Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Vihreä vallankumous tappaa lopulta sinutkin

  • Vaarallinen aate.
    Vaarallinen aate.
  • Lähde: Max Roser.
    Lähde: Max Roser.

Mao Zedong toteutti 1966-1969 Kiinassa Kulttuurivallankumouksen, jonka osana koulutettu nuoriso lähetettiin maaseudulle opettelemaan elämän perusasioita. Vihreillä on käynnissä oma vallankumouksensa (kuvaliite), joka valitettavasti perustuu väärinymmärrykselle siitä mitä talouskasvu oikeastaan on.

Merkittävä osa päivänpolitiikasta pyörii määrittelemättömien käsitteiden ympärillä (esim. eriarvoistuminen, AA 26.11.2016) - tämä on poliitikoille kätevää, sillä jos et määrittele talouskasvua, voit sanoa että sitä ei länsimaissa enää tarvita, ja näin saat raikuvat spontaanit aplodit.

Kiinan Kulttuurivallankumous tappoi noin miljoona ihmistä, mutta vihreä vallankumous saattaa hyvin tappaa loput. Sairauksiin, jotka olisi voitu parantaa. Nälkään, kun ruoka loppui kesken. Autokolareihin, jotka olisi voitu estää. Lista on todellisuudessa loputon.

Vain ja ainoastaan talouskasvu on kasvattanut ihmiskunnan elinaikaodotetta nykyiselle tasolleen - jos aihe kiinnostaa, kannustan lukemaan mainion Max Roserin koosteen aiheesta, mutta esitän executive summaryna vain kuvaliitteen 2.

Vaikka jättäisimme elinaikaodotteen tarkastelun ulkopuolelle, on tärkeää ymmärtää, että talouskasvu ei myöskään ole synonyymi kulutuksen määrän kasvamiselle, vaan vaihtoehtojen määrän kasvamiselle.

Elintaso taas määritellään vaihtoehtojen määrän kautta - mitä enemmän vaihtoehtoja josta valita, sen korkeampi elintaso.

Siispä kannustan miettimään kannattaako äänestää puoluetta, joka haluaa rajoittaa vapauttasi valita, ja huolehtii siitä että päädyt hautaan ennenaikaisesti. 

Jos taas haluat äänestää puoluetta, joka pyrkii säästämään sekä ihmiset että luonnon, niin kannustan perehtymään:

Pienpuolueilla ristiriitoja ilmasto-ohjelmissaan - Professori arvioi Liberaalipuolueen ehdotukset parhaiksi (https://tutka.pro 14.2.2019)

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomessa bkt/hölö on jo lähtenyt ilmeisesti pysyvään laskuun vuoden 2008 jälkeen. Euro suossa ollaan. Lähteekö mielestäsi elinajan odote laskuun?

Toivon, että puolueenne ei menesty. Onnea vaaleihin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Epäselväksi jäi haluatko että elinaikaodote lähteen laskuun vai ei?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Olkiukkoilua ja koppavaa näppäröintiä. Mitä jos eriarvoistuminen onkin kuule hyvin monitahoinen ilmiö? Ei se sillä katoa, että joku mitätöi sen vaatimalla yhtä, täsmällistä määritelmää.

Mihin perustat väitteesi Vihreiden ”talouskasvuvastaisuudesta”. Laitapa linkki johonkin ajan tasalla olevaan puolueen ohjelmaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Oli jostain syystä tiputtanut kuvaliitteen pois, pahoittelut siitä, nyt lisätty.

Yksittäistapaus?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Twitterin käyttö nyt on mitä on.
Ehkä relevantimmat lähteet:
https://www.vihreat.fi/talouden-tyollisyyden-tieka... tai
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachm... (Kohdassa 2.2 talouskasvusta.)

Löytyykö näistä ’tappavaa vihreää vallankumousta’ tai oikeasti aihetta vertailla Maoon?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Puolueen lehden päätoimittaja ei ilmeisesti edusta puolueen linjaa?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #8

No yhtikäs mistään ei löydy yhtikäs mitään, joka todistaisi puolueen linjan olevan esittämälläsi tavalla talouskasvun vastainen.

Mitä Vihreän Langan päätoimittajiin tulee, niin se on jo pitkä perinne, että he tekevät mitä huvittaa. ;-)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #9

Vihreiden periaateohjelmaan asia on kirjattu näin:

"Siksi politiikan tärkeysjärjestys pitää laittaa uusiksi. Nykyisestä korostuneesta
talouskasvun ja kilpailukyvyn tavoittelusta on siirrettävä painopistettä ihmisten
onnellisuuteen. Onnellisuuspolitiikan kannalta voi olla järkevää esimerkiksi parantaa perhevapaita tai kaventaa tuloeroja, vaikka talouskasvu hieman hidastuisikin."

https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachm...

Vaikka hieman hidastamisesta talouskasvun pysäyttämiseen on matkaa, niin suunta on selvä - ymmärtämättömyys siitä, että talouskasvulla maksetaan perhevapaat, on kirjattu jo periaateohjelmaan.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #9

Vihreään politikointiin kuuluu olennaisesti härski valehtelu, kuten esimerkiksi väite jonka mukaan Suomen hiilipäästöistä 40 prosenttia muka tulee liikenteestä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006006699.html

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Oikeasti vakava kysymys miksi suomi on tippunut kymmeniä vuosia jatkuneelta kasvuralta, vaikka muiden vastaavien maiden kasvu jatkuu.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Pääsyyt ovat jäykät työmarkkinat ja aluepolitiikka, mutta en silti haluaisi lisätä listaan yhtä lisää: talouskasvun kurittaminen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Heh heh! Jos Amos miettisit vielä tarkemmin, ennen kuin annat vastauksia apteekin hyllyltä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #10

Olen pohtinut kysymystä "Miksi Suomi putosi puusta" noin vuosikymmenen, ja toistaiseksi olen päätynyt työmarkkinoiden jäykkyyteen ja aluepolitiikkaan. Hyvänä kolmosena on ylisuuri julkinen sektori.

Varaan toki oikeuden muuttaa vastauksiani jos joku kykenee kertomaan oikeat vastaukset - ehkä Martti tietää paremmmin?

Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
Jani Miettinen Vastaus kommenttiin #13

En välttämättä osaa kertoa oikeita vastauksia, mutta tuli mieleen sellainen psykologinen sivujuonne, että "suomalainen perusluonne" saattaa priorisoida vakaammat ja ennustettavammat olot nopeamman kasvun edelle, ja kansakuntana saatetaan olla sen takia osittain perässähiihtäjiä, vaikka meillä onkin myös voimakas innovatiivinenkin puoli.

Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
Jani Miettinen Vastaus kommenttiin #14

Tuli myös mieleen yksi ikävämmänkuuloinen tulokulma: me ollaan globaalissa ravintoketjussa pykälää alempana kuin Ruotsi.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #13

Ainakin osittain olet varmaan oikeassa. Tuohon voisi lisätä vielä sekavan sosiaaliturvajärjestelmän ja sen aiheuttamat kannustinloukut.

Julkisella sektorilla olisi paljonkin leikattavaa, joka voitaisiin tehdä helposti ilman että heikennetään kenenkään peruspalveluita. Yleisradion rahoituksen leikkaamisesta voidaan aloittaa. Lasketaan se nyt tähän mukaan, koska vielä toistaiseksi Yleisradio rahoitetaan verovaroilla.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

https://yle.fi/uutiset/3-6502651

Tällaiset vihreän vallankumouksen airueet kusettivat 30-vuotta sitten lehdistöä ja heitä kritiikittä ihannoivia " takaisin luontoon viherikköjä".

Leirillä hyppäsi Yle:n likkatoimittajia silmät säihkyen toistaen ´puista säteilevää energiaa´ ja muuta paskaa, mitä nämä huijarit heille syöttivät.

Pekka Pylkkönen

Vihreä liike lienee seurausta jatkuvasta vaatimustason laskusta koulussa. Peruskoulu on mahdollista läpäistä osaamatta laskea, lukio ymmärtämättä formaalia logiikkaa ja yliopistoonkin on humanisteille kehitetty ihan omat tilastomatematiikan kurssit joista kymmenen opintopisteen jälkeen pitää suoriutua yhden nopan todennäköisyyksien laskennasta. Kahden nopan tapauksella saa jo vitosen.

Kun ei ymmärrä, muuttuu helposti vihreäksi.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Ilmankos olen minäkin päätynyt vihreisiin.

Mutta mihin perustuu väite, että vaatimustaso olisi laskenut?

Pekka Pylkkönen

Jaa. 70-luvun ylioppilaskirjoitusten lyhyessä matematiikassa piti osata integroida, nykyisin riittää noin palttiarallaa että osaa laskea murtoluvuilla. Integrointi ei kuulu koko oppimäärään.

Siis jos katselet noita yo-matikan tehtävien kehitystä, huomaat kyllä vaatimustason laskeneen aivan tolkuttomasti.

Ja siis toki vihreisiinkin päätyy ihmisiä monesta syystä. Osa on esimerkiksi hurahtanut feminismiin ja kokee että suurinta kulttihurmaa löytyy vihreistä.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #22

Täytyy myöntää, etten itse ole tutustunut ylioppilaskirjoitusten tason muutokseen. Ehkä tuossa on kyse enemmänkin siitä, ettei kenenkään muuten pätevän oppilaan etenemistä kannata pysäyttää sen takia, ettei yksi osa-alue ole hallussa. Luulen, että pitkässä matikassa ei ainakaan taso ole laskenut. Vastaavasti tuskin esim. yliopiston fysiikan kurssien vaatimustasossa on ihan hirveästi ollut laskua.

Ihan muuten näin sivuhuomautuksena: tuolla yliopistomaailman luonnontieteellisellä puolella löytyy aika paljon vihreiden äänestäjiä. Mikään nyt ei takaa sen porukan (johon itsekin kuulun) ymmärrystasosta mitään, mutta ainakin pitkän matikan kurssit on päästy läpi ja ehkä oikein pinnistämällä parin nopan laskutkin onnistuu.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Mutta mihin perustuu väite, että vaatimustaso olisi laskenut?"

Esim:

https://matematiikkalehtisolmu.fi/2005/2/teht1950.pdf

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #30

Eikös nuo tehtävät ole hyvin samaa tasoa nykyäänkin? Kysymykset on eri tavalla muotoiltu ja laskutoimitukset on ilmaistu kirjallisesti eikä lukuina ja matemaattisina symboleina kuten nykyään.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #31

Huomioithan , että nuo olivat 10-vuotiaitten tehtäviä 50-luvulla.

Olen ´harrastuksena´ autellut tuttavien perillisiä yo-kirjoituksissa : epäilen vahvasti , että monelle heikommalle yo-kirjoituksen nyt läpipäässeelle ( noin kaksi tehtävää pitää saada oikein) olisivat nuo tehtävät olleet ylipääsemättömiä.

Tässä vuodelta 1970 lyhyen tehtävät:

http://matemaattinenyhdistys.fi/yo/?download=k70l.pdf

Tässä vuoden 2017 lyhyen tehtävät:

https://matta.hut.fi/matta/yoteht/s17l.pdf

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Näännyttävän kurjistavaa verotusta on tiedossa, mikäli vihreä liike menestyy. Mitä syöt ja miten liikut jne sanellaan verotuksen keinoin. Maailma ei myöskään pelastu ellemme ole ilmastonmuutoksessa suunnannäyttäjä. Siis,tämän pienen kansan pitää "näyttää" asiassa, jolle me emme voi mitään.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Vihreä vallankumous kannattanee säilyttää 1960 -luvun maailmanlaajuisesti tapahtuneena maatalouden rationalisointina.

Jp Lehto kysyi vakavasti, miksi Suomi on tippunut kasvu-uralta, vaikka muut sillä porskuttavatkin. Ensinnäkin, vaikeuksia on muillakin, ja mm. yritysveroja kilpaillaan alaspäin joukolla. Sanoisin Suomen tippuvan ensimmmäisten joukossa siksi, että meillä oli alun alkaenkin huonommat kortit (vähemmän raaka-aineita ja syrjäinen sijainti). Onnistuimme sinnittelemään maailman kärkitason tuottavuus- ja koulutusluvuilla ja kapealla palkkaspektrillä, mutta nyt muut ovat omaksumassa omia oppejamme.

Enemmin tai myöhemmin kadvukilpailun kärki horjuu, koska kilpailun ikuinen jatkuminen on loogisesti mahdoton. Ja loppupäässä syntyy romahtaneita ja roistovaltioita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Avaappas nyt hieman lisää, mitä tällä tarkoitat:
"on tärkeää ymmärtää, että talouskasvu ei myöskään ole synonyymi kulutuksen määrän kasvamiselle, vaan vaihtoehtojen määrän kasvamiselle."

Talouskasvu määritellään på engeslka:
An increase in the amount of goods and services produced per head of the population over a period of time.

Mitä tarkoitat kulutuksella?

Minkä vaihtoehtojen?

Onko joku maa onnistunut käytännössä talouskasvun aikana vähentämään kulutustaan ja jos on niin mitä kulutusta?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Määritelmäsi on Oxford Dictionarysta

"An increase in the amount of goods and services produced per head of the population over a period of time."

Cambridgen on mielestäni aavistuksen parempi:

"an increase in the economy of a country or an area, especially of the value of goods and services the country or area produces:"

Mutta sekään ei ole täydellinen. Muitakin löytyy, mutta itse ajan takaa jotain tämänsuuntaista:

"An increase in the variance of goods and services produced and consumed per head of the population over a period of time."

"Onko joku maa onnistunut käytännössä talouskasvun aikana vähentämään kulutustaan ja jos on niin mitä kulutusta?"

Monessakin maassa nähdään että esim. että autoilu vähenee:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001806053....

Tuo on kulutuksen vähenemistä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Autoilu ehkä jossain yksittäisenä.

Kuitenkin jos ajatellaan maata, jonka talous merkittävästi kasvaa, niin onko se koskaan onnistunut niin, että maan jonkinmoinen kokonaiskulutus olisi laskenut? Ei vain joku kapea osa-alue.

Eli onko olemassa käytännön esimerkksiä maasta, jonka luonnovarojen yms kulutus olisi laskenyt samalla, kun sen talous kasvaa?

Teoriassa voi olla mahdollistta, mutta löytyykö sellaisia käytännössä?

Jos nyt katsotaan voimakkaassa talouskasvussa olevia maita kuten vaikkapa Kiinaa, niin ei kait parhaalla tahdollakaan voida sanoa kulutuksen vähenevän tai pysyvän samana yhtäaikaa? Itse en tiedä tällaista.

Lähinnä tämä helposti aikaansaa sen, että käytännössä meillä on kuitenkin käsissämme synonyymi talouskasvun ja kulutuksen osalta?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #28

Köyhissä maissa talouskasvu on synonyymi luonnonvarojen kulutuksen kasvulle, vauraissa ei.

Molemmissa väestönkasvu on myös synonyymi kulutuksen kasvulle.

En tiedä löytyykö maailmasta jo maata jonka luonnonvarojen kulutus pysyy vakiona (tai laskee) vaikka talous kasvaa - immateriaalihyödykkeet ovat sen verran uusi asia, etteivät mittarit ole pysyneet mukana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset