Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Vanhustenhoitoa ei pidä järjestää pienimpien paikkakuntien ehdoilla

  • Viisi maakuntaa olisi parempi.
    Viisi maakuntaa olisi parempi.

Edellisessä kirjoituksessani esitin miten toteuttaisin vanhustenhoitopalveluiden valinnanvapauden. Eräs argumentti joka jäi kumoamatta on "Pienimmillä paikkakunnilla vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole."

Mielestäni on olennaisen tärkeää puhaltaa nyt pilliin ja todeta, että Suomen vanhustenhoitoa ei pidä järjestää kaikkein pienimpien paikkakuntien ehdoilla. Tämä on se syy, miksi maakuntia ollaan ylipäätänsä perustamassa. On tosin kyseenalaista onko pienimmillä 18 ehdotetusta maakunnasta edes rahkeita huolehtia siitä, että tarjontaa on sen verran että valinnanvapaus oikeasti toteutuu.

Jos ei, niin maakuntauudistus kannattaa suosiolla toteuttaa yliopistosairaaloiden ympärille rakennettujen viiden yhteistyöalueen päälle, kuten alkuperäinen ehdotuskin oli.

Koska Keskusta ei todennäköisesti ole seuraavassa hallituksessa, voidaan rajat piirtää miten parhaaksi nähdään.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tarkoittanet että pienten kuntien ei pitäisi järjestää vanhustenhuoltoa vaan että mummut pitäisi roudata muualle, ehkä satojen kilometrien päähän?

Haluaisin kuulla miten kustannukset siitä pienenisivät tai hoivan laatu paranisi verrattuna nykyiseen?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Eikö me juuri olla päästy lukemaan kuinka hoivan laatu ei nykyisellään ole paras mahdollinen?

Osasyynä on tietysti se, että kunta on vaan liian pieni yksikkö ostamaan - osaaminen ei riitä, ja toisaalta vaihtoehtoja on huonosti:

https://www.talouselama.fi/uutiset/yksityisen-hoiv...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Annan esimerkkiä kokoluokasta: Meidän 6800 asukkaan kunta miettiin mahdollisuutta ostaa 32 hoivapaikkaa lähinnä Attendolta, valitavana on noin 5 muutakin paikkaa kunnan alueella. Minä en nyt ymmärrä miten kunta on liian pieni yksikkö tuon tekemään?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #3

6800 on kohtuullisen kokoinen kunta, kuntien mediaanikoko on 6 137 asukasta.

133 kunnassa on alle 5000 asukasta, pienimmissä joitakin satoja.

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/va...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #4

Niin mutta jos suunnitelluista maakunnista pienimmillä ei ole mahdolisuutta järjestää valinnanvaraa niin miten kummassa 6800 asukkaan kunnassa on? Tai päinvastoin, miksi mikä tahana maakunta ei onnistuisi jos tällainen kunta onnistuu?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

Kirjoitukseni pääbiiffi ei ollut maakuntien määrä (vaikka niissäkin vähemmän on parempi), vaan se, että kuntataso as a thumb rule on liian pieni hanskaamaan monia palveluja.

Olemmeko tästä yhtä mieltä?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Huomaan että toistan itseäni tässä asiassa useasti. Se viiden alueen sote on tyrmätty lainvastaisena. Asiantuntijoiden mielestä se on paras, mutta ilmeisen lain vastainen.

https://www.uusimaa.fi/artikkeli/267465-valiokunta...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tarkoittaaki tuo "ei pidä järjestää kaikkein pienimpien paikkakuntien ehdoilla" sitä, että pienten kuntien vanhuksilla ei tarvitse olla kaikkia samja oikeuksia kuin muilla? Tarkoitatko että heidät lähetettäisiin jonnekin keskuskaupunkeihin, vai vain sitä, että heille ei tarjota vapautta valita, ainakaan oman paikkakuntansa sisällä? Mitäpä jos valittavana olisi myös kotihoito tai naapurin hoito? Tietenkin niitäkin voisi valvoa.

> On tosin kyseenalaista onko pienimmillä 18 ehdotetusta maakunnasta edes rahkeita huolehtia siitä, että tarjontaa on sen verran että valinnanvapaus oikeasti toteutuu.

Jos pienessä kunnassa on sata vanhusta, onko mahdotonta ajatella, että kunnassa olisi kaksi neljänkymmenen paikan palvelupistettä ja yksi kahdenkymmenen paikan palvelupiste? Miksi ei muka olisi rahkeita siinä missä keskitetymmänkin kontrollin (= kaikki päätetään maakuntakeskusksessa) vaihtoehdossa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jos palveluiden kysyntä ei ole riittävää, kärsii laatu ja/tai kustannustaso.

On selvää, että pienempien kuntien sisällä kysyntää ei ole riittävästi, mutta missään tapauksessa kaikki palveluita ei pidä toteuttaa keskuskaupungeissa, vaan maakuntien sisällä voi ja kannattaa optimoida alueellisesti.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Jos palveluiden kysyntä ei ole riittävää, kärsii laatu ja/tai kustannustaso.

Miten niin kärsii? Eikö esittämäni 40+40+20 -malli voi olla täysin toimiva ja taloudellinen? Pienet kunnat tai pienten kuntien yrtykset voivat käsittääkseni järjestää palvelut hvyinkin edullisesti.

Mikä on "riittävä kysyntä"? Et kertonut miksi pienemmissä kuunissa kysyntä ei olisi riittävä. Luulisi sadan vanhuksen tarkoittavan riittävää kysyntää. Kommenttisi kuulostaa vähän siltä, että haluat siirtää päätösvallan pois pieniltä kunnilta ilman perusteluita.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #16

Sata vanhusta? Pienimmissä kunnissa on muutama sata asukasta. Lienee selvää että pienimmissä kunnissa on vain yksi vaihtoehto, jos sitäkään. Yksi vaihtoehto johtaa siihen, että jaloilla ei voi äänestää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #17

No, jos jossain superpienessä kunnassa on parikymmentä hoitoa tarvitsevaa vanhusta, mikä on ratkaisusi? Olisiko heillä oikeus valita kunnan tarjoaman palvelukeskuksen, naapurikunnan palvelukeskuksen, naapurin emännän tarjoaman hoidon ja omaishoidon välillä? Jos homma toimisi edes likimain noin, eikö se olisi nimenomaan "toimimista pienimpien paikkakuntien ehdoilla"? Minulle on siis vieläkin vähän epäselvää se, mitä tarkotit, kun korostit pienten kuntien tarpeiden jättämistä jossain mielessä pois kuvioista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #21

Siten, että vastuu & rahat ovat maakunnalla, ei kunnilla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #22

Ok, eli hallituksen ehdotuksen tapaan kannatat päätösvallan poistamista kunnilta.

Sitä en vieläkään ymmärtänyt, miksi palveluita ei pitäisi järjestää pienten kuntien ehdoilla tai miksi kysyntä ei olisi niissä riittävää. Oliko sinulla joku minunkin järkeeni käyvä peruste viedä kuntalaisilta (paikallinen) päätösvalta omiin (paikallisiin) palveluihinsa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #27

Kaksikin perustelua:

1)Kunnat eivät osaa
2)Kunnilla ei ole varaa

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #28

> 1)Kunnat eivät osaa

Tuosta olen kai vain yksinkertaisest toista mieltä. Vanhusten hoitaminen ei ole rakettitiedettä, ja vanhusten hoidon järjestämiseen löytyy kyllä riittävä asiantuntemus kunnan parhaimmistosta. Valtuutetut eivät ole juuri sen ammattitaitoisempia tällä alalla isoissa kaupungeissakaan, tai maakuntavaltuustoissa. Ja kuntien virkamiehiltä voi edellyttää riittävää pätevyyttä tällä alalla.

> 2)Kunnilla ei ole varaa

Suomella on kai varaa hoitaa vanhuksensa siitä riippumatta missä asuvat. Jos joku pieni kunta on niin varaton, että ei kykene vanhuksiaan hoitamaan (esimerkiksi jos kunnassa valtaosa väestöstä on eläkeläisiä), valtio kai auttaa. Tätä tarkoitusta vartenhan Suomessa on jo valtionosuusjärjestelmä.

Sekään ei varmaankaan ole tarkoituksesi, että kunnan vanhukset pitäisi hoitaa naapurikunnan tai maakuntakeskuksen asukkaiden verorahoilla. Oletan että edelleen pätee se, että Suomen vanhukset hoidetaan yhteisvstuullisesti kaikkien maan veronmaksajien piikkiin.

Olen siis sitä mieltä, että joidenkin kuntien köyhyys ei estä sitä, että kaikki Suomen vanhukset hoidetaan säädyllisesti, ja nuo palvelut voi hyvin antaa perinteiseen tapaan kunnan järjestettäväksi. Jos tuo järjestelmä on toiminut jo kymmeniä vuosia, miksi ei toimisi vastakin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #29

"Valtuutetut eivät ole juuri sen ammattitaitoisempia tällä alalla isoissa kaupungeissakaan, tai maakuntavaltuustoissa. Ja kuntien virkamiehiltä voi edellyttää riittävää pätevyyttä tällä alalla."

Valtuutetut eivät ole yhtään sen ammattitaitoisempia, mutta mitä suurempi yksikkö, sitä varmemmin virkamies tekee juuri näitä asioita työkseen ja osaa.

"Suomella on kai varaa hoitaa vanhuksensa siitä riippumatta missä asuvat. Jos joku pieni kunta on niin varaton, että ei kykene vanhuksiaan hoitamaan (esimerkiksi jos kunnassa valtaosa väestöstä on eläkeläisiä), valtio kai auttaa. Tätä tarkoitusta vartenhan Suomessa on jo valtionosuusjärjestelmä."

Valtionosuusjärjestelmä on johtanut siihen, että osa kunnista on täysin riippuvaisia siitä. Tässä vaiheessa kunnasta ei tule enää koskaan elinvoimaista, vaan se on saattohoidossa.

Jos sotevastuu siirretään kunnilta pois, ne eivät välttämättä päädy saattohoitoon.

"Sekään ei varmaankaan ole tarkoituksesi, että kunnan vanhukset pitäisi hoitaa naapurikunnan tai maakuntakeskuksen asukkaiden verorahoilla. Oletan että edelleen pätee se, että Suomen vanhukset hoidetaan yhteisvstuullisesti kaikkien maan veronmaksajien piikkiin."

Itseasiassa mielelläni näkisi viisi maakuntaa, joiden rajojen yli ei harrasteta alueellisia tulonsiirtoja - nämä maakunnat voisivat oikeasti kilpailla keskenään mm. veroäyrillä.

Tästä syystä uusimaakin ylettyy Pohjois-Karjalaan saakka liitteenä olevassa kartassa.

"Olen siis sitä mieltä, että joidenkin kuntien köyhyys ei estä sitä, että kaikki Suomen vanhukset hoidetaan säädyllisesti, ja nuo palvelut voi hyvin antaa perinteiseen tapaan kunnan järjestettäväksi."

Mielipide hyväksytty.

"Jos tuo järjestelmä on toiminut jo kymmeniä vuosia, miksi ei toimisi vastakin."

Kaksi syytä - muuttoliike ja suurten ikäluokkien eläköityminen.

Ensimmäinen on jatkunut jo pitkään, toinen on vasta alkanut.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005882609.html on maksumuurin takana, mutta ingressistä saa jo kiinni mistä on kyse.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #30

> Valtuutetut eivät ole yhtään sen ammattitaitoisempia, mutta mitä suurempi yksikkö, sitä varmemmin virkamies tekee juuri näitä asioita työkseen ja osaa.

Höh. Ei vanhusten hoitaminen ole mitään rakettitiedettä, vaan aivan normaalia ihmisten hoivaamista ja avustamista, ja siihen liittyvän byrokratian hoitamista. Onnistuu ihan hyvin useimmilta ilman mitään erityiskoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta. En keksi mikä tällaisessa olisi ylivoimaista normikansalaisille.

> Valtionosuusjärjestelmä on johtanut siihen, että osa kunnista on täysin riippuvaisia siitä.

Jos joku kunta (esim. vanhusvaltainen kunta) on riippuvainen valtionosuuksista, se ei ole mikään ongelma. Ei ole alunperin tarkoituskaan, että tuollaisen kunnan vanhukset kustantaisivat itse kaiken hoitonsa. Valtionosuuksien tarkoitus on siirtää kuormaa näiltä köyhimmiltä vähän rikkaammille. Hyvä niin.

> Jos sotevastuu siirretään kunnilta pois, ne eivät välttämättä päädy saattohoitoon.

Valtionosuusjärjestelmä jo takaa (tai ainakin pitäisi taata) kunnille riittävät varat vanhusten hoitoon. Ei ole mitään tällaista tarvetta ottaa sotevastuuta pois.

> Itseasiassa mielelläni näkisi viisi maakuntaa, joiden rajojen yli ei harrasteta alueellisia tulonsiirtoja

En kannata. Tuo tarkoittaisi sitä, että rikkaat pitävät rahansa ja köyhät maksavat omat peruspalvelunsa itse. Tämä rikkoisi perinteisen tavan tuottaa peruspalvelut kaikille saman tasoisina niin, että rikkaat maksava kustannuksista jonkin verran suuremman osan kuin köyhät.

On selvä, että esimerkiksi pääkaupunki saa elinvoimaa pääkaupunkistatuksestaan, ja tuon yhdessä sovitun etuuden tuomat massiiviset hyödyt tulee jakaa koko kansalle (ml. helsinkiläiset) jollain oikeudenmukaisella tavalla. Lapin jättäminen poronhoidon varaan, mutta maksamaan veroja Helsingin elättämiseen, olisi kohtuutonta. Jos tähän malliin päädyttäisiin, suosittelisin köyhille maakunnille muusta Suomesta irtautumista ja oman uuden pääkaupungin perustamista.

> Kaksi syytä - muuttoliike ja suurten ikäluokkien eläköityminen.

Päätöksentekovallan keskittäminen ei vaikuta muuttoliikkeeseen eikä ikäluokkien eläköitymiseen. Nykyinen järjestelmä toimii tässä suhteessa aivan yhtä hyvin kuin keskitettyyn päätöksentekoon perustuva. Ei tuo todista mitään nykyisen järjestelmän toimimattomuudesta. (Tuo kuulostaa vain siltä, että haluat jostain syystä eroon tulontasauksista.)

> https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005882609.html on maksumuurin takana, mutta ingressistä saa jo kiinni mistä on kyse.

Eläkeläisten prosenttiosuuskaan ei tee nykyjärjestelmää toimimatomaksi, eikä päätöksenteon keskittäminen vähennä eläkeläisten määrää (eikä näin korjaa tätä ongelmaa mitenkään). Edellä mainittujen tulontasausten näkökulmasta katsottuna on luontevaa, että noiden eläkeläisten Helsingissä asuvien lasten veroeuroilla kustannetaan osa heidän vanhempiensa hoitokuluista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #31

Näkisin että perustavanlaatuinen näkemyseromme juontaa vastakkainasettelusta maan kokonaisetu vs (kokemasi) oikeudenmukaisuus.

En keksi miten argumentoida ensimmäisen puolesta toista vastaan, joten luovutan ja kiitän asiallisesta väittelystä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #32

Kiitän hyvästä blogauksesta. Asenteeni on se, että tulonsiirrot rikkailta köyhille ovat osa maan normaalia toimintaa (sekä alueiden sisällä että niiden välillä). Niitä tarvitaan myös maakuntien välillä, sillä rikkaat ja köyhät eivät ole jakautunet maassa tasaisesti. Se ajatus, että rikkaat pitäisivät omansa, tai antaisivat rahaa vain paikallisille köyhille, ei oikein toimi tässä ajatusmallissa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Mietipä vielä kerran tuota maakunta-asiaa. Kuten useimmissa asioissa, ei organisaatioissakaan, ole vain yhtä oikeaa mallia ja oikeaa kokoa. Minusta maakuntamalli on myös mahdollisuus. Pienimmätkin maakunnat voivat nyt sitten näyttää, että ne kykenevät toimimaan yhtenäisesti ja saavat asiat toimimaan.

Globalisaation rinnalle tarvitaan myös lokalisaatiota. Rakenteenkin pitää sovittautua ympäristöön. Se, mikä sopii Helsingille, ei välttämättä sovi Keski-Pohjanmaalle. Ja päinvastoin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Maakuntamallin yksi ongelma on se, että se ei ole oikein lokalisaatiota, kun kyse on pääasiassa paikallisen (kuntatason) vallan siirtämisestä keskuskaupungeille. Minusta kyse on lähinnä keskittämisestä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Riippuu siitä, miten se toteutetaan. Eri tasojen pitää tehdä eri tason päätöksiä.
Ongelmana on oikeastaan se, että ihmiset äänestävät vääriä henkilöitä.
Äänestetään sitä henkilöä, joka lupaa parasta edunvalvontaa, kun pitäisi äänestää henkilöä, joka katsoo kokonaisuuksia.
Eduskuntaan valtiotason kokonaisuuksia, maakuntavaltuuston maakuntauudistus kokonaisuuksia ja kunnanvaltuustoon kuntatason kokonaisuuksia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #10

Minusta paras ja paikallisdemokratian kannalta hyvä tapa toteuttaa maakuntatasoinen päätöksenteko olisi sellainen, jossa kuntia kannustetaan yhteistyöhön maakuntatasolla. Esimerkiksi kunnanvaltuustot voisivat hyvin päättää (painotettuina) kaikkien maakuntatason elinten toiminnasta.

Soten järjestämisestä kunnat voivat päättää itsekin. Mikään ei estä halukkaita kuntia tilaamasta palveluitaan maakunnalliselta toimijalta, jos ne niin haluavat. Oleellista tässä on se, että päätösvalta säilyy kunnassa, ja kunta voi vaihtaa toimittajaa, jos palvelut eivät täytä sen vaatimuksia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

Eri mieltä, olennaista on siirtää soteasiasiossa päätösvalta kunnilta maakuntatasolle.

Myös kaavoitusvalta olisi hyvä siirtää, mutta se on eri asia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #14

Maakunnilla on jo nyt oikeus tehdä maakuntakaavoja, jotka ovat käsittääkeni kuntien kaavoja vahvempia.

Miksi soten päätösvalta pitäisi siirtää kunnilta maakunnille? Eikö esimerkiksi tuo tarjoamani ajatus siitä, että kunnilla tulisi olla oikeus vaihtaa toimittajaa, jos palvelut ovat kelvottomia, ole mielestäsi yksi hyvä syy toiseen suuntaan? Kunnillakin olisi siis valinnanvapaus, samoin kuin yksilöillä. Yksilötason valinnat eivät auta esimerkiksi silloin, kun ulkoiset päätöksentekijät päättävät siirtää kunnan sote-palvelut muualle.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

Tottakai kunnilla on oikeus vaihtaa toimittajaa jos palvelut ovat kelvottomia, olettaen että ovat sopimukseen näin kirjanneet.

Jos eivät ole, niin syy löytyy kuntien osaamattomuudesta, jonka osasyynä on kuntien pieni koko.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #18

> Tottakai kunnilla on oikeus vaihtaa toimittajaa jos palvelut ovat kelvottomia, olettaen että ovat sopimukseen näin kirjanneet.

Vaan eipä kai olisi hallituksen ehdottaman soten toteuduttua. Oletin että ajat jotain vastaavaa päätöksenteon keskittämistä keskuskaupunkeihin.

Kuntien pieni koko ei ole kai vaikuttanut kuntien osaamiseen, sillä ainakin THL:n tilastojen mukaan pienet kunnat pärjäävät varsin hyvin terveyspuolen vuosittaisissa tarvevakioitujen menojen vertailuissa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #11

Ikävä kyllä on todennäköisempää, että kuntatason päättäjä toimiessaan kunnan edustajana päätöksentekoelimessä, ajattelee nimenomaan kunnan etua. Jolloin voittajiksi päätyvät aina ne kunnat, joilla on suurin edustus. Jos henkilö on valittu maakunnan päätöksentekoon, on suurempi mahdollisuus, että hän harkitsee asioita maakuntatasolla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #24

Keskuskaupungeissa keskuskaupungin edustajilla on yleensä suurin määrä omia edustajia demokraattisestikin valituissa elimissä. Lisäksi organisaatioiden virkamiehet asuvat yleensä tuon keskuskaupungin liepeillä. Näistä ja pienemmistä syistä ajattelukin muodostuu yleensä keskuskaupunkivetoiseksi.

Kansanedustajista suuri osa, ja monen perheetkin asuvat Helsingin seudulla, mikä lisää tätä vinoumaa. Sama logiikka voisi toteutua osin myös maakuntavaltuustoissa.

Kuntatason päättäjäilläkin on omat ongelmansa, mutta ovatpahan ainakin lähempänä hallittavia, ja näin pientenkin kuntien asukkaiden ääni saattaa tulla paremmin kuuluksi päätöksenteossa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vanhusten hoiva-asiaa ajankohtaisena alla:

"Asiakkaiden tarpeiden tulisi ohjata sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista" (UEF)

https://blogs.uef.fi/oikeuttakohtuudella/2019/02/0...

---

Tuntuisi, että vanhuksen huonosta hoidosta tai hoivasta voi tehdä asiakasmaksun oikaisuvaatimuksen ihan yksittäinenkin hoitokodin tai kotipalvelun asiakas, jos hän ei saa mielestään rahoilleen vastinetta?

Onko kellään kokemuksia asiaan?

---

Jotta asiat sujuisivat paremmin tulevaisuudessa:

"Hyvinvointioikeuden instituutin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas-ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, VIITE: STM Dnro(STM074:00/2018)"

http://www.uef.fi/documents/300201/0/HVO+lausunto+...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset