Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Big dataa vanhustenhoivan valvontaan

  • Tällä pääsisi jo alkuun (Alkuperäinen kuva: HappyOrNot Ltd.)
    Tällä pääsisi jo alkuun (Alkuperäinen kuva: HappyOrNot Ltd.)

Totuus vanhustenhuollon valvonnasta selvisi: ”Minä olen ainoa, joka tekee tätä koko Suomen osalta” (US 5.2.2019). Poliitikko näkee tässä tietysti mahdollisuuden korottaa omaa kannatustaan: Keskustan Kaikkonen: Erityistarkastukset käyntiin vanhustenhoidossa ja lasku yhtiöille – tukea demareilta (Yle 10.2.2019)

Mutta poliitikonhattu päässä on tapana pohtia omaa vaalikannatusta eikä ratkaisua itse ongelmaan.

Siispä vedän insinöörinhatun päähän. Jos olisin Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalo, ja tehtäväni olisi yksin kustannuksia merkittävästi kasvattamatta valvoa että valtakunnan hoivakoideissa saa hyvää hoivaa, niin miten sen tekisin?

Tarvittavat lähtötiedot löytyvät Hesarin jutusta:

Vanhusten hoiva-ala keskittyy vauhdilla, ja omistus valuu ulkomaille – 2,6 miljardin euron markkinoilla toimii silti yhä tuhatkunta yritystä (HS 29.1.2019):

"Vanhusten ja erityisryhmien palveluasunnoissa asuu noin 70 000 suomalaista. Suurin osa asiakkaista on vanhuksia, mutta paljon on myös mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia.

Palveluasujista noin 50 000 on ympärivuorokautisen hoivan piirissä. Ennen se tarkoitti paikkaa vanhainkodissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Nykyisin valtaosa asuu hoivakodeissa, joissa tarjotaan niin sanottua tehostettua palveluasumista."

50000 nuppia x 50000e vuodessa on 2,5 mrd vuodessa, eli kuukausi ympärivuorokautisen hoivan piirissä kustantaa "ballparkkina" noin 4000 euroa.

Nordcare2 tutkimuksen mukaan (Aamulehti 2.3.2018):

"Uuden tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia Suomessa laitoksissa työskentelevistä työntekijöistä ei haluaisi vanhana ottaa vastaan oman yksikkönsä vanhuksille tarjoamaa hoitoa."

Tämä ei merkittävästi helpota tehtävää, vaikka jollain konstilla onnistuisin kohdistamaan valvonnan vain 40% hoivokodeista, ei vuorokaudessa silti riittäisi tunnit homman hoitamiseen.

Siispä joukkoistaisin laadunvalvonnan.

Ehdotan, että hoivakotien julkisen rahoituksen ehdoksi kirjataan osallistuminen valtakunnalliseen laadunvalvontajärjestelmään, joka toteutettaisiin käytännössä antamalla jokaiselle hoivakotien asukkaalle ranneke, joka sekä seuraa vanhusten tilaa, että mahdollistaa vanhuksille ja heidän omaisilleen jatkuvan palautteen antamisen.

Aggregoitu ja anonymisoitu data saatettaisiin kaiken kansan nähtäville verkkoon, ja omat ennalta varoittamattomat valvontaiskuni kohdistaisin niihin joissa palaute on kaikkein huonointa.

Tälläisen rannekkeen kustannukset ovat noin parikymmentä euroa kuukaudessa per nuppi, eli noin kymmenen miljoonaa tähän harjoitukseen palaisi vuosittain. Toki on hyvä tiedostaa, että kymppimiljoonalla saisi Elinalle sata kollegaa, joka ei sekään ole välttämättä huono ratkaisu.

Jos tämä on liian kallista, niin aloitetaan edes sillä että jokaiseen hoivakotiin asennetaan Happy or Not pömpeli, se ei paljoa kustanna. 

On täysin mahdollista, että vanhustenhoivaan pitäisi ohjata nykyistä enemmän julkista rahaa, mutta sitäkään ei ole syytä tehdä "lumilapiolla" - valtaosa hoivakodeista tuottaa jo nykyään hyvää hoivaa kohtuullisilla kustannuksilla.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.

https://amosahola.liberaalipuolue.fi/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Orwellpelkoisille: vanhus voi toki halutessaan rannekkeesta kieltäytyä jos siltä tuntuu.

Pekka Pylkkönen

Asiakasarviointia pitäisi mitata kaikessa julkisrahoitteisessa palvelussa.

Vanhuspalvelujen osalta, sikäli kun kyse ei ole sairaanhoidosta, vanhuksen oma kokemus pitäisi varmasti olla se tärkein mitattava asia. Kai se on tärkeämpää kuin se, montako hoitajaa osastolla kulloinkin pörrää.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola
Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Kosteus anturat ja weppi kamerat omaisil . Sekä esim 24h nauhotus josta sit jos vanhus kuolee tms näkee mitä on tapahtunut viime aikoina jne.

Pekka Pylkkönen

Hoitajat menevät lakkoon tuollaisesta ehdotuksesta. Jos jotain ammattiliitot eivät siedä niin työntekijöiden kyttäämistä- edes silloin kun tarkoitus on asiallinen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Toisaalta rannekkeet myös hoitajille voisi olla ihan ok ratkaisu - näkisi reaaliajassa miten hoitajamitoutus toteutuu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ehdotus soveltunee osin käyttöön. Ongelmana on kuitenkin se, että ne huonoimmassa kunnossa olevat ovat niitä hankalimmin hoidettavia sekä toisaalta heidän hoitonsa laiminlyönti aiheuttaa suuria ongelmia.

Jos ajattelen vaikka oman mummoni viimeisiä kuukausia, niin hän makasi puoliksi halvaantuneena sängyssä ja suurelta osin dementoituneena. Kysyttäessä hänellä oli ollut mukava päivä ja oli käynyt mielestään torilla juttelemassa tuttujen kanssa. Tosin ei ollut lähtenyt mihinkään sängystään.

Ehdottaessamme, että nostaisin hänet parempaan asentoon totesi, etti Niko häntä jaksa nostaa, kun on pieni poika. Olin kolmikymmppinen kaksimetrinen siinä vaiheessa.

Silloin ei tyytyväisyysnapit valitettavasti paljoa kerro eivätkä työssäkäyvät omaiset pysy kartalla.

Eikä tarvitse olla edes noin heikossa jamassa, kun on vähän tietoa siitä, mihin on oikeutettu yms.

Mutta paremmin voivalle osalle varmaan soveltuu, mutta pahaa pelkään, etä suuremmat ongelmat peseytymisten, ruokailujen yms suhteen on heikkokuntoisemmilla potilailla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jep, jos tilanne on sellainen ettei vanhuksesta ole enää palautetta antamaan, niin omaisten homma on painaa nappia parhaan ymmärryksensä mukaan.

Mutta toisaalta, ranneke voisi mitata myös liikkumista & pulssia, ja verrata niitä valtakunnanlaajuisin keskiarvoihin -> passiivisestikin rannekkeesta olisi hyötyä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Rannekkeen kehittäminen tähän tarkoitukseen onnistuisi kyllä aika vähällä kehityksellä ja useimmat tarvittavat ominaisuudet olisivat olemassa kunhan niputtaisi sopivaksi paketiksi.

Mikään tuskin estäisi myöskään omaisia laittamasta tuollaista vanhukselle itse mikäli haluaisi asioita seurata. Lienee kameravalvonnan hyväksyntään verrattuna helppo asia ja pitäisi olla suoraan hyväksyttävissä.

Pekka Pylkkönen

Jos itse sanoo päivän olleen mukava, tuskin siinä muilla on enää tuossa vaiheessa paljon nokan koputtamista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Osin niinkin, mutta vaikkapa makuu- tai säärihaavojen hoidon tasosta, joihin liittyy vaikkapa puhtaus sekä liikkuminen sekä esim oikeanlainen erikoispatja yms se ei nyt valitettavasti kerro oikein mitään.

Moni vanhan liiton vanhus on myös melkoinen sissi kestäessään kipua vaikkei se olisi välttämätöntä.

Ei nämä ole kovin helppoja asioita, kun hauraat ihmiset on kyseessä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Ei tosiaan ole. Vaikka olenkin aika kyyninen työikäisten suhteen, muksut ja ikäloput herättävät sympatiaa. Niistä huolen pitäminen on hyvinvointivaltion syvä ydin.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Pelkkä ranneke ei riitä mihinkään vaan tarvitaan todella pitkälle vietyä teknologiaa, joka ei sitten enää maksa 20 € vaan paljon enemmän.
Tulehdusarvot, lääkitysarvot, verenpaine, verenkierto, veritulpat, haavautumat, syke, tasapaino, liiketunnistimet, lämpötila, erilaisten vajaatoimintojen mittaus jne.. Erityisen hankalia oman kokemuksen mukaan ovat virtatietulehukset ja vanhoilla ne aiheuttavat mitä ihmeellisipiä sivuoireita. Riittävä teknologia muuten tietoja ei saa kerättyä vaan tarvitaan aina joku joka tarkistaa. Tämän opin kun olin edunvalvojana mummulleni. Osin hänelle lisäpalveluna fysioterapiaa ja sain päivittäiset raportit mikä oikea tila on vaikka hoitokodista sainkin tietoja. Maksoi vähän mutta Kela korvauksen jälkeen siedettävä hinta.

Toisaalta 20 € on aika kallis, jos olet kansaneläkeläinen ja saat hoitotukea ja asumistukea.

Tulot 300 € vuokralla olevalla ja hoitotuella/kansaneläke 1200 € ja tehostetun palveluasumisella 1080 € joten käyttörahaa jäisi 120 €, josta maksat muut palvelut kuten lääkityksen ym.. Yleensä tällaisella hlö jos on omaisuutta niin se katoaa koko ajan, paitsi jos on vakuuskuorissa, mutta harvalla kansaneläkeläisellä tai pienellä työeläekkeellä olevalla on.

Henkilökohtainen konkurssi odottaa...paitsi seuraava hallitus palauttaa omaiset vastaamaan kustannuksista eli hoitovelvoite taitaa tulla lakiin eli nykyaikainen syytninki. Todennäköinen vaihtoehto, kun veroja ei voi korottaa eikä haluta laaditaan syytninkivelvoite. Jos näin käy niin omien laskujen mukaan oamiset joutuvat 5 vuodessa maksamaan syytninkiä suurin piirtein noin 10 000 -11 000 €.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

En tiedä haluanko maksaa 750 € syytninkiä vai maksaa 34 € enemmän veroja kuukaudessa 2 % korotuksella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset