Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Tekemättömän työn mantra

  • Kysymys selvästi vaatii tarkennuksen.
    Kysymys selvästi vaatii tarkennuksen.
  • Noin 80 vuoden päästä keskimääräisen työviikon pituus on 10-15 tuntia.
    Noin 80 vuoden päästä keskimääräisen työviikon pituus on 10-15 tuntia.
  • Alkuperäinen kuva, josta extrapolaatio on tehty.
    Alkuperäinen kuva, josta extrapolaatio on tehty.

"Tekemätöntä työtä on rajattomasti" on oikeistolainen mantra, jonka oikeellisuutta ei mielestäni ole asianmukaisesti kyseenalaistettu. Mantraan uskominen saattaa johtaa tämänlaisiin ylilyönteihin: 

Susanna Koski antoi Ylellä vinkin työttömille: "Riittää, kun katsoo metsään" (IS 30.9.2018)

Mantran haitallisin vaikutus on siinä, että se nakertaa sosiaaliturvakeskustelua. Tämä siksi, että jos tekemätöntä työtä on rajattomasti, niin teoriassa jokainen suomalainen työtön voisi tehdä 40 tuntista työviikkoa, kunhan vaan hänelle jostain löydetään se vielä tekemätön työ.

Toisaalta, jos näin olisi, niin miksei samantien 60 tuntista, kuten oli tapana vielä 1900-luvun alussa (kuvaliite). Todellisuudessa työviikko on lyhentynyt lähes lineaarisesti, ja tulee lyhenemään vastaisuudessakin, sillä seurauksella, että 80 vuoden päästä huhkitaan keskimäärin vain 10-15 tuntista työviikkoa.

Pääsyy tähän ovat koneet ja automaatio - asian voi käsittää helpoiten sitä kautta, että jos kieltäisimme kaivinkoneet, niin jokaiselle työttömälle suomalaiselle löytyisi töitä lapion varresta. Sama mekanismi toimii jatkuvasti toiseen suuntaan, eli uudet koneet tuhoavat vanhoja työpaikkoja, ja lähivuosikymmeninä tulilinjalla ovat mm. kuljettajien työpaikat.

Toki autonomisten kulkuvälineiden suunnitteluun tarvitaan uusia tekijöitä - tämä on nimenomaan sitä vielä tekemätöntä työtä, mutta heitä tarvitaan ehkä tuhannesosa nykyisten autokuskien määrästä, jos sitäkään.

Siispä mantra kaipaa päivityksen, ja tähän sopii hyvin puoluetoverin Marko Kettusen kommentti:

"Tekemätöntä työtä rajattomasti, tuotteistettavissa olevaa tuottavaa palkkatyötä rajallisesti."

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tekemätöntä työtä on valtavasti mutta kukaan ei halua maksaa niiden tekemisestä. Sen rahan kun pitäisi liikahtaa sieltä missä niitä pääomia on mutta yhteiskunta rakennettu niin, että kerätään sitä rahaa kuin että käytettäisiin sitä.

Nythän tämä mennyt semmoiseksi että sen sijaan että maksettaisiin tekemisestä kupataan raha valtion velkana eikä työkuormaa jaeta tasaisesti.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Tekemätöntä työtä on valtavasti mutta kukaan ei halua maksaa niiden tekemisestä." Jos tähän pitää yksi syyllinen löytää, niin se on verokiila.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Hieman nopeampi inflaatiovauhdin kaksinkertaistaminen auttaisi varmaan myös kun rahaa ei sitten kannattaisi varastoida.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #29

10% inflaatio varmasti auttaisi tähän, mutta saattaisi mennä lapset pesuveden mukana.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #30

Nythän se inflaatio on jotain 2%. Minusta joku 4% hoitaisi ongelmaa paljon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tekivätkö joogaohjaajat ja pelisuunnittelijat myös 60-tuntisia viikkoja 1900-luvun alussa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Se, että tekemätöntä työtä on olemassa, ei tarkoita että sitä on olemassa rajattomasti.

Pelimarkkinatkin ovat kilpaillut markkinat, sinnekään ei määräänsä enempää mahdu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pointiksi olin tarkoittanut, ettei 1900-luvun alussa tuollaisia ammatteja kuviteltu koskaan edes syntyvän. Työtähän on rajattomasti, kunhan keksit sellaisen. Toivottavasti sellaisen, josta joku haluaa maksaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #5

Yksilön näkökulmasta työtä riittää hetkenä minä hyvänsä rajattomasti, mutta ihmiskunnan näkökulmasta (= historiallisesti) uutta työtä syntyy hitaammin kuin vanhaa häviää.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #5

Oleellista on juuri se, että joku haluaa tehdystä työstä maksaa. Mikäli työstä ei olla valmiita maksamaan, niin vaihdanta ei onnistu. Talkootyölläkin saadaan asioita aikaiseksi, mutta ei niillä kukaan elä. Verokiilakaan ei ole samanlainen ongelma korkean jalostusarvon työssä kuin, sanoisinko, ihan tuotannon perustyössä. Tuotoksen myyminen vaatii kysyntää.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

Korkean jalostusarvon töitä ei määritelmänsä mukaan voi riittää kaikille, mutta verokiila pitää huolen siitä, että niitäkin tekevät eivät käytä niin paljon (työllistäviä) palveluja kuin olisi mahdollista.

Mitään muuta yhtä merkittävästi työllisyysasteeseen vaikuttavaa läpileikkaavaa mekanismiä kuin verokiila en keksi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #10

Taidat ajatella asiaa liian Suomikeskeisesti. Työttömyyttä esiintyy paljon myös maissa, joissa verokiila ei ole se The Rajoittava Tekijä.

Itse näen kaiken siten, että kysynnällä on perimmäinen merkitys. Tietenkin verokiila vaikuttaa Suomessa paljon matalamman jalostusarvon tuotteilla. Periaatteessa sekin poistuu, jos tarpeeksi suuri osa väestöstä voi teettää noita töitä toisilla, kun itsellä on varaa niistä kieltäytyä. Tietenkin sillä edelletyksellä, että noilla töillä voi elättää itsensä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #13

Kts. kommenttini 14# Pekalle alla.

Suomen ratkaistavissa oleva ongelma on verokiila.

Globaali työn vähentyminen ei ole ratkaistavissa oleva ongelma, ja on tosiaan debatable onko se edes ongelma vai positiivista kehitystä, sillä jääpähän enemmän vapaa aikaa.

Soisin kyllä että työt jaetaan tasaisemmin väestön kesken:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237561-t...

Kysyntäpuolesta olen myös osittain samoilla linjoilla, esim. Aholan Aktiivimalli on keino luoda palveluille kysyntää lisäämättä kustannuksia:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255558-a...

Mutta kysynnän lisäämisen suhteen pitää olla tarkkana - on vain liian yksinkertainen ratkaisu todeta, että jos vaan jaetaan rahaa kansalle niin ongelmat katoavat.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #16

En tainnut sanoa, että rahaa pitää jakaa jollekin?

Lumitöitäkin voisi joku tehdä puolestani, jos katsoisin sen mahdolliseksi ja järkeväksi. Työ ei tuota paljon. Kuka sitä haluaa tehdä, kun voin maksaa siitä niin vähän, että kukaan ei halua työtä tehdä, kun sillä ei elä. Voimme ajatella, että joku voi (en minä) käyttää taas oman, lumitöistä vapautuneen ajan, johonkin paljon huödyllisempään ja saa siitä aikaiseksi enemmän omaa ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Meidän iso ongelmamme on se, että Suomessa eläminen on kallista. Itsensä elättäminen on "tehty" vaikeaksi. Kenen vika on, jos tarjolla on kaksi kättä ja vähän koulutusta tai väärää koulutusta kysyntään nähden? Tähän kun lisätään erilaiset toimeentuloloukut, niin onhan tässä ratkaistavaa kerrakseen. Tähän voi lisätä vielä automaation, joka poistaa juuri niitä helppoja töitä. Maksavatko koneet veroja ja paljonko ne kuluttavat muita tuotteita?

Tätä taustaa vasten pidän erittäin valitettavana, että opiskelijoiden tukia leikataan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #19

"En tainnut sanoa, että rahaa pitää jakaa jollekin?"

Pahoittelut, virheellinen oletus minun osaltani, sillä kysynnän lisäämisellä tarkoitetaan yleensä tätä.

"Lumitöitäkin voisi joku tehdä puolestani, jos katsoisin sen mahdolliseksi ja järkeväksi. Työ ei tuota paljon. Kuka sitä haluaa tehdä, kun voin maksaa siitä niin vähän, että kukaan ei halua työtä tehdä, kun sillä ei elä. Voimme ajatella, että joku voi (en minä) käyttää taas oman, lumitöistä vapautuneen ajan, johonkin paljon huödyllisempään ja saa siitä aikaiseksi enemmän omaa ja yhteiskunnan hyvinvointia."

Tämä on ensisijaisesti verokiilaongelma. Mutta kysymys on että miksi lunta ei voisi lapioida vaikka sillä ei elä, eikö jokainen palkkaeuro ole kuitenkin kotiinpäin?

"Meidän iso ongelmamme on se, että Suomessa eläminen on kallista."

Tämä on totta, kansainvälisesti Suomalaisten ostovoima on surkea.

Mitä opiskelijoiden tukiin tulee, niin itse kannatan perustuloa joka loisi porkkanan opiskeluun:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-p...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #22

"Mutta kysymys on että miksi lunta ei voisi lapioida vaikka sillä ei elä, eikö jokainen palkkaeuro ole kuitenkin kotiinpäin?"

Uskon, että syy on siinä, kun kuitenkin joutuu sitten pyytämään apua "palkkansa" päälle. Suomalainen on käsitykseni mukaan varsin ylpeä ihminen, jonka sisuun tämmöinen ottaa. Näen ison eron siinä, että voi kertoa elättävänsä itsensä. Miten itse toimisit rehellisesti sanottuna?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #26

Perustulon myötä ei apua tarvitsisi pyydellä, vaan se tulisi automaagisesti.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #27

On sinussa poliitikon ainesta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #28

Kiitos!

Lue toki itse perustulomallikin läpi ja kerro jos mielestäsi korjattavaa:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-p...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #31

Tämä on asia, johon olen huonosti perehtynyt. Luin kyllä tekstit läpi, mutta perehtyminen vaatisi enemmän aikaa. Nopea päätelmä asiasta on se, että kyllä vaikuttaa hieman utopistiselta kokonaisuudelta. On kuitenkin hyvä, että tehdään uusia avauksia, rohkeitakin, jotta asioihin joudutaan perehtymään. Ehkä minunkin pitää käyttää lisää aikaa perehtymiseen. Poliitikon ainesta, minussa?

Lisään vielä tähän, että eikö sinusta ole outoa saada perustuloa itseltäsi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #34

Ei sen ihmeellisempää kuin saada lapsilisää, koulutusta, sairaanhoitoa, etc. Ei sen rahan tarvitse välttämättä kulkea edestakaisinkaan. Tuo voidaan toki hoitaa verotuksessa muutenkin, mutta yksi motiivihan on yksinkertaistaminen, jolloin voi olla tehokkainta että kaikkien kohdalla toimitaan yhden mallin mukaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #37

Totta. Halusin loppukaneetilla ilmaista, että kyse on niistä rahoista, jotka valtio meiltä ottaa. Ei ole mitään valtion rahaa ilman meidän kansalaisten rahoitusta tai takausta.

Monimutkaisen asian yksinkertaistaminen on hieno ajatus, mutta vaikea sellainen. Perehdyn asiaan, kunhan aika antaa myöden ja innostus on kohdallaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #31

"Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon."

Tarkoittaako tämä, että jokaiselle verottomasti 630€ ja sen päälle kun tienataan 1260€, niin siitä maksetaan veroa 50%, eli käteen (1890 €:sta) 1260€ ja veroja 630€? Varmistan vielä, että puhummehan ainoastaan valtion verotuksesta?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #40

Jes, 1260€ ansiosta käteen 1260€, kunnallisverotus on laskettu mukaan. Tämä siksi, että pienituloiset eivät maksa juuri lainkaan kunnallisveroa, vaikka kunnallisveroprosentit huitelevat 20% tienoilla.

Esim. 1260€ kuussa tienaava ei maksa Helsingissä lainkaan kunnallisveroa, Kokkolassa 1,36% -> pyöristysvirheen verran jos katsotaan kustannusneutraaliutta kokonaisuutena.

https://yle.fi/uutiset/3-10035200

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #41

Jotakin en nyt kyllä ymmärrä tässä teidän laskelmassa, jos tarkoitus on olla kustannusneutraali. Ainakin valtion verot kyllä kasvavat ja kunnalisverojen en usko vastaavasti pienenevän. Onko esittää laskelmia?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #43

Biiffi on siinä, että nykyään 1260e kuussa tienaavilta ei käytännössä peritä ansiotuloveroa (ei kunta eikä valtio, voit tarkastaa tämän ylen uutisen laskurista ). Jos heiltä (ja kaikilta muilta työssäkäyviltä) peritään 50% vero 1260e saakka, ja maksetaan vastapainoksi 630e/kk perustuloa, niin valtion tulopuoli kasvaa sen verran kuin menopuolikin.

Mutta malli ei ole kuitenkaan täysin kustannusneutraali, saamapuolelle pääsevät varusmiehet ja puolisonsa kanssa asuvat työtä tekemättömät.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #44

En nyt ilman laskelmia oikein usko sinua. Alla vuoden 2019 valtion tuloveroasteikko:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-ha...

Otetaan vaikkapa puhdas tulo 43500€. Nyt veroa maksetaan siitä valtiolle 3485,75€. Laittamasi laskurin mukaan (2018) kunnallisveroa menee 6829€. Unohdetaan sitten tuo kunnallisvero ja muut verot ja vähennykset, niin puhtaasta ansiotulosta käteen jää 40014,25€.

Uusi tilanne. Puhdas ansiotulo on taas valtionverotuksessa 43500€. 1260€x12=15120€, josta menee veroa 50%, eli 7560€. Progressiolle jää verotettavaa 28380€. Siitä vero 877,55€. Puhtaasta ansiotulosta jää käteen nyt 35062,45€ + se veroton osuus 7560, eli yhteensä 42622,45€. Koska veroton on verotonta, niin kunnallisverokaan ei käsittääkseni nouse (jos olen oikein ymmärtänyt), niin tälle 43500€ tienaavalle jää käteen 2608,20 euroa aikaisempaa enemmän. Ymmärsinkö esityksenne oikein ja onko laskelma siten oikein?

Näin katsottuna tämä ei vaikuta neutraalilta tuon 3625 euroa puhdasta ansiotuloa kuussa tienaavankaan osalta. Jollakin täytyy siis olla miinusta, kenellä?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #46

Olet oikeassa. Kustannusneutraalius ei yksistään hoidu 50% veroprosentilla 1260e/kk saakka, se vain osoittaa että kustannusneutraalius on ylipäätänsä mahdollista.

Ylätasolla on kuitenkin triviaalia osoittaa, että 43500€ ansaitsevan henkilön kohdalla kustannusneutraali perustulo on mahdollinen. Tämä siksi, että jos henkilö meinaa jäädä plussan puolelle (ts. kustannusneutraalius ei toteudu), niin ongelma hoituu verottamalla. Progressiota voidaan säätää jokaisen osalla niin, että käteen jää eurolleen saman verran kuin nyt.

Itse mallin en kuitenkaan ole tätä avannut, mutta sanavalinta "normaaliin/nykyiseen progressioon" voi kieltämättä olla hieman harhaanjohtava. Täytyy pohtia parempi sanavalinta tuohon kohtaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #49

Teen muutamia tarkentavia kysymyksiä, jotta ajatuksesi aukeavat paremmin, kun kerran pyysit asiaan paneutumaan.

1) Tehdä selvä pesäero työkykyisten aikuisten ja ylimääräistä apua tarvitsevien välille

Miten tämä perustulon kautta toteutuu?

2) Mahdollistaa avun (sosiaalityö, mahdolliset lisätuet) keskittäminen niille jotka sitä tarvitsevat, ja vapauttaa muut byrokratiasta ja kyttäämisestä

Miten tämä poikkeaa nykyisestä ja on käytännössä toteutettavissa?

3) Poistaa sekä työntekoon, opiskeluun ja yrittämiseen liittyviä kannustinloukkuja, erityisesti nuorilta, ja tehdä kaikesta työnteosta kannattavaa.

Voi toimiakin, mutta eikö nytkin kaikki työnteko ole kannattavaa?

4) Parantaa työllisyysastetta ja vähentää nuorten syrjäytymistä kohdan 3 kautta

Perustuloko tämän saa aikaan?

5) Varmistaa, että kaikki kansalaiset saavat sen tuen johon he ovat oikeutettuja

Eikö perustuslain pykälä 19 takaa tätä?

Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

6) Purkaa asumistukijärjestelmä, ja siirtymäaikana alentaa vuokratasoa, ja sitä kautta julkisia asumismenoja

Eikö tuo 19 pykälä edellytä julkiselta vallalta asumisen edistämistä?

7) Vähentää julkisia hallintomenoja

Hyvä tavoite, mutta kun kuitenkin pitää käyttää tarveharkintaa, niin saadaanko perustulolla oikeita kustannussäästöjä?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #51

"1)Tehdä selvä pesäero työkykyisten aikuisten ja ylimääräistä apua tarvitsevien välille

Miten tämä perustulon kautta toteutuu?"

Apua tarvitsevat anovat sitä, muut saavat perustulon pyytämättä tilille.

"2)Mahdollistaa avun (sosiaalityö, mahdolliset lisätuet) keskittäminen niille jotka sitä tarvitsevat, ja vapauttaa muut byrokratiasta ja kyttäämisestä

Miten tämä poikkeaa nykyisestä ja on käytännössä toteutettavissa?"

Nykyisellää Te-toimistot kiusaavat kaikkia työttömiä, kun vastaisuudessa te-toimistojen palvelut voisi ohjata niille jotka niitä pyytävät.

"3)Poistaa sekä työntekoon, opiskeluun ja yrittämiseen liittyviä kannustinloukkuja, erityisesti nuorilta, ja tehdä kaikesta työnteosta kannattavaa.

Voi toimiakin, mutta eikö nytkin kaikki työnteko ole kannattavaa?"

Ei ole, marginaaliveroaste voi nousta monessa tapauksessa yli sadan. Esim. opintotuen tulorajat.

"4)Parantaa työllisyysastetta ja vähentää nuorten syrjäytymistä kohdan 3 kautta

Perustuloko tämän saa aikaan?"

Kontribuoi tähän, ei itsessään toki riitä.

"5)Varmistaa, että kaikki kansalaiset saavat sen tuen johon he ovat oikeutettuja

Eikö perustuslain pykälä 19 takaa tätä?"

Ei nykyisellään: https://yle.fi/uutiset/3-8447134

"6)Purkaa asumistukijärjestelmä, ja siirtymäaikana alentaa vuokratasoa, ja sitä kautta julkisia asumismenoja

Eikö tuo 19 pykälä edellytä julkiselta vallalta asumisen edistämistä?"

Parempi tapa edistää on huolehtia riittävästä asuntotuotannosta.

"7)Vähentää julkisia hallintomenoja

Hyvä tavoite, mutta kun kuitenkin pitää käyttää tarveharkintaa, niin saadaanko perustulolla oikeita kustannussäästöjä?"

Nykyisellään tarveharkintaan on kaksi eri koneistoa, Kela ja sosiaalivirasto. Perustulon myötä valtaosaa Kelan henkilöstöstä ei enää tarvita. Kelan toimintakulut ovat 479,1 miljoonaa vuodessa. (2017) Sosiaalivirasto jatkaisi kuten ennenkin.

Uskaltaisin luvata ainakin 200 Meur säästöt vuodessa silmää räpäyttämättä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #60

1. Eikö nytkin apua tarvitsevat ano sitä? Olisiko parempi ilmaus, että perustulo takaisi sellaisen tulotason lisän pienipalkkaisille, että he selviävät ilman apua.

2. Virkamiesten puoleen siis käännytään ja pyydetään tarvittaessa apua. Eikö tämä mene aika arpapeliksi, siis tuo keskittäminen?

3. Eikös opintotuki ole tukea? Mikäli hankkii rahat opiskeluunsa muuten, niin miksi pitäisi päälle saada vielä tukea? Käsittääkseni tuki kohdistuu opiskeluun eikä työskentelyyn. Uskon, että myös tuo mainitsemasi yli 100 prosentin marginaali ei ole oikein, koska kyseessä on tuen leikkautuminen.

4. Ok.

5. Ei perustulo yksistään tule riittämään kaikille, joten kyllä meidän tulee vaatia, että perustuslain kirjainta noudatetaan.

6. Järkevä asuntotuotanto on hyvä asia. Toinen asia onkin sitten se, että miten asumista tuetaan, koska ei kaikkia saada uusiin asuntoihin mitenkään. Lisäksi uustuotanto tahtoo nostaa vanhojenkin asuntojen hintoja (ainakin isoissa kaupungeissa).

7. Mitä noille Kelan irtisanotuille tehdään? Perustulon pariin ja pyytämään apua Te-toimistoista? Onko noissa säästetyissä 200 miljoonassa mukana irtisanottujen aiheuttamat uudet kulut?

Hienoa, että on uskaliaita visioita, mutta kyllä minulle epävarma olo perustulosta jää. Perustulon vaikutukset ovat niin laajoja, että on hankala edes kuvitella kaikkea tarvittavaa muutosta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #61

"1. Eikö nytkin apua tarvitsevat ano sitä? Olisiko parempi ilmaus, että perustulo takaisi sellaisen tulotason lisän pienipalkkaisille, että he selviävät ilman apua."

Olennaista on että tuki ei ole synonyymi avulle, mutta moni kuvittelee näin. Siksi perustulo ei ole tukea, vaan tuloa. Tai kansalaispalkkaa, tai negatiivista tuloveroa, tai mitä vaan, jota ei tarvitse hakea.

Esim. opintotukea haetaan, mutta se ei ole apua.

"2. Virkamiesten puoleen siis käännytään ja pyydetään tarvittaessa apua. Eikö tämä mene aika arpapeliksi, siis tuo keskittäminen?"

Mieluummin niin, kuin että virkamiesten puoleen käännytään vaikkei tarvitse apua. Näin nykyjärjestelmä toimii.

"3. Eikös opintotuki ole tukea? Mikäli hankkii rahat opiskeluunsa muuten, niin miksi pitäisi päälle saada vielä tukea? Käsittääkseni tuki kohdistuu opiskeluun eikä työskentelyyn."

Jos korvaat sanan opintotuki perustulolla, niin tämä makes more sense. Se ei ota kantaa mihin tuki kohdistuu, koska sillä ei ole mitään väliä.

"Uskon, että myös tuo mainitsemasi yli 100 prosentin marginaali ei ole oikein, koska kyseessä on tuen leikkautuminen."

Yli sadan prosentin marginaaliveroaste on olemassa, tienaat euron liikaa ja menetät kuukauden tuet:

http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245241-pie...

"5. Ei perustulo yksistään tule riittämään kaikille, joten kyllä meidän tulee vaatia, että perustuslain kirjainta noudatetaan."

Fine, sitten he pyytävät lisäapua.

"6.Järkevä asuntotuotanto on hyvä asia. Toinen asia onkin sitten se, että miten asumista tuetaan, koska ei kaikkia saada uusiin asuntoihin mitenkään. Lisäksi uustuotanto tahtoo nostaa vanhojenkin asuntojen hintoja (ainakin isoissa kaupungeissa)."

Vain ja ainoastaan riittävä asuntotuotanto pitää asumisen hinnan kurissa. Olen valmis tähän keinoilla millä hyvänsä, tarvittaessa vaikka julkisella rakentamisella.

"7. Mitä noille Kelan irtisanotuille tehdään? Perustulon pariin ja pyytämään apua Te-toimistoista?"

Kyllä.

Käänteisesti voi kysyä, että jos turhien tekijöiden irtisanominen ei ole järkevää, miksi emme palkkaisi kaikkia Suomen työttömiä Kelaan?

"Onko noissa säästetyissä 200 miljoonassa mukana irtisanottujen aiheuttamat uudet kulut?"

Kyllä on.

"Hienoa, että on uskaliaita visioita, mutta kyllä minulle epävarma olo perustulosta jää. Perustulon vaikutukset ovat niin laajoja, että on hankala edes kuvitella kaikkea tarvittavaa muutosta."

Rohkea rokan syö. Muutos ei tosin ole niin suuri kuin valtaosa olettaa, tämä siksi, että tukimäärät eivät juurikaan muutu, vain tukien nimi vaihtuu.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #19

Moni lumitöitä tekevä, vähän paremminkin ansaitseva, ei jätä välttämättä palkkaamatta työn hinnan takia vaan siksi, että tehtyään noin 40 tuntia istumatyötä viikossa lumen luonti on oikeastaan kivaa.

Sama pätee moneen muuhunkin työhön. Toimistotyön tekijälle fyysiset työt ovat usein rentoutumista. Vaikka jälkeä ei syntyisikään ammattilaisen nopeudella, se ei aina välttämättä ole mikään haitta. Siinä työtä tehdessä voi nauttia hyvästä ilmasta ja/tai fyysisestä rasituksesta ja ajatus voi kulkea ihan omia ratojaan.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

"Mitään muuta yhtä merkittävästi työllisyysasteeseen vaikuttavaa läpileikkaavaa mekanismiä kuin verokiila en keksi."

Markkinapaikka ja markkinoiden sääntely on varmasti yhtä keskeistä. Erilaiset alustatalouden toimijat yrittävätkin iskeä tähän. Työn ostaminen on äärimmäisen helppoa ja se onnistuu mistä vain älypuhelimella.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

Tässä suhteessa esim. verotili defaulttina kaikille olisi palvelujen lisäämisen kannalta erittäin näppärä - mahdollistaisi kenen tahansa palkkaamisen ilman työsuhdetta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Niinkö? Oletko vilkaissut väestötilastoa? Työllisiä lienee nyt enemmän kuin koko populaatio 1900-luvun alussa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hyvä argumentti. Jos väestö voi kasvaa rajatta, voi palkkatyön määräkin kasvaa rajatta (siitäkin huolimatta, että nämä kurvit loittonevat toisistaan).

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Juuri niin. Toki rajatontahan se ei nykytiedon valossa tarkkaan ottaen ole, koska tiedämme jo, että tämä Telluksen parenteesi päättyy aikanaan.

Pekka Pylkkönen

Tuolloin kyse on vain vaihdantajärjestelmän kitkasta, eli verotuksesta ja siitä että tarjoajat ja kysyjät eivät kohtaa.

Voisin heti antaa niskahieronnan sille joka siivoaa kämppäni. Oikeassa elämässä minä teen 2.5 tuntia töitä ostaakseni tunnin siivousta ja siivoaja tekee neljä tuntia töitä saadakseen tunnin hieronnan. Jokaisessa välissä yli puolet työn arvosta katoaa valtiolle (ALV ja tuloverot ml. Työn sivukulut). Tämä tekee palvelutalouden mahdottomaksi. Hyvinvointia lisäävä työ jää tekemättä koska verojen kanssa minä ja siivooja arvioimme että oman työmäärän kasvaminen on niin suurta, ettei kauppa kannata.

Jos markkinat toimisivat ja kysyntä löytäisi aina tarjonnan, väite "töitä ei ole" merkitsisi sitä että ihmiset ovat täysin tyytyväisiä eikä kukaan halua enää mitään enempää. Koska tämä ei kaikesta ruikutuksesta päätellen pidä paikkaansa, voimme yrittää keskittyä markkinoiden korjaamiseen ja tuloverotuksen poistamiseen. Miten A jolla on kaksi joutilasta kättä voi vaihtaa niiden aikaa johonkin mitä hän itse haluaa.

Se että "töitä ei ole" on täysin eri väite kuin se että "en löydä töitä". Ensinmainittu on paskapuhetta ja jälkimmäinen monen kohdalla valitettava tosiasia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kuvaamasi on nimenomaan verokiilasta johtuva (ja siksi korjattavissa oleva) ongelma, joka on Suomessa erityisen paha verrattuna muihin maailman maihin.

Pitkällä aikavälillä (sukupolvia) ongelma kuitenkin koskettaa myös matalan verokiilan maita, kuten käppyröistä näemme.

Pekka Pylkkönen

Kysymys. Valtiolla on satanen rahaa jonka työtön haluaa. Lisääkö hyvinvointia enemmän se että valtio antaa satasen työttömälle vai se että työtön käy sitä vastaan viisi kertaa hakemassa kaupasta ruokatavarat heikosti liikkuvalle vanhukselle? Tai lapioi kymmenen tuntia lunta pois keskustan parkkipaikoilta? Tai valvoo koulujen välitunteja jotta lapset eivät kiusaisi toisiaan? Tai opiskelee?

Osa työtehtävistä on niin matalan tuottavuuden tehtäviä että niitä ei synny markkinoille nykyisellä verotuksella ja tulonjaolla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä ettei niiden tekeminen olisi tyhjää parempi vaihtoehto. Markkinat ovat toki ensisijaiset koska siellä ollaan varmoja että työllä on todella kysyntää, kun taas julkisen sektorin "risusavotat" ovat mahdollisesti kansalaisille vähemmän tärkeitä asioita.

Joka tapauksessa kaiken valtion tulonsiirtopolitiikan keskiössä pitäisi olla ohjaaminen. Työn verotus ja työttömyyden tukeminen on vähän nurinkurista tavoitteiden kannalta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #18

"Lisääkö hyvinvointia enemmän se että valtio antaa satasen työttömälle vai se että työtön käy sitä vastaan viisi kertaa hakemassa kaupasta ruokatavarat heikosti liikkuvalle vanhukselle? Tai lapioi kymmenen tuntia lunta pois keskustan parkkipaikoilta?"

Helkkarin hyviä ideoita. Voidaan irtisanoa kauppojen ruokatoimituksissa työskentelevät ja kiinteistönhuoltajat, ja sen jälkeen velvoittaa heidät tekemään samaa duunia työttömuuskorvausta vastaan. Hyvinvointi lisääntyi huomattavasti! Ei toki niiden irtisanottujen, mutta ..skat niistä.

Mitä kaikkea vielä keksitäänkään, joka voidaan palkatun työntekijän sijaan teettää velvoitetyöllistetyillä?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Joo. No nyt hyödyllinen työ jää tekemättä ja parkkipaikat ovat edelleen lumen peitossa. Samalla duunareita verotetaan jotta sadat tuhannet ihmiset saadaan maksettua kotiin hengaamaan. Tämähän se vasta toimiva ratkaisu on.

Ehkä paras ratkaisu olisi lakkauttaa sosiaaliturva kokonaan ja antaa työn hinnan määräytyä vapaasti. Luultavasti silloin lumet olisi kuskattu vaikka kottikärryillä helvettiin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #23

Parkkipaikkojen lumet ovat taloyhtiön vastuulla - jos taloyhtiöllä on huono sopimus isännöitsijän kanssa, niin tuota ei ratkaisisi sosiaaliturvan lakkauttaminenkaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #25

Pekka tarkoittanee kadunvarsipaikkoja, jotka lienevät kaupungin vastuulla. Onhan se nurinkurista, että Helsingin keskustassa pitää olla neliveto, että pääsee ulos parkkiruudusta. Maaseudulla taas pärjää ilmankin...

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Juu. Mutta kyllä tuon puolen metrin aurausvallin yli pääsee kun ottaa vauhtia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #23

Sosiaaliturvan lakkauttaminen ei toimi kun ihmiset eivät omista kattoaan pään päällä, eivät saa edes rakentaa itselleen torppaa kun joku omistaa tyhjillään olevan metsän, eivätkä saa metsästää esim. joutsenia ruoaksi.

Tosiaankin jos ihmisille jakaisi omistusta, että jokainen _omistaisi_ tilaa missä asua ja saisi ravintoa työllään niin sittenhän tuossa ei olisi ongelmaa.

Nythän se systeemi on sellainen, että osa ihmisiä omistaa kaiken, sitten osa on vuokralla tai velassa näille ja valtio lainaa rahaa siihen että ihmiset voisi elää vuokralla ja ostaa hyödykkeitä ja raha taas kerääntyy näille ketkä omistaa.

Sitten velka jää seuraavalle sukupolvelle. Näinhän se systeemi toimii.

Työkuorman ja omistamisen tasaisempi jako kyllä varmasti auttaisi paljon.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #20

"Osa työtehtävistä on niin matalan tuottavuuden tehtäviä että niitä ei synny markkinoille nykyisellä verotuksella ja tulonjaolla"

Minusta tekstissä oleellisinta oli tuo. Oleellista on myös se, että nykyisin puhutaan osaavan työvoiman pulasta. Mitä yhteiskunnan pitää tehdä niille, joille ei kertakaikkiaan ole työtä tarjolla? Ne, jotka ovat paremman elämän syrjässä kiinni, mollaavat niitä, jotka ovat työttömänä vasten omaa tahtoaan. Nytkin töissä on myös henkilöitä, jotka eivät tule palkallaan toimeen, ja nyt puhun ihan perustoimeentulosta. Ehkä meidän tulee pohtia tätä ongelmaa laatikon ulkopuolelta, jotta jokin ratkaisu keksitään. En usko, että kaikki haluavat työttömiksi, kun se on niin ihanaa ja palkitsevaa. Ongelmana on osaavan työvoiman ulkopuolelle jäävät ihmiset.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #18

"Kysymys. Valtiolla on satanen rahaa jonka työtön haluaa. Lisääkö hyvinvointia enemmän se että valtio antaa satasen työttömälle vai se että työtön käy sitä vastaan viisi kertaa hakemassa kaupasta ruokatavarat heikosti liikkuvalle vanhukselle? Tai lapioi kymmenen tuntia lunta pois keskustan parkkipaikoilta? Tai valvoo koulujen välitunteja jotta lapset eivät kiusaisi toisiaan? Tai opiskelee?"

Tämä on oikeasti kaksiteräinen miekka, jonka kanssa pitää olla varovainen.

Jos julkinen sektori palkkaa työttömän hakemaan kaupasta ruokatavarat heikosti liikkuvalle vanhukselle, niin se tappaa tämän alan yritykset, esim. https://www.foodie.fi/

Ja koska työn tuottavuus kasvaa julkisella huomattavasti hitaammin kuin yksityisellä, niin tämä on ehdoton no-no.

On siis parempi, että julkinen ei palkkaa suoraan, vaan se kilpailuttaa ja ostaa palvelut yksityiseltä, joka palkkaa työttömän.

Näin toki jo tehdään, toivottavasti siihen pisteeseen saakka, että kaikille heikosti liikkuville tulee nykyisellään ruoka kotiin (en tunne alaa, joten en osaa sanoa).

Mielestäni lähtökohdan ei siis pitäisi olla siinä, että mitä tekemistä keksimme työttömälle, vaan mitä palveluja julkisen sektorin kannattaa kilpailuttaa ja ostaa yksityiseltä.

edit: Tomi ehtikin ensin, mutta hieman erilaisella tone of voicella : )

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tässä keskustelussa häiritsee se, että oletetaan Suomen olevan joku suljettu talous takavuosien Neuvostoliiton tapaan, jossa toiset maksavat veroja ja toiset taas nauttivat elämästä näiden rahojen avulla.

Oikeastihan meille pitäisi tulla rahaa viennistä ja mahdollisista ulkopuolisista sijoituksista ja tämän pitäisi olla reilusti suurempaa kuin mitä käytämme ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden ostoon ja sijoituksiin ulkomaille. Valitettavasti tämä tase on negatiivinen eli emme osaa tehdä sellaista, mitä joku haluaisi ostaa tai johon sijoittaa. Tähän saadaan korjaus vain koulutuksella, tutkimuksella ja tuotekehityksellä!

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Aivan. Vaurauden lähde on tavallaan työnantajajissa ja rahajärjestelmä sellainen että se valtiot voivat varsin vapaasti itse säädellä resurssejaan.

Tästä pääsee tietenkin siihen että on mahdollista, että vähän resursseja kuluttava työtön tällä verotuksella voi itseasiassa olla jopa halvempi yhteiskunnalle kuin turhaa työtä tekevä pienipalkkainen mikä työtä tehdäkseen kuluttaa resursseja, mikä on pois jostain tärkeämmästä. Kuitenkin 90% työstä on sitä, että ihmiset välillisesti tai välittömästi viihdyttävät toisiaan eikä niinkään tuota ruokaa tai kattoa päänpäälle. Työn pitäisi olla semmoista mikä tuo euroja tähän maahan tai tukee sellaista työtä mikä tuo niitä euroja tänne.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hyvä pointti resurssien käytöstä!

Tarpeeton ja vahingollinen työ pitäisi jättää kokonaan tekemättä.

Ja sellaista työtä tehdään paljon. Työnteon tarkoitus ei voi olla vain pitää ihmisiä kiireisinä, kyllä työnteon tulee tuottaa jotain hyödyllistä tähän maailmaan.

--

Lisäksi on huomoitava, että suuri osa tuotannosta tapahtuu rahatalouden ulkopuolella, eikä sitä ole edes järkevä yrittää väkisin kangeta osaksi rahataloutta: esim: kotihoiva, 3.sektori, suurin osa netin sisällöntuotannosta sekä kulttuuri/taide-tuotannosta.

Yleisestiottaen hyödyke ei yleensä päädy mukaan rahatalouden vaihdantaan mikäli sen vaihtoarvo ei ole helposti laskettavissa tai se on hyvin vähäinen tai se tuottaa arvoa vasta hyvin pitkässä juoksussa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #52

Absurdia kyllä ettei ole yleisesti tiedossa, että olemme olleet velkarahajärjestelmässä since 1971.

Rahajärjestelmän toimintaa selitetään edelleen kultakannan logiikan mukaisesti.

Oikeasti fiat-raha toimii kutakuinkin näin:

Kaikki raha on velkaa.

Valtio luo rahaa tekemällä alijäämää ja pankit luomalla luottoja

Valtio on resurssi- ja tuottavuusrajoitteinen, muttei koskaan rahoitusrajoitteinen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #53

Valtio voi luoda alijäämää, mutta eurossa rahaa on pyydettävä liikepankeilta, joten rahaa syntyy, kun lainaa otetaan liikepankeista. Miten EKP luo rahaa? Valtio on rahoitusrajoitteinen, jos se ei saa lainaa ja kansakunta ei tuota tarpeeksi, jota sitten halutaan kuluttaa lisälainan kautta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #54

Logiikka menee siis niin että keskuspankki luo rahan, jonka valtio kuluttaa talouteen ja sitten lopuksi poistaa velkakirjoilla pankkien ylijäämäreserveistä.

Liikepankit ovat vain välimiehiä, ei niillä ole osaa eikä arpaa keskuspankkirahan luonnissa.

Kaikki raha on velkaa ja rahan/velan tulee olla olemassa ennenkuin sitä voidaan käyttää/kuluttaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #55

Minulla on asiasta eri käsitys ainakin euron kohdalla.

http://talousdemokratia.fi/wp-content/uploads/2013...

Keskuspankki luo kaiken keskuspankkirahan, mutta miten tuo keskuspankkiraha saadaan muiden käyttöön? Keskuspankki joko lainaa keskuspankkirahaa tai ostaa sillä esim. liikepankkien hallussa olevia valtion velkakirjoja. Pitää muistaa, että keskuspankki ei voi rahoittaa valtioita suoraan.

Rajoittaako keskuspankkirahan saanti liikepankkien toimintaa. Vastaus on, että ei. Liikepankit tarvitsevat keskuspankkirahaa myöntämiinsä lainoihin vasta noin kuukauden päästä lainan myöntämisestä. Koska keskuspankit pyrkivät noin 2 prosentin inflaatioon, niin se ei voi rajoittaa keskuspankkirahan myöntämistä. Käytännössä siis liikepankit määräävät keskuspankkirahan määrän liikenteessä yhdessä lainanhakijoiden kanssa.

Valtio ei siis voi kuluttaa uutta rahaa alijäämäisesti muuten kuin liikepankin myöntämän lainan kautta. Täten liikepankeilla on lainaamisen kautta mahdollisuus vaikuttaa keskuspankkirahan määrään.

Lisäys:

https://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/02/kesk...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #56
Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #56

Kyllä valtiosta tuli rahoitusriippumaton kun Nixon irroitti dollarin kultakannasta ja samalla muut dollariin kytketyt länsimaiset valuutat.

Kultakannassa voitiin ymmärtää, että valtio lainaa pankeilta, muttei enää puhtaassa fiat-järjestelmässä.

Fiatissa logiikan pitää olla niin, että ensin raha(=velka) luodaan ja vasta sitten se käytetään.

Asiaa ei yleisesti ymmärretä, tai sitten sitä ei haluta ymmärtää. Vain ns. uuschartalistinen teoria (= MMT) esittää asian niinkuin se oikeasti on.

--

Keskuspankkiraha on valtion talouteen jo kuluttamaa rahaa, sitä ei edelleen lainata talouteen, vaan käytetään pankkien väliseen maksuselvitykseen ja vähimmäisvarantovaatimusten täyttämiseen.

Ainoa tapa työntää lisää rahaa talouteen on valtion tehdä alijäämää tai pankkien myöntää luottoja.

Valtio rahoittaa itse itsensä. Ainoa kustannus syntyy velkakirjojen koroista kun ylijäämäreservit konvertoidaan velkakirjoiksi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #58

Nykyisin raha syntyy velkakirjan kanssa yhtä aikaa kaksinkertaisena kirjanpitona ja muuttuu keskuspankkirahaksi tarvittaessa. Muista, että minä puhun eurosta.

https://rahajatalous.wordpress.com/2012/10/29/miks...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #50

Minusta verotusta pitäisi siirtää työnteosta nimenomaan kulutukseen ja vähän tasapainoilla vaikka tulojen verottamista (pääoma, palkkiot ja ansiotulot yhdessä)

Semmoinen perustulo voisi hyvin toimia mutta jos rahaa kylvetään ihmisille aikaperusteisesti niin se rahan keräys pois pitäisi tapahtua ensisijaisesti resurssien käytöstä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ellei keskustaa olisi, saattaisin hyvinkin harkita liberaalien äänestämistä. Pienistä näkemyseroistamme huolimatta pidän sinua yhtenä tämän Puheenvuoron tolkullisimmista kirjoittajista. Yleensä...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset