heikoilla olet."

Mutta enpä lonkalta osaa sanoa mikä tuomioistuin se on. Osaatko sinä?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Evan listan ensimmäisenä näkyy olevan Saksa.Paperilla totta, todellisuudessa ei.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #13

Evaa kannattavia lähteitäkin löytyy:

https://www.eurofound.europa.eu/efemiredictionary/...

"As distinct from a strike intended to impose the aims of a collective agreement, a political strike is directed not against the employer but against Parliament or the Government; the intention is that the latter, in order to avoid damage to the national economy as a whole, will thereby be prevailed upon to take a particular form of action, e.g. to pass a law. Since they are not directed at aims that can be regulated by collective bargaining, political strikes are deemed to be contrary to law."

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #22

www.bpb.de/dialog/netzdebatte/219308/ein-bisschen-...

Artikkelin mukaan Espanja ja Kreikkakin hyväksyy lakot sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.

EVA:n listaan jäivät enää Iso-Britannia ja Hollanti. Pitää tarkistaa huomenna.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Amos Aholan kannanottojen perusteella on täysin mahdotonta äänestää liberaaleja, yksi puolue pois pelistä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Oletko sitä mieltä että työmarkkinajärjestöjen valtaa voisi vielä nykyisestään lisätä?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

En. Valtaa sillä on aivan tarpeeksi, hallituksen pitäisi osata käyttää omaa valtaansa tasapuolisesti, sitä ei Sipilän hallitus näytä ymmärtäneen.

Lähinnä nykyinen hallitus on sanellut miten mennään, tiedät sen itsekkin, tuo ei ole mitä kansa haluaa.

Mielestäni meillä pitäisi olla jonkin tasoinen keskustelu ympäristö. Jos tämä puuttu, yhä usemmin tulee näitä törmäyksiä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken.

Diplomi-insinööri ei välttämättä osaa johtaa kokonaista valtiota nimeltään Suomi, ei pahalla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #16

"Lähinnä nykyinen hallitus on sanellut miten mennään, tiedät sen itsekkin, tuo ei ole mitä kansa haluaa."

Päin vastoin - kansa haluaa, liitot eivät. Näin edustuksellinen demokratia toimii.

Oliko perustuslaissa joku pykälä jolla demarit saa useamman äänen per kansanedustaja?

"Mielestäni meillä pitäisi olla jonkin tasoinen keskustelu ympäristö. Jos tämä puuttu, yhä usemmin tulee näitä törmäyksiä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen
kesken."

Se keskustelu pitää käydä eduskunnassa, ei sen ulkopuolella.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #19

" Se keskustelu pitää käydä eduskunnassa, ei sen ulkopuolella. "

Meillä on Diktatuuria, tarkoittaa yhden henkilön tai pienen ryhmän voimakkaaseen valtaan perustuvaa valtiomuotoa. Koskaan en ole äänestänyt demareita, ilmeisesti sekin pitää kokea.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #23

Eduskunnassa on 200 edustajaa - enemmistö siitä ei ole diktatuuria, vaan demokratiaa.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #24

Sitä se nimeenomaan on, saako kansanedustaja äänestää omantuntonsa mukaan, ei saa. Hallitus olisi kaatunut jos kansanedustajat olisivat saaneet äänetää vapaasti Timo Soinin kohdalla, sinä sitten sanot tätä demokratiaksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #30

Auttaako se, että työmarkkinajärjestöt vetää toisesta korvasta kun puoluekuri vetää toisesta?

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #30

Tiedä sitten, mikä olisi tilanne, jos myös opposition kansanedustajat olisivat saaneet äänestää, kuten haluavat.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tammikuun kihlauksesta lainaan:
Neuvottelujen tuloksena annettiin seuraava julkilausuma: "Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat ovat käyneet keskenään neuvotteluja, joiden tuloksena on sovittu, että sanotut keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä". (lainaus loppui)

EK on toppuutellut hallitusta juuri sillä perusteella, että ”laki ei välttämättä ole (äänestäjien) yritysten mielestä riittävän merkittävä jotta sen yhteiskunnalliset hyödyt ylittäisivät sen hinnan”.

Liitot on kasvaneet ja niin muodoin myös jäsenistö on etääntynyt johdosta. Korporaatioiden valta on kasvanut, koska ne pönkittävät toisiaan.
Hallitukset on käyttäneet kolmikantaa ja se on ollut vallitseva normi. Kaikki tuo voidaan hajottaa, mutta samalla tulee tarkkaan pohtia, millä se korvataan. Jos vastaus on ”markkinat hoitaa”, niin lopputulos on tuskin ainakaan parempi.

Isot, vahvat liitot on hoitaneet heikkojen liittojen asiaa. Jos konsensushakuisuus on kirosana ja kaikki palautetaan työpaikoille, paikkakohtaisesti sovittavaksi, niin ”järjestelmähän” sekin on, mutta hulabaloo tulee olemaan hurja ja heikko taatusti siinä sortuu elon tiellä. Tätä tuskin pystytään lainsäädännöllä hoitamaan, joten hallitusten eväät on, no, rajallisia. Niinhän se on, elämässä, oikeuskin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tällä hetkellä heikot sortuvat työelämän ulkopuolella, sillä liitot eivät heidän asiaansa millään tavalla edistä, vaan päin vastoin.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ei nyt ihan noin. Ansiosidonnainen olisi jo menneen talven lumia, ellei liittoja olisi ollut. Juuri siihen ne EK:n eväät tähtääkin seuraavalle hallitukselle -siis rajaamaan sitä, ei toki vielä kumoamaan. No, jos heti siirryttäisiin pelkälle peruspäivärahalle, olisihan se kannustavaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #25

Julkisista varoista rahoitetun ansiosidonnaisen olisi syytäkin olla menneen talven lumia.

Puolueohjelmasta:

"Valtion tarjoaman sosiaaliturvan tulee mahdollistaa jokaiselle kansalaiselle perustoimeentulo, ja heikompiosaisista on pidettävä huolta kaikissa tilanteissa. Saavutetun ansiotason tai elintason turvaamisen ei kuitenkaan tule kuulua valtion tehtäviin. Useilla tulonsiirtojärjestelmillä siirretään varoja sellaisille tahoille, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse. Ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän rahoitus verovaroista tulee lopettaa.´

Sosiaaliturva tulee ulottaa yhdenvertaisesti sekä opiskelijoihin, pätkätyöläisiin että yrittäjiin. Kannustinloukut on purettava esimerkiksi siirtymällä sosiaaliturvatilimalliin tai perustuloon. Työttömien asemaa tulee parantaa yksinkertaistamalla byrokratiaa ja poistamalla karenssiajat. Järkevä, perusturvan kaikissa tilanteissa takaava sosiaaliturva parantaa merkittävästi ihmisten neuvotteluasemaa työmarkkinoilla."

edit: tarkennan siis - ansiosidonnaista nauttivat eivät todellakaan kuulu heikkoihin tässä maassa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #26

Ansiosidonnainen on asia, josta ay-liike ei luovu. Sille pitää saada korvike, joka ei ihan heti tule mieleen. Siis korvike, mikä menisi läpi. Siinä olisi hallituksella kyllä varmat hippaset. Lakkorumba olisi ihan jotain muuta, kun nyt nähtävät mielenilmaukset.
Liberaalien puolueohjelmaa pitänee vastustajat juurikin tuosta kohtaa esillä. Ristiriita useiden oikeustajuun on sovittamaton. Kyseinen etu on selkeä, eikä riipu sellaisenaan hallituksista. Jos kuitenkin perustason elintaso nostettaisiin niin korkeaksi, ettei ansiosidonnaista tarvittaisi, ay-liike voisi siitä luopua. Sitten se seuraava hallitus...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Selvyyden vuoksi, perustuslakiimme on kirjattu "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.". Missään olosuhteissa tätä valtaa ei pidä luovuttaa eduskunnan ulkopuolelle, kuten työmarkkinajärjestöjen tapauksessa on tehty."

Minä totean, että selvyyden vuoksi eduskunta on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen kautta ILO:n säännöt, mikä takaa ammttiyhdistyksille oikeuden osoittaa mieltään työtaisteluin ja mielenosoituksin.

Totena vileä selvyyden vuyoksi, että näin tehdessään ay-liike ei suinkaan ota pois eduskunnalta lainsäädäntövaltaa, vaan sillä on edelleen täysi oikeus säätää tuo laki. Näin tehdessään hallitus kuitenkin kohtaa nyt lakkoja ja mielenilmauksia, johon demokraattisessa valtiossa on annettu lailla mahdollisuus.

Edelleen eduskunta voi säätää lain, mutta sillä on seurauksensa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Vetoat lakiin, mutta toisaalta myös laittomia lakkoja harjoitetaan yleisesti - onko sinusta oikein että niistä koituvat kustannukset eivät täysimääräisesti mene lainsuojattomien piikkiin?

Jos saisin valita niin tämä uudistus ennen irtisanomissuojan heikentämistä - mutta varmaan lakkouhka tästäkin helähtäisi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, laittomat lakot ovat pääosin yt-neuvottelujen kautta tehtäviä vähennyksiä sekä vaikkapa tuotantolaitoksen tai toimipisteen lopettamista vastaan. Lisäksi ne ovat varsin lyhtkestoisia mielenilmauksia.

Miksi näitä sitten Suomessa on? Suomi on yksi Euroopan helpoimpia maita irtisanoa tuotannollis-taloudellisista syistä massairtisanomisilla. Tämähän oli työministeri Lindströmillä tutkittavana, mutta sen muuttaminen ei toki tämän hallituksen suunnitelmiin mahdu.

Ruotsissa yt-neuvottelut eivät ole teatteria vaan edustus yrityksen hallituksessa, myötämääräämisoikeus yms pitävät huolen siitä, että asiat käydään kunnolla läpi. Lisäksi laki suojaa vanhempia työntekijöitä päinvastoin kuin Suomessa.

Suomessa on siis paljon tällaisia lyhyitä mielenilmauksia, mutta lakkopäivillä laskettuna olemme Euroopassa keskiverto. Nämä kuvatut laittomat lakot eivät ole siis mitään poliittisia lakkoja vaan vastalauseita vähennyksillä johtuen esim tehävien siirtymisestä ulkomaille tai henkilöstöpolitiikalle jne.

Siitä vaan ajamaan kustannusten menoa liittojen piikkiin täysimääräisesti Ruotsin tapaan, jos sitten katsotaan myös työntekijöiden oikeuspuolta Ruotsiin tapaan eikä oteta vain sanktioita kuten tällä hallituksella on ollut tapana. Kyseessä on kokonaisuus, josta ei voi vain kirsikanpoimintana ottaa omaa näkökantaa miellyttäviä osia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #29

Lakkojen kalleus syntyy niiden määrästä, ei tunneista - tämä on ihan päivänselvää, case esimerkki paperikoneen alasajo triviaalina, tai sataman sulkeminen.

Ja kuvahan on tuttu:

https://www.talouselama.fi/uutiset/pysayttava-kuva...

Mitä Suomen YT lakiin tulee, niin se nykyisellään estää yhteistoiminnan - kaikkien kannalta olisi parempi jos laki kumottaisiin kokonaan.

Olen valmis tuohon työntekijöiden edustukseen hallituksissa, se on varsin sitouttavaa toimintaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #33

Nyt alat vedellä aivan hihasta juttujasi - lakkojen kalleus syntyy niiden määrästä, ei tunneista?!?

Ensinnäkin tuohon työtaistelujen lukumäärään luetaan kaikki ulosmarssit muutamaksi tunniksi ja siihen riittää kymmenen henkilön ulosmarssi jostain toimipisteestä. Vastustetaan vaikkapa sitä, että Nokia vähentää väkeä Suomesta muttei Ranskasta yhdistämisen kohdalla. Pieniinkiin yrityksiin osuva paikallinen lakko lasketaan tähän EK:n julistamaan lukuun.

Eli tällaisten lukumäärä on mielestäsi merkittävämpi kuin se, että rautatiet vaikka menevät lakkoon viikoksi tai kaupan ala kahdeksi viikoksi maanlaajuisesti? Nehän luetaan vain yhdeksi työtaisteluksi. Älä nyt edes viitsi.

Jatkuvaprosessisessa tuotannossa lyhyt lakkokin on hankala, mutta kerroppa seuraavaksi koska viimeksi ja kuinka usein paperitehtaat ovat olleet lakossa niin, että tuotanto on jouduttu ajamaan alas? Sitten voi tutkia moniko niistä on laittomia eikä työehtosopimuksiin liittyviä.

En muista, että näin olisi käynyt todella moneen vuoteen.

Sinulla ei taida olla aavistustakaan mihin nuo lakot ovat kohdistuneet, mutta heittelet tuollaisia väittämiä tuntumalta vailla mitään faktoja.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #35

Onko pistelakko sinulle tuttu käsite?

Tyhmähän se on joka pitkään lakkoilee - onko sinulla antaa esimerkkiä maasta jossa lakot aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin Suomessa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #41

Maalitolpat näemmä siirtyy lennossa - mikäs siinä.

Voit tuolta katsoa vaikkapa Tanskan lakkopäivät graafista.

https://yle.fi/uutiset/3-8487730

Samalla kerrotaan Suomen olevan keskiverto EU:n tasolla, joten eiköhän niitä tarvittaessa löydy.

Tämänhän EK taannoin "unohti" esitellessään taulukon, jossa oli vain Ruotsi ja Norja.

Absoluuttisia vahinkolukuja tuskin on saatavissa mistään.

Ja toki pistelakko on tuttu, onko sinulle ns surulakko, joita näistä laittomista lakoista on suurin osa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #42

Luitko edes linkkaamasi jutun?

Surulakko on siitä lystikäs tapaus, että merkittävä osa laittomista lakoista on surulakkoja.

Ammattiliitot ovat ajaneet surulakkojen laillistamista, niin "häviäisi" tämäkin epäkohta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #43

Luin, nytkö sitten pitäisi arvata mitä olet löytänyt jutusta? Leikitään sitten kissaa ja hiirtä väliin. Kerro nyt ihan reilusti vaan niin homma etenee nopeammin eikä tarvitse leikkiä.

Katsot graafia, jossa näkyy Tanska ja koita arvioida sitä Suomea vasten. Se ylittää Suomen.

Se graafi on vaikea katsoa, mutta tarvittaessa katso artikeli, jossa SAK kertoo miksi EK ei ottanut Tanskaa mukaan. Sen pylväsdiagrammi ei jätä tulkinnanvaraa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240720-suomiko-hu...

Jos Tanska ei vieläkään kelpaa niin katso Ranska myöhemmästä maakuvasta.

Niin on lystikäs, nyt näemmä samalla myönnät suurimman osan laittomista lakoista olevan niitä ja lyhimmillään ne eivät kestä edes päivää. Vielä kun huomaat, että niiden taloudellinen vaikutus ei ole niin suuri ja kalleutta ei aiheuta lukumäärä, niin päästään eteenpäin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #44

Jutussa sanotaan melko selvästi, että valtakunnansovittelija Saloniuksen mukaan laittomat lakot ovat Suomen ongelma, jota ei Ruotsissa tunneta.

Tämän lisäksi sekä Tanskassa että Saksassa eskalaatiot eivät onnistu kuten täällä:

"Esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa suhteettoman suuret tukilakot ovat kiellettyjä, EK:n Ilkka Oksala sanoo."

Eli mikä tässä maassa on mielestäsi hyvin?

"Niin on lystikäs, nyt näemmä samalla myönnät suurimman osan laittomista lakoista olevan niitä ja lyhimmillään ne eivät kestä edes päivää. Vielä kun huomaat, että niiden taloudellinen vaikutus ei ole niin suuri ja kalleutta ei aiheuta lukumäärä, niin päästään eteenpäin."

Edelleen, kaikkein kalliimpia lakkoja per tunti ovat lyhyimmät lakot - asiat ajetaan alas, tuotanto häiriintyy, hommat kusee jne.

Jos ne lakot olisivat harmittomia, ei niitä varmaan pidettäisi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #45

Kappas, maalitolpat siirtyi taas ja siirryttiinkin laittomiin lakkoihin, kun puhe oli aiemmin lakkojen määrästä ja niiden kestosta sekä aiheutuneista haitoista verrattuna muihin maihin.

Laittomat lakot ovat ikäviä, mutta niiden merkittävän määrän syy juontuu erilaisesta kulttuurista yt-tilanteissa, joka käytiin jo läpi. Ruotsin huomattavsti parempi lainsäädäntö johtaa siihen, että yt:t eivät ole teatteria ja työntekijöiden oikeudet myötämääräyksineen otetaan paremmin huomioon. Siihen olisi syytä saada muutos, mutta ei kerkeä tällä hallituskaudella niin kuin ei mikään muukaan työntekijöitä hyödyttävä muutos.

Näytä nyt edes jotain evidenssiä kalleimmista lakoista tuolla mallilla. Käytiin jo läpi, että jatkuvaprosessisessa tuotannossa kuten paeritehdas tämä on mahdollista. Mutta niitä ei taida juuri 2010-luvullla edes tapahtunut - äkksieltään en muista paperi- tai sellutehtaista yhtään, mutta osoita toki vääräksi faktoilla.

Jos vaikkapa ICT-alan yrityksestä tai kaupasta marssii väkeä muutamaksi tunniksi ulos, niin en oikein osta väitettäsi. Kaipaisi muutenkin jotain osoitusta tuekseen.

Mistä löydän lakko per tunti -vertailun? Katsotaan siitä mikäli on olemassa.

Tottakai lakoilla on vaikutusta - ei sitä ole kukaan kiistänyt.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #46

"Laittomat lakot ovat ikäviä, mutta niiden merkittävän määrän syy juontuu erilaisesta kulttuurista yt-tilanteissa, joka käytiin jo läpi. Ruotsin huomattavsti parempi lainsäädäntö johtaa siihen, että yt:t eivät ole teatteria ja työntekijöiden oikeudet myötämääräyksineen otetaan paremmin huomioon. Siihen olisi syytä saada muutos, mutta ei kerkeä tällä hallituskaudella niin kuin ei mikään muukaan työntekijöitä hyödyttävä muutos."

Kuten sanoin, YT laki on Suomessa haitallinen sekä työnantajan että työntekijöiden näkökulmasta, ja se olisi syytä purkaa hetimmiten. Syystä tai toisesta liitot eivät tätä tavoitetta kuitenkaan edistä.

"Mistä löydän lakko per tunti -vertailun?"

Et mistään, koska yhdenkään tahon intresseissä ei ole sitä laskea:

https://yle.fi/uutiset/3-10435353

Matemaattisesti asia on kuitenkin triviaali - toinen tunti lakkoa aiheuttaa työnantajalle vähemmän haittaa kuin ensimmäinen, ja niin eteen päin.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Aamos Ahola on pahan edessä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Olet liian nuori, jotta osaisit verrata Kekkosta työmarkkinajärjestöihin. Kekkonen käytti valtaansa Suomen parhaaksi, työmarkkinajärjestöt ovat etujärjestöjä, jotka ajavat jäsentensä etua suomalaisten yhteisen edun kustannuksella.

Aikoinaan suomalaiset äänestivät Kekkosen diktaattoriksi ja saivat sitä mitä tilasivat. Se oli demokratiaa. Nykyään äänestämällä ei voi enää vaikuttaa ja EU päättää meidän asioista. Se ei ole demokratiaa.

Ainoa vika Kekkosessa oli se, että hän ei sallinut radioasemien valita vapaasti musiikkia. Nykyään saa, mutta nykyartistit eivät enää osaa tehdä kunnollista musiikkia.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"Purely political strikes are, in most countries, at least in theory, prohibited, exceptions
being Denmark (if short and for “reasonable cause”), Finland, Ireland, Italy and Norway."

Lähde: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&so...

Kreikassa kyllä uutisten perusteella vaikuttaisi olleen poliittisia yleislakkoja lukuisia viime vuosien hallituksen säästöjä vastaan.

Tomi Vaalisto

"Kekkosen aikana" työmarkkinajärjestöillä vasta voimaa oli. Esimerkiksi Merimiesunioni kyykytti laivanvarustajia niin, että suomalaiset kauppalaivat kannatti ulosliputtaa ja saksalaiset, hollantilaiset sekä neuvostoliittolaiset laivat ajelivat pienemmillä miehistöillä kuin kotimaiset alukset. Nyt taas kasvua on, syynä ammattiliittojen tekemät myönnytykset, joiden ansiosta varustamot haluavat taas rekisteröidä alukset Suomen lipun alle.

1970-luvun alkussa työntekijäjärjestöjen toiminta muuttui entistä poliittisemmaksi. Työläisten etujen ajaminen kapitalistien etuja vastaan oli 1970-luvun ajan ilmiöitä. Työtaistelutoiminta oli vilkasta aina 1980-luvun loppupuolelle asti. Eipä Kekkonen juuri jyrähdellyt.

1990-luvun alun lama lopetti järjestöjen organisoimat työtaistelut muutamaksi vuodeksi lähes kokonaan. Massatyöttömyyden vallitessa palkankorotusten puolesta ei muutenkaan juuri lakkoiltu.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

"Kekkosen aikana työmarkkinajärjestöillä vasta voimaa oli."

Just ja tasan noin. Naurattaa ihan pirusti, kun ay-liikkeeltä edellytetään vastuullisuutta. Taistolaisaikoina kapitalismi pyrittiin kaatamaan ja jokainen kapitalisti siinä matkalla. Siitä selkänojasta mikä tahansa lakko oli oikeutettu ja mitä tahansa etua tuli kiristää, kun oli se paikka.
Touhussa ei ollut mitään tolkkua, mutta logiikka oli selvä ja vihollinen. Työnantajaliitoissa on vielä joku, ainakin neuvoa antavana, joka muistaa meiningin. Kukaan ei varmaan halua sitä takaisin.

Ai niin! Se Kekkonen. Se ei asettunut napit vastakkain taistolaisten kanssa. Miksi? Kekkonen oli mestari hyödyntämään kotiryssiä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Kekkonen oli mestari hyödyntämään kotiryssiä."
Osuvasti sanottu, tekee pienen särön nostalgisiin muisteloihini. Mutta mitenköhän Sipilä olisi pärjännyt 70-luvun ay-liikkeen kanssa ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset