Olisitko valmis luopumaan ansiotuloveroprogressiosta?
Ansiotulojen verotus on Suomessa progressiivista (kuvaliite), sillä seurauksella, että yli 40000 euroa ansaitseva viidennes maksaa 96 prosenttia ansiotuloveroista (VU 12.18.2018). Käppyrästä voi tarkistaa, että veroprosentti lähtee noilla tienoilla 30 prosentista ylöspäin.
Seuraavan hallituskauden eräs tärkeimpiä hankkeita tulee olemaan sosiaaliturvauudistus. Jos uudistus perustuu perustuloon (mitä pidän toivottavana), niin sen rahoittamiseksi on välttämätöntä muokata ainakin veroprogression alkupäätä.
Esimerkiksi omassa kustannusneutraalissa perustulomallissani (630/kk 23 vuotta täyttäneille), perustulon rahoitus hoidetaan 50% ansiotuloprosentilla 1260e/kk tuloihin saakka, jonka jälkeen palattaisiin nykyiseen progressioon.
Tämä ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto – voisimme rahoittaa perustulon ja kerätä tämän päälle nykyisen laajuisen ansiotuloverokertymän myös tasaveroprosentilla.
Arvoisin tasaveroprosentin olevan tällöin välillä 40-45%. Vaikka yli 40% tasaveroprosentti on kansainvälisellä tasolla posketon, niin laskuihin on syytä ottaa huomioon perustulon myötä jokaiselle 23 vuotta täyttäneelle maksettava 7560 vuosittainen veroton perustulo, joka loiventaisi reaalista prosenttia ihan mukavasti.
Yli sata tuhatta vuodessa tienaaville veroprosentti jopa marginaalisesti laskisi, mikä lienee syynä siihen, että vasemmisto on perinteisesti vastustanut Suomessa tasaveroprosenttia, vaikka se yksinkertaistaisi verotusta. Pidän toki mahdollisena, että myös oikeisto vastustaisi 45 tasaveroprosenttia, sen verran suolainen se on.
Näistä syistä ensi vaalikauden sosiaaliturvauudistus tulee olemaan vaikea, ikävä kyllä.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.
Perustulon ja tasaveron yhdistelmä on ihan loistava, kunhan perustulo on riittävän suuri jotta päästään eroon useimmista regressiivisistä tuista. Jos vielä päästäisiin samalla eroon progressiivisista kunnallisiste maksuista, kuten päivähoidossa, olisi suurin osa kannustinloukkuja luovista tekijöistä poistettu. De facto verotus olisi edelleen progressiivista, joten vasemmistokin voisi nukkua yönsä rauhassa.
Ilmoita asiaton viesti
Saako sinun systeemissä myös eläkeläiset perustulon?
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäisessä vaiheessa korvaisin vain kansaneläkkeen selvyyden vuoksi, mutta juu – kyllä saisi, ja perustulo verotettaisiin normieläkkeistä pois aivan samalla tavalla kuin ansiotuloista.
Ilmoita asiaton viesti
Sait ainakin kohtuullisen pientä työeläkeläkettä saavat heti ensivaiheessa malliasi vastaan!
Ilmoita asiaton viesti
Eläkejärjestelmää on syytä uudistaa erillisenä kokonaisuutena, eikä osana yleistä sosiaaliturvauudistusta.
Esimerkiksi näin:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214000-o…
Ilmoita asiaton viesti
Miettikääpä mitä feodaaliajalla olisi tuumittu 45% verotuksesta? Silloin kun 10% verotus sai välillä kansalaiset lahtaamaan aatelisia. Nyt kun kela-asiakkaat ovat päässeet verottamaan, 45% tuntuu olevan joillekin liian vähän.
Ehkä seuraava työväen kapina nähdäänkin kela-asiakkaita vastaan..
Ilmoita asiaton viesti
AA: ”Olisitko valmis luopumaan ansiotuloveroprogressiosta?”
En, olisin valmis yhdentämään ansiotulo- ja pääomaveroprogression, palauttamaan tulojen kokonaisverotuksen, tuloluokasta riippumatta. Alimmat pääomatulot olisivat nykyistä kevyemmin verotettuja, kun taas suuremmat pääomatulot voisivat olla nykyistä jonkin verran verotetumpia.
Porrastettu perustulomalli tarvitaan, mutta (käytännössä ulkomaanvaluuttana toimiva) euro on ainakin jonkinasteinen dilemma, Ruotsille omalla keskuspankilla ja kelluvalla valuutalla toteutus olisi realistisempi. Porrastetun perustulon tason pitäisi olla realistinen niukan elannon mahdollistamiseksi, joten näen Vasemmistoliiton käsityksen 800 euroa/kk kohtalaisena ja IPU:n käsityksen 1000 euroa/kk otollisempana, Vihreiden 560 euroa/kk on auttamatta liian matala. Jopa IPU:nkin hahmottelema taso on kalliiden alueiden (pk-seutu, Tampere, Turku) oloissa liian matala, ja siten asumistuki saattaisi olla tarpeen, joten kaikista luukuista ei välttämättä päästäisi. Perustulo voisi parhaimmillaan alentaa sekä työllistymisen että työllistämisen kynnystä.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni kunnat voivat maksaa asumistukea perustulon päälle jos haluavat, ei ole valtion asia.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen ehdotus, kannatan.
Ilmoita asiaton viesti
Progression osalta olen hieman eri mieltä. Nykyisillä tietojenkäsittelyn menetelmillä progressio ei vaikkapa vuositasolla toteutettuna ole tasaveroa vaikeampi. Tasaverohan on vain erikoistapaus lineaarisesta veron derivaatasta (derivaatta = 0). Mikään ei estä myöskään sitä, eikö siinäkin voisi olla derivaatan epäjatkuvuuskohta, jonka jälkeen derivaatta on nolla. Joten keskustelisin pikemminkin progression kulmakertoimesta ja siitä pisteestä, jossa derivaatta on nolla.
Minusta on kohtuullisen oikein edellyttää, että itse hankitusta tulosta jää aluksi suurin osa omaan käyttöön. Suuremmista tuloista taas on varaa laittaa myös suhteellisesti enemmän yhteiseen pottiin. Mutta tietenkin suhteellisen osuuden kasvullekin on syytä laittaa maksimi.
Periaatteessa olen myös Jounin kanssa samoilla linjoilla. Ansio- ja pääomatulot pitäisi rinnastaa lähelle toisiaan. Pääomatulo tarkoittaa kuitenkin sitä, että omaa omaisuutta on annettu resurssina käyttöön, joten riskin ottamisesta tulisi hyvittää. Mikä on oikea taso, onkin toinen kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
No Aamoksen mallissa jää 1575 €/kk asti käteen enemmän kuin bruttotulot ja 2000 €/kk veroprosentti on 8,5%. Kolmen tonnin tuloilla efektiivinen vero olisi 19%.
Ilmoita asiaton viesti
Verotuksesta on turha puhua ilman että huomioi myös tulonsiirtojen saamisen. Vain nettomääräisellä verotuksella on jotakin yhteiskunnallista merkitystä.
Laskutavasta riippuen vain suurituloisin 10% tai 30% maksaa ylipäätään veroja. Ensinmainittu liki huomioi julkiset palvelut ja jälkimmäinen vain tulonsiirrot.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtaa Paanasia ja Herlineitä ilostuttaa kun kuulevat olevansa yhteiskunnan parasiitteja.
Ilmoita asiaton viesti
Oma teoriani on, että kapitalisteja ei ole olemassa, mutta pääomalla on oma tahto. Esim. Suomen eläkerahastot ja ay-liikkeen miljardit ovat merkittävimpia vallankäyttäjiä Suomessa, yksityinen raha jää toiseksi.
Pääoma on lukematta, en tiedä oli Marx samoilla linjoilla vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Aloitin, mutta kesken jäi. Mahdollisesti jonakin päivänä.
Ilmoita asiaton viesti
Verkkouutisten jutussa painotettiin valtion tuloveroa. Sen rajoja on nostettu aikalailla ja keskipalkkainen maksaa valtion veroa nykyään vain sellaiset 2/3 mitä 20 vuotta sitten olisi keskipalkkainen maksanut, jolloin se painottuu entistä enemmän isompituloisille.
1999 valtion tulovero (nykyrahassa) 18000 euron ylittävistä tuloista 19,5% ja tänä vuonna tulovero alkaa 17600 eurosta, jonka ylittävistä tuloista menee veroa 6%.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, veronmaksajien käppyrässä mukana on myös kunnallisvero, VU:n jutussa ei, eli siinä suhteessa verrattiin omenoita ja appelsiineja, pahoittelut tästä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei toimi editointi, niin pistetään jatkokommentti:
Niin ja se, että keskipalkkainen olisi maksanut jo ennen tuota 18000e rajaa vajaat 800e valtiolle, kun verotus olisi alkanut jo jossain 10500e paikkeilla.
Vastapainoksi sitten sitä tietty ”saa” nykyään nauttia entisaikoja isommista, kulutusveroista, tyel-maksuista ja kunnallisveroista.
Ilmoita asiaton viesti
Tasavero ansiotuloista 20% olisi kohtuullinen. Ansiotuloveron osuus verokertymästä on melko pieni, joten tuo ei olisi valtiontaloudelle ylivoimainen toteuttaa, varsinkin, koska heijastusvaikutukset helpottaisivat asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ansio ja pääomatuloverot yhteensä 9.1 mrd, joista ansiotulojen osuus luokkaa 6 mrd.
Jos ehdotat 20% ansiotuloveroa, niin tällöin on paikallaan samalla ehdottaa mitä veroa nostetaan luokkaa parilla miljardilla. Eräs ratkaisu on tietysti maavero.
Kahden miljardin edestä on toki helppoa löytää leikkauskohteita, mutta mielelläni pitäisin valtion tulo ja menopuolen erillään keskustelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Tasaveron huonoin ominaisuus on, että se ei sisällä minkäänlaista negatiivista takaisinkytkentää. Negatiivinen takaisinkytkentä tarvitaan järjestelmän stabiloimiseksi, ellei sen sisäinen dynamiikka sisällä sitä. Jos järjestelmä on epälineaarinen, eri toimintapisteissä tarvitaan erilaiset vahvistukset.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mieleen vitsi siitä, kun taloustieteilijä sai lääkäriltä käsinkirjoitetun reseptin.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä, en ole ajatellut asiaa loppuun saakka. Eikä aikani eikä välttämättä taitonikaan riitä. Mutta väittäisin intuitiolla, että useimmissa talouden toiminnoissa katastrofi on ainoa sisäänrakennettu takaisinkytkentä. Kasvua rajoittavia tekijöitä ei edes haluta, vaikka niitä tarvittaisiin aina, jos käytettävä ohjausresurssi on rajallinen. Oleellisin rajallinen ohjausresurssi on hyödyllinen työ.
Asiat, jotka toimivat yhdessä tasapainopisteessä, eivät välttämättä toimi, kun on jouduttu kauas linearisointipisteestä.
Ilmoita asiaton viesti