Nokitan SDP:tä ja lupaan 200 miljardia
Sdp käyttäisi lähes miljardi euroa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi – eläkkeiden ”vappusatasen” lisäksi myös muita toimia (HS 19.12.2019) – SDP:n lupaus on siitä ongelmallinen, että se maksatetaan nuorilla.
Käynnissä on jo valmiiksi Historiallinen käänne: Eläkeläisillä on enemmän rahaa kuin nuorilla aikuisilla (KL 8.3.2016):
"Y-sukupolvesta näyttää tulevan ensimmäinen sukupolvi, joka ei yllä edeltävien sukupolvien kaltaiseen taloudelliseen hyvinvointiin."
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että eläkkeiden tasaaminen eläkkeensaajien kesken on ok, jos eläkeläiset keskenään siitä pääsevät sopuun, mutta nuorten kukkarolla käyminen on kansankunnan edun kannalta kovin lyhytkatseista.
Voisimmeko sukupolvien välisten tulonsiirtojen kasvattamisen sijaan keksiä jonkin muun ratkaisun, joka olisi kaikkien sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukainen? (AA 21.3.2016)
Tokihan – ehdotan että puramme eläkerahastot ja maksamme niistä jokaiselle kansalaisille kertalaakista sen verran kuin he ovat työuransa aikana niihin rahastoineet (ehkä jopa sopivalla korkotuotolla). Jaettavaa olisi tällöin noin 202,3 miljardia euroa. (etk.fi, viitattu 19.12.2018)
Tämän jälkeen voimme lopettaa koko eläkejärjestelmän ja siirtää eläkeläiset yleisen sosiaaliturvan piiriin esim. Aholan perustulomallilla (AA 03.08.2017), jonka jälkeen voimme luopua eläkeiästä ja eläkeläisen käsitteestä kokonaan.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä Suomi tarvitsisi sukupolvisopimuksen.
PS. Kun Otto Von Bismark 1883 kehitti eläkejärjestelmän, eläkeikä oli 70 vuotta ja elinajanodote noin 40 vuotta. (Oxford academic, viitattu 19.12.2018). Jos Otto olisi tiennyt mihin tämä johtaa, hän olisi saattanut polttaa ehdotuksensa takassa.
Olisit siis valmis lopettamaan ansiosidonnaiset eläkkeet? Sopii minullekin. Ps. Samassa rytäkässä tosin poistuvat ansiosidonnaiset eläkemaksut.
Ja olet oikealla jäljillä siitä että eläkkeet ovat sosiaaliturvaa:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242406-e…
Ilmoita asiaton viesti
Meille on annettu vain lupaus eläkkeistä, joita pystymme kartuttamaan laskukaavojen mukaan. Ainoa vaihtoehto kohdallamme lienee kollektiivinen päätös, että lupausta ei tarvitse toteuttaa. Eläkerahastot eivät ole eläkeläisten omaisuutta missään kohtaa, joten miten me niistä pystymme päättämään? Minä kyllä pidän lupauksesta kiinni. Miten sinun kohdalla?
Ilmoita asiaton viesti
Demokraattisessa valtiossa eduskunta voi päättää että eläkerahastot puretaan ja jaetaan kansalle.
Pieni este tosin syntyy siitä, että ne luetaan julkiseksi omaisuudeksi, eli ulkomaiset velkojamme saattaisivat moisesta älähtää, mutta koska maailma makaa miten makaa (EKP:n löyhä linja), niin en jaksa asiasta huolehtia.
Ilmoita asiaton viesti
”Kirjassa, Vakuutuksenottajan oikeudet työeläkevakuutusyhtiön varallisuuteen, Ilari Kallio sanoo seuraavasti:
”Työeläkevakuutusyhtiö omistaa jakamattomasti varansa yhtiön normaalin toiminnan aikana. Niissä erityistilanteissa, joissa omaisuuden netto-osuus tulee jaettavaksi työeläkeyhtiön etutahojen kesken, osakkeen- tai takuupääoman omistajalle kuuluu tämän tekemä sijoitus yhtiön omaan pääomaan sekä sijoitukselle laskettu kohtuullinen tuotto. Loppuosa työeläkeyhtiön varoista kuuluu jäännöksettömästi vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa, jolloin varat tulee käyttää vakuutettujen etujen turvaamiseen.”
Korostan, että vakuutuksenottajalla Ilari tarkoittaa työnantajaa.”
Tarkoitat siis, että valtio voi sosialisoida nuo varat, esim. Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varat? Kyllä ulkomaisten sijoittajien rahat pakenevat ennätysvauhtia silloin Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Suurempi ongelma lienee siinä, että iso osa näistä eläkevaroista on sijoitettu kotimaisiin yrityksiin. Yhtäkkinen realisointi aiheuttaisi sen, että kotimaan viimeisetkin yritykset menisivät ulkomaalaisiin käsiin.. Suomesta ei tullutkaan Euroopan Japani vaan Euroopan Kiina.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se ulkomaillakin tuntuisi, kun varoista 70 % kotiutettaisiin.
”Olemme sijoittaneet lähes 30 prosenttia yli 45 miljardin euron sijoitusvarallisuudestamme Suomeen.”
Ainakin Ilmarisen kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaiselle kansalaisille oma henk. kohtainen eläketili, jota kartutetaan työuran aikana ja sieltä maksetaan tietty summa kuukaudessa, kun eläkkeelle jää ja poistuu samalla käytäntö joka nykyään tunnetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miten lienee näiden rahastojen sosialisointi?
https://www.iltalehti.fi/talous/a/201809172201202340
Ilmoita asiaton viesti
Kunnat ja valtio ovat alkaneet rahastoimaan eläkkeitä todella myöhään, mutta silti tavoitteet on jo lähes saavutettu. Vertaa yksityisen puolen rahastointia ja mieti, että miksi näin? Yksityisen puolen rahastoista lypsetään vuosittain asiakashyvityksinä useita prosentteja työeläkemaksuista omistajille. Aika hyvä pajatso?
Ei ole hyvä, kun korkoakorolle-järjestelmästä poistetaan pääomaa. Toisaalta, minullehan on annettu vain lupaus eläkkeistä, joten sitä odotellessa ei kannata valittaa.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970354
Tuosta jokainen voi katsoa, että ketkä omistavat nuo yhtiöt. Valtiota ei näy kuvioissa muuta kuin lainsäätäjänä. Vakuutetun asemaa sopii myös pohtia, sillä vakuutuksen ottaa työnantaja.
Ilmoita asiaton viesti
Olen eri mieltä siitä, että ovatko työeläkkeet sosiaaliturvaa.
Sosiaaliturva maksetaan valtion tai kunnan budjetista. Työeläkkeet voivat koostua osin kansaneläkkeestä ja osin työeläkkeestä. Kansaneläkettä ei saa, kun työeläkkeet ylittävät tietyn rajan. Aina, kun ansaitaan työeläkettä, niin kansaneläkkeen määrä pienenee. Kansaneläkkeet maksetaan valtion budjetista ja työeläkkeet yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden kassasta. Silloin, kun työeläke ei sisällä yhtään kansaneläkettä, niin silloin eläke on täysin itse ansaittu ja siinä ei ole sisällä sosiaaliturvaa.
Tietenkin voidaan keskustella siitä, että ovatko työeläkemaksut veroja? Minusta ei voida puhua verosta, koska rahat eivät mene valtion budjettiin. Yksityisen työeläkeyhtiön asema valtion sisällä on todettu ongelmalliseksi juuri siitä syystä, että se hoitaa valtiolle kuuluvia asioita. Joskus on puhuttu jopa perustuslain vastaisuudesta. Rahastojen asema valtiota pönkittävänä tekijänä on myös mielenkiintoinen lisä keskustelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki veroluontoiset maksut lasketaan mukaan kokonaisveroasteeseen. Todellisuutta ei voi paeta sillä, että paketoi julkista sektoria näennäisesti yksityisiin tahoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Katso kommentti 13, kyllä siinä yksityinen taho on aidosti yksityinen taho, eikä omistajana ole valtio. Tämä on minun tulkintani asiasta. Kun rahoja lypsetään ulos eläkkeisiin, niin kaikki kansaneläkkeen yli tulevat rahat eivät tule valtiolta.
Lisään vielä, että kannattaa miettiä miksi puhutaan veroista ja veron luonteisista maksuista. Mikäli kaikki kuitenkin on veroja, niin miksi niitä ei kutsuta veroiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaisten harhauttamiseksi, sanoisin.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeiden historiassa valtio sosialisoi eläkerahoja, joten olisiko siinä syy, miksi osaa kutsutaan veroiksi ja osaa veronluonteisiksi maksuiksi? Työnantajat eivät suostuneet valtion hallinnoimaan rahastoon.
Ilmoita asiaton viesti
Milloin valtio on sosialisoinut eläkkeitä?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjasta ansioiden mukaan voit tutkia asiaa.
Aikoinaan rahaa kerättiin omiin eläketurviin rahastoimalla.
Sivulla 67 sanotaan näin:
Kiinnostavaa sinänsä, henkilökohtaisten tilien mitätöinnin oikeudellisiin ongelmiin ei tässä yhteydessä kiinnitetty huomiota, vaikka hallitusmuodon takaamaa omaisuudensuojaa olisi kenties voinut soveltaa myös henkilökohtaisille tileille Kansaneläkelaitokseen säästyneeseen pääomaan.
Ilmoita asiaton viesti
Auttaisi jos kertoisit mistä vuodesta on kyse niin perehdyn – kyseistä kirjaa ei ole käsillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä oli vuoden 1939 kansaneläkelaki. Vanhuuseläke koostui henkilökohtaisille tilille kertyneistä, rahastoiduista vakuutusmaksuista, jonka työntekijä ja työnantaja maksoivat puoliksi. Muistaakseni sosialisointi tapahtui vuonna 1955, mutta tarkasta toki, sillä itse en jaksa lukea 500 sivun kirjaa tähän aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, oikeassa olit:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53453-heinaluoman…
Omalla tavallaan myös nykyiset eläkevarat on jo sosialisoitu, sillä ne lasketaan kansantalouden tilinpidossa julkisiksi varoiksi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/15/elakeraha…
Ilmoita asiaton viesti
Niin, omalla tavallaan, mutta miten kävisi, jos ne oikeasti yritetään uudestaan sosialisoida? Olen aikaisemmin kertonut, että kenelle varat kuuluvat saamieni tietojen mukaan. Yrittäjät tuskin hyväksyvät saman mennettelyn kuin 50-luvulla tapahtui? Ainakin pako Suomesta olisi kaamea. Nyt kuitenkin petiin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys vaatisiko perustuslakimuutoksen omaisuudensuojan osalta vai ei, en osaa sanoa.
Ketkä lähtisivät mielestäsi ensimmäisenä?
Ilmoita asiaton viesti
Vakuutuksenottajat ja työeläkeyhtiöt ainakin riitelisivät asiasta viimeiseen asti. Asiakashyvitykset ovat iso juttu yrityksille. Työntekijöiden kohdalla asia riippuu siitä, että pidetäänkö annettu lupaus eläkkeistä. Ulkomaiset omistajat kavahtaisivat varmasti ensimmäisenä, mutta kyllä ihan perinteiset kotimaisetkin suuryritykset omat johtopäätökset vetäisivät. Kaaos siitä seuraisi, ja siksi en usko moiseen. Perustuslakien muutoksia voidaan poliittisesti tehdä miten halutaan jo nyt, kunhan riittävä poliittinen yhteisymmärrys löytyy. Vaikea rasti sekin.
Elinaikakertoimen kohdalla omaisuudensuojaa leikattiin, kun kuulemma vaikutus pieni ja koski kaikkia. Minusta vaikutus ei ole pieni ja mitä sitten, jos noita pieniä muutoksia aletaan ketjuttamaan? Takautuvaa lainsäädäntöä ei saa tehdä, sillä se vie uskon kaikkeen.
Ilmoita asiaton viesti