Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Lattiavuokratason voi rikkoa opiskelijoiden asemaa parantamalla

Helsingistä ei saa vapailta markkinoilta normaalia vuokra-asuntoa alle 600 eurolla kuussa – Tässä ovat pääkaupungin 10 halvinta vuokrakämppää (HS 31.12.2018) kertoo miten asumiseen korvamerkityt tuet ovat tehneet selvää jälkeä pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoista.

Viimeinen virhe tapahtui kun opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, joilloin myös opiskelijoilta katosivat 80 prosenttisesti kannustimet asua alle 508 euron vuokralla, joka on yleisen asumistuen enimmäisasumismeno Helsingissä. Näin soluasunnot, huoneen jakaminen eikä vanhempien nurkissa asuminen eivät ole enää yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja kuin "muiden maksama" yksiö:

Soluasunnot eivät enää kelpaa opiskelijoille - Hoas korvaa soluja 3 000 yksiöllä (Taloussanomat 19.03.2018), 

Tämä on synnyttänyt ns. lattiavuokratason (Soininvaara, 1.12.2018), sillä opiskelijoita on Helsingissä luokkaa 50 000, eli asuntoon kuin asuntoon löytyy tarvittaessa opiskelija asumaan. Toisen "portaan" vuokriin synnyttävät toimeentulotuen saajat, joiden vuokra maksetaan 675 euroon saakka - tällöin vuokranantajalla ei ole mitään syytä pyytää alle 675 euroa, eikä vuokralaisella mitään syytä kieltäytyä vuokrasta. Heitä on pääkaupunkiseudulla noin 41000.

Jos jompaa kumpaa tukea nostetaan, se näkyy suoraan vuokrissa, eli korvamerkittyjä tukia nostamalla ongelmaa ei voi ratkaista, vaan päin vastoin se pahenee. Lattiavuokratasolla on myös se ikävä vaikutus, että se nostaa myös niiden vuokria, jotka eivät mitään asumisen tukia saa.

On ensisijaisen tärkeää, että tukien korvamerkintä poistetaan ensi hallituskaudella tapahtuvassa sosiaaliturvauudistuksessa. Esimerkiksi ehdottamani perustulomalli tekee juuri näin. Jos korvamerkittyjen tukien haitallisuudesta on kysymysmerkkejä, voimme testata lattiavuokrahypoteesia siirtämällä pääkaupunkiseudun kolmannen asteen opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä kiinteän asumistuen piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 250 euron opintorahaa + 406 euron kiinteää asumistukea asui missä asui. Tämä olisi yhteensä noin 656 euroa, joka on linjassa ehdottamani perustulotason (630e/kk) kanssa.

Tämän pitäisi näkyä niin, että opiskelijat muuttaisivat asumaan halvemmin, joka vapauttaa asuntoja muille alentaen vuokria.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka uskoo sosiaaliturvauudistuksen olevan seuraavan hallituskauden merkittävin päätös.

PS. Olen ehdolla eduskuntavaaleihin 2019 Helsingissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Eikä pidä unohtaa Hekaa. 48.000 asuntoa joiden vuokra alittaa markkinavuokran, usein runsaastikin. Tämä kaikkein epäreiluin tukimuoto jää kokonaan piiloon esimerkiksi tulotilastoista.

Asumiseen ei pitäisi panna senttiäkään tukea, ellei nyt sitten joillekin aivan poikkeuksellisille erityisryhmille joiden yhteenlaskettu osuus Helsingin vuokramarkkinoilla jää promilleluokkaan. Olen äimän käkenä siitä että edes vasemmisto voi olla niin typerää että jaksaa jatkaa asumisen tukien kannattamista.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Aivan näin Pekka. Olen näin yleisesti ihmetellyt asumistukea ja sen lakia, sillä sehän on negatiivistä syrjintää koska meidän kaikkien pitää asua jossakin. Mikä siinä on parasta se menee suoraan vuokra-asunnon omistajalle täten verorahoin tuetaan muunmuassa AY liikkeen mittavaa asuntobisnestä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo
Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Asunto on sangen erikoinen tuote.

Ensin se rakennetaan ja siitä pyrkii hyötymään niin paljon kuin suinkin;
- rakentaja
- rakennuttaja
- tavaran toimittajat
- kunta, maanvuokra, kunnallisvero
- verottaja, kiinteistövero, alvit, jne
- pankit
- jne

Sitten sitä ylläpidetään vuosikymmeniä ja siitä sitten pyrkii hyötymään;
- pankit, lainojen korot, vaikka korko pieni, summa suuri 20 vuoden jälkeen
- kunta
- verottaja
- energia toimittajat
- kiinteistövälittäjät
- asuntosijoittajat
- asunnon omistaja
- kiinteistöalan toimijat

Ja tämän tuotteen arvo on vieläkin erikoisempi, verrattuna muihin tuotteisiin. Sen arvo vanhetessaan pääsääntöisesti nousee.

Ja jos sille ei löydy käyttäjiä, se on parempi purkaa pois koska ylläpitokulut on merkittäviä.

Suomessa asuu vuokralla noin 1/3 väestöstä.
Kaikki vuokralla asuvat ei saa asumistukea.
Asumistukea annetaan myös omistusasumiseen.
2/3 osaa omistaa asumansa asunnon.

https://www.stat.fi/til/asas/2017/01/asas_2017_01_...

Suomalaisten asuntojen, asumisen kuluista vain vuokralainen on se osapuoli joka ei saa asumisestaan mitään säästöön.
(No, toki alueet missä asunnon arvo putoaa nollaan, on samalla viivalla.)

Asumisessa on vielä toinenkin erikoinen epätasa-arvoinen piirre.
- Kunnat hinnoittelee asukkailleen maanvuokransa siten että vierekkäisten tonttien hinnat on neliöiltään erisuuruisia.

Mitä siis oikeastaan pitäisi kehittää, jotta kaupungeissa voi tulevaisuudessa asua pientuloisetkin ihmiset säädyllisesti?
- asumistukea
- verotusta
- kunnan toimintoja
- rahoitusmuotoja
- tuotteen elinkaaritietämystä
- ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset