Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Nokitan SDP:tä ja lupaan 200 miljardia

Sdp käyttäisi lähes miljardi euroa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi – eläkkeiden ”vappusatasen” lisäksi myös muita toimia (HS 19.12.2019) - SDP:n lupaus on siitä ongelmallinen, että se maksatetaan nuorilla.

Käynnissä on jo valmiiksi Historiallinen käänne: Eläkeläisillä on enemmän rahaa kuin nuorilla aikuisilla (KL 8.3.2016):

"Y-sukupolvesta näyttää tulevan ensimmäinen sukupolvi, joka ei yllä edeltävien sukupolvien kaltaiseen taloudelliseen hyvinvointiin."

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että eläkkeiden tasaaminen eläkkeensaajien kesken on ok, jos eläkeläiset keskenään siitä pääsevät sopuun, mutta nuorten kukkarolla käyminen on kansankunnan edun kannalta kovin lyhytkatseista.

Voisimmeko sukupolvien välisten tulonsiirtojen kasvattamisen sijaan keksiä jonkin muun ratkaisun, joka olisi kaikkien sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukainen? (AA 21.3.2016)

Tokihan - ehdotan että puramme eläkerahastot ja maksamme niistä jokaiselle kansalaisille kertalaakista sen verran kuin he ovat työuransa aikana niihin rahastoineet (ehkä jopa sopivalla korkotuotolla). Jaettavaa olisi tällöin noin 202,3 miljardia euroa. (etk.fi, viitattu 19.12.2018)

Tämän jälkeen voimme lopettaa koko eläkejärjestelmän ja siirtää eläkeläiset yleisen sosiaaliturvan piiriin esim. Aholan perustulomallilla (AA 03.08.2017), jonka jälkeen voimme luopua eläkeiästä ja eläkeläisen käsitteestä kokonaan. 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä Suomi tarvitsisi sukupolvisopimuksen.

 

PS. Kun Otto Von Bismark 1883 kehitti eläkejärjestelmän, eläkeikä oli 70 vuotta ja elinajanodote noin 40 vuotta. (Oxford academic, viitattu 19.12.2018). Jos Otto olisi tiennyt mihin tämä johtaa, hän olisi saattanut polttaa ehdotuksensa takassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Eläkeläisköyhyys voitaisiin poistaa maksamatta penniäkään nykyistä enemmän eläkkeitä (yhteenlaskettuna siis) ja kaupan päälle säästettäisiin vielä 580 miljoonaa euroa vuodessa kun ei tarvitsisi maksaa eläkeläisille asumistukea.

Resepti on yksinkertainen: maksetaan joka eläkeläiselle nykyisen keskieläkkeen summa (noin 1650 euroa kuussa), ei enempää eikä vähempää.

Eläke on joka tapauksessa sosiaalitukea, vaikka sen rahoittamiseen kerättävä vero kerätäänkin nimikkeellä työeläkemaksu. Eihän toimeentulotuenkaan suuruus riipu siitä, paljonko tuen saaja on aikanaan saanut palkkaa tai maksanut veroja. Miksi sitten eläkkeiden? Vain siksi, että poliitikot ovat aikanaan niin luvanneet? Miksi tämä yksi lupaus olisi niin pyhä, ettei sitä voisi rikkoa? Rikotaanhan muutkin lupaukset (esimerkiksi eläkeikä).

Sama eläke kaikille eläkeläisille!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olisit siis valmis lopettamaan ansiosidonnaiset eläkkeet? Sopii minullekin. Ps. Samassa rytäkässä tosin poistuvat ansiosidonnaiset eläkemaksut.

Ja olet oikealla jäljillä siitä että eläkkeet ovat sosiaaliturvaa:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242406-e...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kyllä. Just noin.

Eläkkeiden maksuun tarvittavat verot on tietysti edelleen kerättävä, vaikkei enää työeläkemaksujen nimikkeellä. Se, mitä asioita (keitä henkilöitä tai millä perusteella) pitää tai kannattaa kuinkakin paljon verottaa, onkin sitten jo toisen keskustelun aihe.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ihan ensimmäiseksi blogistin on syytä tarkentaa, mistä eläkkeestä puhutaan?

Eräitä perusteita:

Ansaintaperiaate
Rajat ylittävä ansiotyö on vakuutettava jossain eläkejärjestelmässä. Ansiotyö kartuttaa aina eläkettä. Eläkkeen saamiseksi ei ole asetettu työuran pituudesta riippuvia karenssiehtoja.

Etuusperusteisuus
Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Se tarkoittaa sitä, että etuuden suuruus on sovittu etukäteen eli etuus perustuu ansaittuun palkkaan ja yrittäjillä työtuloon. Etuuden rahoittamiseksi tarvittavat maksut joustavat tarpeen mukaan.

Koskemattomuusperiaate
Karttunut eläkeoikeus säilyy työskentelyn päätyttyä tai työnantajan vaihduttua.

Indeksilauseke
Työuran aikana karttuneet eläkkeet ja eläkkeelle siirtymisen jälkeen maksussa olevat eläkkeet tarkistetaan automaattisesti indeksillä, joka määräytyy ansiotasossa ja kuluttajahinnoissa tapahtuneiden muutosten perusteella.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Voinemme uudistuksen myötä kumota jokaisen lain jossa mainitaan sana eläke. Orwellilaisesti koko sana lakkaisi olemasta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Olet oikeassa siinä, että yhteiskunnassamme ihmisten otsiin lyödään mitä moninaisimpia leimoja vain sen tunnistamiseksi, millaiseen sosiaalitukeen he ovat oikeutettuja (opiskelijat, työkyvyttömät, työttömät, yrittäjät, eläkeläiset jne.).

Perustulo poistaisi tuollaisen luokittelemisen tarpeen.

Mutta vielä parempi olisi jakaa työt ja toimeentulo kutakuinkin tasan, jolloin ihmiset saisivat kaupan päälle vielä osallisuuden tunteen; tuntisivat yhteiskunnan omakseen ja tuntisivat olevansa kotona. Syrjäytymisongelma ratkeaisi. (Keittiöpsykologeille viiden pisteen vihje: Huomaa, että käytän monikon kolmatta enkä ensimmäistä persoonaa...)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #6

Kannatan myös kannustimien rakentamista lyhyemmille työviikoille, eli työn jakamiselle tasan:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218403-k...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #11

Linkittämässäsi blogitekstissä ehdottamasi ratkaisu on luonteeltaan tekninen.

Minua viehättää asioiden filosofinen fundeeraaminen taikka lintuperspektiivistä tarkkailu ennen teknisiin ratkaisuehdotuksiin hyppäämistä.

Kaikki taloudelliset arvot luodaan työnteolla ja noista arvoista me kaikki elämme -- teimmepä työtä tai ei. Aivan siitä riippumatta, millä nimikkeellä nuo arvot kulkevat kädestä toiseen sen jälkeen kun ne on työnteolla luotu (palkka, työeläkemaksut, ansiotuloverot, pääomatuloverot, työmarkkinatuki, toimeentulotuki, yritystuet, eläke...)

Karkeasti sanottuna elämme kaikki siitä työstä, jota yhteiskunnassa tehdään. Miksemme tekisi sitä työtä yhdessä ja päättäisi yhdessä siitä, mitä työtä ylipäätään pitää tehdä, missä ja miten, kenen toimesta ja millä ehdoilla jne.?

P.S. Ympäristönsuojelusta ja hiilidioksidista on tullut muotiaihe viime vuosikymmeninä. Luonto säästyisi parhaiten kulutusta ja tuotantoa vähentämällä -- ei niin, että ostamme jokainen sähköauton taikka kaksi.

Meidän pitäisi käydä keskustelua myös yhteiskuntamme perusarvoista. Onko elämän tarkoitus todellakin kulutustason maksimoiminen? Sekö mittaa elämänlaatuamme?

P.P.S. Mielenkiinnolla panen merkille (olen pannut jo ennenkin, vaikken ääneen olisikaan sitä sanonut), että Liberaalipuolueella tuntuu olevan pitkälti samanlainen käsitys todellisuudesta kuin minulla. Se, mihin johtopäätöksiin siitä sitten pitäisi päästä, on vielä hiukan neuvottelun alla... ;-)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #21

Filosofisesti fundeeraten kaikki ratkaisut ovat luonteeltaan teknisiä, jos etymologisesti asiaa katsoo : )

Yleensä esitän päämäärän ja keinon miten siihen päästä samalla, on vaan liian helppoa kirjoittaa että "jotain pitäisi tehdä".

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Lainaan teille Josaa:

https://blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/2018/11/13...

Mutta jos nuoriso haluaa luopua eläkejärjestelmästä, niin miksikäs ei. Luopumisen tulisi vaan tapahtua kohtuullisessa ajassa. Eläkejärjestelmä on yhteiskuntasopimus, johon eläkkeellä olevat ovat luottaneet.
Nuori poliitikko voi aina lähteä ohjelmalla, että se on kaksikymmentävuotta ja eläkettä ei tule eikä fatta maksa, so. sitten eutanasiapiikki, syytinki, tms. järjestelmä, joka toimii yhteiskunnan sosiaaliturvan ulkopuolella. Lähestymiskulma voisi olla virkistävä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Minä lakkasin uskomasta jo 80-luvun puolivälissä siihen, että koskaan tulisin mitään eläkettä saamaan. Mutta kuinkas ollakaan, menetin työkykyni vähän yli nelikymppisenä ja 10 vuoden byrokratiaväännön jälkeen pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle jo vähän yli viiskymppisenä ja nyt nautin takuueläkettä 780 euroa kuussa. Mikäs on ollessa...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Nyt ymmärrän hieman paremmin kommenttisi1...eläkkeesi ainakin tuplaantuisi ja hyvä niin.

Amoksen ehdotus on kiinnostava ja selvästi parempaa kuin "eläkeläispuolue" SDP:n läpinäkyvä ja kallis vaalitäky (aina kädet toisten taskuissa; tällä kertaa nuorten taskuissa). Kimmo Kiljunen vuorostaan ei taida ollenkaan pohtia nuoren sukupolven tulevaisuutta..

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Meille on annettu vain lupaus eläkkeistä, joita pystymme kartuttamaan laskukaavojen mukaan. Ainoa vaihtoehto kohdallamme lienee kollektiivinen päätös, että lupausta ei tarvitse toteuttaa. Eläkerahastot eivät ole eläkeläisten omaisuutta missään kohtaa, joten miten me niistä pystymme päättämään? Minä kyllä pidän lupauksesta kiinni. Miten sinun kohdalla?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Demokraattisessa valtiossa eduskunta voi päättää että eläkerahastot puretaan ja jaetaan kansalle.

Pieni este tosin syntyy siitä, että ne luetaan julkiseksi omaisuudeksi, eli ulkomaiset velkojamme saattaisivat moisesta älähtää, mutta koska maailma makaa miten makaa (EKP:n löyhä linja), niin en jaksa asiasta huolehtia.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Kirjassa, Vakuutuksenottajan oikeudet työeläkevakuutusyhtiön varallisuuteen, Ilari Kallio sanoo seuraavasti:

”Työeläkevakuutusyhtiö omistaa jakamattomasti varansa yhtiön normaalin toiminnan aikana. Niissä erityistilanteissa, joissa omaisuuden netto-osuus tulee jaettavaksi työeläkeyhtiön etutahojen kesken, osakkeen- tai takuupääoman omistajalle kuuluu tämän tekemä sijoitus yhtiön omaan pääomaan sekä sijoitukselle laskettu kohtuullinen tuotto. Loppuosa työeläkeyhtiön varoista kuuluu jäännöksettömästi vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa, jolloin varat tulee käyttää vakuutettujen etujen turvaamiseen.”

Korostan, että vakuutuksenottajalla Ilari tarkoittaa työnantajaa."

Tarkoitat siis, että valtio voi sosialisoida nuo varat, esim. Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varat? Kyllä ulkomaisten sijoittajien rahat pakenevat ennätysvauhtia silloin Suomesta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #13

Suurempi ongelma lienee siinä, että iso osa näistä eläkevaroista on sijoitettu kotimaisiin yrityksiin. Yhtäkkinen realisointi aiheuttaisi sen, että kotimaan viimeisetkin yritykset menisivät ulkomaalaisiin käsiin.. Suomesta ei tullutkaan Euroopan Japani vaan Euroopan Kiina.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #15

Kyllä se ulkomaillakin tuntuisi, kun varoista 70 % kotiutettaisiin.

"Olemme sijoittaneet lähes 30 prosenttia yli 45 miljardin euron sijoitusvarallisuudestamme Suomeen."

Ainakin Ilmarisen kohdalla.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

#12
Eläkerahastoista 65 %, eli 130 miljardia euroa, on TELA:n laskelman mukaan nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. Vastaavasti 1960-luvulla syntyneiden osuus eläkesäästöistä on 21 %, 1970-luvulla syntyneiden 10 % ja nuorten 1980-90-luvulla syntyneiden 4 %.
Tuosta voidaan laskea kelle purettaessa maksetaan rahastoista ja koska millekin ikäryhmälle tulee se eutanasiapiikki vastaan. Toki on aikaa kehitellä niitä vaihtoehtoja -siis työelämässä olevilla. Eläkemaksujen sijasta osakesijoittajaksi?! Siis sillä rahalla, joka nykyjään maksetaan eläkerahastoon. Sehän poistuu, kun koko järjestelmästä luovutaan.

Kaikki nyt kannattamaan sitä eutanasiaa ja myös ilman mitään lääketieteellistä syytä.
Nyt vaan vaaliohjelmaa väsäämään ja rahastoja purkamaan. Uusi uljas Suomi!

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Jokaiselle kansalaisille oma henk. kohtainen eläketili, jota kartutetaan työuran aikana ja sieltä maksetaan tietty summa kuukaudessa, kun eläkkeelle jää ja poistuu samalla käytäntö joka nykyään tunnetaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kunnat ja valtio ovat alkaneet rahastoimaan eläkkeitä todella myöhään, mutta silti tavoitteet on jo lähes saavutettu. Vertaa yksityisen puolen rahastointia ja mieti, että miksi näin? Yksityisen puolen rahastoista lypsetään vuosittain asiakashyvityksinä useita prosentteja työeläkemaksuista omistajille. Aika hyvä pajatso?

Ei ole hyvä, kun korkoakorolle-järjestelmästä poistetaan pääomaa. Toisaalta, minullehan on annettu vain lupaus eläkkeistä, joten sitä odotellessa ei kannata valittaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970354

Tuosta jokainen voi katsoa, että ketkä omistavat nuo yhtiöt. Valtiota ei näy kuvioissa muuta kuin lainsäätäjänä. Vakuutetun asemaa sopii myös pohtia, sillä vakuutuksen ottaa työnantaja.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

#19
Onko tuo nyt vähän tuhmaa? Esitätkö, että kysymys voisi olla ko ko korruptiosta? Pitäähän johtoa kestitä, jotta voidaan jakaa -siis informaatiota.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #22

Voi olla tuhmaa, mutta minusta se on ihan aiheellinen kysymys. Houkutteleeko tämä sopimaan liian isoista työeläkemaksuista, kun on noin hyvä mahdollisuus saada rahaa pajatsosta?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #23

Et taida tarvita vastausta. Truismi?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #24

En niin, mutta faktaa minulla ei ole esittää. Houkutus kyllä olisi aika suuri, vai mitä? Pieni lisä käy kiertämässä järjestelmässä, ja kas, asiakashyvityksiä voi nostaa ulos reippaasti.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #25

Semmoisena se on siunattu. Tosin sen oikeellisuutta on käsittääkseni nyt valvojan toimesta kiusattu.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Olen eri mieltä siitä, että ovatko työeläkkeet sosiaaliturvaa.

Sosiaaliturva maksetaan valtion tai kunnan budjetista. Työeläkkeet voivat koostua osin kansaneläkkeestä ja osin työeläkkeestä. Kansaneläkettä ei saa, kun työeläkkeet ylittävät tietyn rajan. Aina, kun ansaitaan työeläkettä, niin kansaneläkkeen määrä pienenee. Kansaneläkkeet maksetaan valtion budjetista ja työeläkkeet yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden kassasta. Silloin, kun työeläke ei sisällä yhtään kansaneläkettä, niin silloin eläke on täysin itse ansaittu ja siinä ei ole sisällä sosiaaliturvaa.

Tietenkin voidaan keskustella siitä, että ovatko työeläkemaksut veroja? Minusta ei voida puhua verosta, koska rahat eivät mene valtion budjettiin. Yksityisen työeläkeyhtiön asema valtion sisällä on todettu ongelmalliseksi juuri siitä syystä, että se hoitaa valtiolle kuuluvia asioita. Joskus on puhuttu jopa perustuslain vastaisuudesta. Rahastojen asema valtiota pönkittävänä tekijänä on myös mielenkiintoinen lisä keskustelussa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Kaikki veroluontoiset maksut lasketaan mukaan kokonaisveroasteeseen. Todellisuutta ei voi paeta sillä, että paketoi julkista sektoria näennäisesti yksityisiin tahoihin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Katso kommentti 13, kyllä siinä yksityinen taho on aidosti yksityinen taho, eikä omistajana ole valtio. Tämä on minun tulkintani asiasta. Kun rahoja lypsetään ulos eläkkeisiin, niin kaikki kansaneläkkeen yli tulevat rahat eivät tule valtiolta.

Lisään vielä, että kannattaa miettiä miksi puhutaan veroista ja veron luonteisista maksuista. Mikäli kaikki kuitenkin on veroja, niin miksi niitä ei kutsuta veroiksi?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #30

Kansalaisten harhauttamiseksi, sanoisin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #31

Eläkkeiden historiassa valtio sosialisoi eläkerahoja, joten olisiko siinä syy, miksi osaa kutsutaan veroiksi ja osaa veronluonteisiksi maksuiksi? Työnantajat eivät suostuneet valtion hallinnoimaan rahastoon.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #32

Milloin valtio on sosialisoinut eläkkeitä?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #33

Kirjasta ansioiden mukaan voit tutkia asiaa.

Aikoinaan rahaa kerättiin omiin eläketurviin rahastoimalla.

Sivulla 67 sanotaan näin:

Kiinnostavaa sinänsä, henkilökohtaisten tilien mitätöinnin oikeudellisiin ongelmiin ei tässä yhteydessä kiinnitetty huomiota, vaikka hallitusmuodon takaamaa omaisuudensuojaa olisi kenties voinut soveltaa myös henkilökohtaisille tileille Kansaneläkelaitokseen säästyneeseen pääomaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #34

Auttaisi jos kertoisit mistä vuodesta on kyse niin perehdyn - kyseistä kirjaa ei ole käsillä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #35

Kyseessä oli vuoden 1939 kansaneläkelaki. Vanhuuseläke koostui henkilökohtaisille tilille kertyneistä, rahastoiduista vakuutusmaksuista, jonka työntekijä ja työnantaja maksoivat puoliksi. Muistaakseni sosialisointi tapahtui vuonna 1955, mutta tarkasta toki, sillä itse en jaksa lukea 500 sivun kirjaa tähän aikaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #36

Jep, oikeassa olit:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53453-heinaluoman...

Omalla tavallaan myös nykyiset eläkevarat on jo sosialisoitu, sillä ne lasketaan kansantalouden tilinpidossa julkisiksi varoiksi:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/15/elakeraha...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #37

Niin, omalla tavallaan, mutta miten kävisi, jos ne oikeasti yritetään uudestaan sosialisoida? Olen aikaisemmin kertonut, että kenelle varat kuuluvat saamieni tietojen mukaan. Yrittäjät tuskin hyväksyvät saman mennettelyn kuin 50-luvulla tapahtui? Ainakin pako Suomesta olisi kaamea. Nyt kuitenkin petiin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #38

Hyvä kysymys vaatisiko perustuslakimuutoksen omaisuudensuojan osalta vai ei, en osaa sanoa.

Ketkä lähtisivät mielestäsi ensimmäisenä?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #39

Vakuutuksenottajat ja työeläkeyhtiöt ainakin riitelisivät asiasta viimeiseen asti. Asiakashyvitykset ovat iso juttu yrityksille. Työntekijöiden kohdalla asia riippuu siitä, että pidetäänkö annettu lupaus eläkkeistä. Ulkomaiset omistajat kavahtaisivat varmasti ensimmäisenä, mutta kyllä ihan perinteiset kotimaisetkin suuryritykset omat johtopäätökset vetäisivät. Kaaos siitä seuraisi, ja siksi en usko moiseen. Perustuslakien muutoksia voidaan poliittisesti tehdä miten halutaan jo nyt, kunhan riittävä poliittinen yhteisymmärrys löytyy. Vaikea rasti sekin.

Elinaikakertoimen kohdalla omaisuudensuojaa leikattiin, kun kuulemma vaikutus pieni ja koski kaikkia. Minusta vaikutus ei ole pieni ja mitä sitten, jos noita pieniä muutoksia aletaan ketjuttamaan? Takautuvaa lainsäädäntöä ei saa tehdä, sillä se vie uskon kaikkeen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset