Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Valtaosa suomalaisista ei ymmärrä miten eläkejärjestelmämme toimii

  • 60-luvulla ei eläkemaksuja juuri makseltu.
    60-luvulla ei eläkemaksuja juuri makseltu.
  • Vastaisuudessa maksetaan senkin edestä.
    Vastaisuudessa maksetaan senkin edestä.

Päättäjät väistelevät karua totuutta: Suomen eläke­järjestelmä on kriisissä (HS 19.3.2019)

Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan (TS 19.3.2019)

Väitän, että olemme kansakuntana tässä tilanteessa siitä syystä, että valtaosa suomalaisista ei ymmärrä miten eläkejärjestelmämme toimii. Tästä olen kirjoittanut aikaisemmin otsikolla: Eläkevakuutusmaksu on harhaanjohtava termi (AA 5.9.2017) - jos eläkemaksun sijaan olisi käytetty osuvampaa termiä eläkevero, niin merkittävästi nykyistä suurempi osa kansalaisista ymmärtäisi, että eläkkeet ovat lapsenlapsilta pois.

Pääsyy kansan ymmärtämättömyyteen ovat työeläkeyhtiöt, jota vasten Siimeksen ehdotus on täysin moraaliton:

Telan Siimes: Työeläkemaksuja voisi korottaa jo nyt (TS 19.3.2019)

Seuraavan hallituskauden tehtävä on saada kansa ymmärtämään miten eläkejärjestelmämme toimii, vasta sitten on poliittisesti mahdollista saada läpi mitään korjaavia toimenpiteitä.

Paras korjaava ratkaisu on toki luopua koko eläkejärjestelmästä (AA 21.3.2016), ja samalla eläkeiän käsitteestä.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Eläkkeet -- myös työeläkkeet -- ovat tosiaan sosiaalitukea ja työeläkemaksut ovat veroja. Tämä olisi hyvä tunnustaa.

Sen jälkeen voisi seuraavaksi käsitellä sitä, miksi aikanaan eniten tiennanneiden pitäisi saada eniten eläkettä. Eihän toimeentulotuenkaan määrä riipu siitä, paljonko tuen saaja on joskus muinoin tienannut.

Kun maksettaisiin kaikille eläkeläisille samansuuruinen eläke, nykyisen keskieläkkeen suuruinen, eläkkeisiin menisi sama summa kuin nyt, mutta eläkeläisten asumistuet -- noin 580 miljoonaa vuodessa -- säästettäisiin kun käytännössä kukaan eläkeläinen ei sellaista enää tarvitsisi.

Sama eläke kaikille eläkeläisille!

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Ei ehkä ihan sama kuitenkaan.
Minimieläke pitäisi olla sen suuruinen että sillä tulee toimeen. Esim. € 2 000;- / kk.
Ensimmäinen toimenpide pitäisi olla taannehtiva eläkekatto joka olisi jossain € 2 800;- tasolla.
Seuraavaksi pitäisi ottaa käyttöön puolisovähennys jolloin aviopuolisoiden yhteinen eläke voisi olla korkeintaan € 3 500;-.
Jo näillä toimenpiteillä saavutettaisiin kohtalaisia säästöjä järjestelmään. Ja saavutettaisiin tuo asumistuen säästö.
Tämän lisäksi pitäisi ottaa tarkkaan syyniin eläkeyhtiöiden sijoitukset. Niiden avulla kun voidaan rahaa siirtää laillisesti taskusta toiseen.
Lisäksi eläkeyhtiöiden voitoille pitäisi asettaa maksimiraja samoin eläkeyhtiöiden johdolle palkkojen kohtuullistaminen.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Väestöennusteet eivät ota mitenkään huomioon sitä, että samalla kun elinikä kasvaa, niin ihmisten työkyky kestää myös pitempään. Näin työikäisten osuus ei vähene mihinkään, kunhan vain pidetään huolta siitä, että työtä riittää kaikille. Nykyisten nuorten pitää lopettaa valitus ja ryhtyä toimeen!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Eli luovutaan siis eläkeiän, ja eläkkeen käsitteestä - sopii minulle!

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

En tiedä mistä johtuu mutta en ymmärrä tuota eläkevarojen riittämättömyyttä.
Sanotaan että eläkkeitä maksetaan maksetuista eläkemaksuista "suoraan".
Kuitenkin ainakin TyEL ja MYL:n varat kasvavat joka vuosi.
Tuoreempien tietojen puutteessa 2016 - 2017 varat kasvoivat n. 7 mrd.
Vaikka samaan aikaan maksettuja eläkkeitä oli muutama mrd. enemmän kuin eläkemaksuja.
Ns. suurten ikäluokkien eläköityminen alkoi jo 2008 kun -45 syntyneet täyttivät 63.

Lähteenä Eläketurvakeskus. Työeläkkeiden rahoitus.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Entä viime vuosi?

https://www.hs.fi/talous/art-2000006024781.html

"Suomalaisten eläkevarat supistuivat yhteensä 6,4 miljardia viime vuonna"

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

On tosiaankin eläkekeskustelua vaivaava ongelma, että kovin monella on virheellinen mielikuva eläkejärjestelmän toiminnasta ja nykytilanteesta. Se, että koko järjestelmä on vain osittain rahastoiva ja että suurin osa maksettavista eläkemaksuista rahoitetaan juuri nyt palkoista kerättävällä eläkemaksulla olisi hyvä olla paremmin yleisesti tiedossa.

Nuo kaksi kirjoituksen liitteenä olevaa kaaviota kuvaavat hyvin työeläkemaksujen prosenttiosuuden kasvun eläkejärjestelmän alkuajoista tähän päivään ja skenaariot tulevaisuuteen.

Pieni tarkentava kysymys ensimmäiseen kaavioon liittyen: onko työnantajan ja työntekijän eläkemaksun yhteensä esittävä graafi piirretty viime vuosille alle 53-vuotiaan vai 53 vuotta täyttäneen työntekijän maksuosuudella?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Koska vuoden 06 kohdalla on pieni piikki, muttei täysikokoista piikkiä, sanoisin että graafi on joko painotettu väestön määrällä tai keskiarvo noiden kahden välistä.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Ok, kuvaaja olikin siis kokonaisuudessaan ETK:lta. Ajattelin kysyessäni että olit tehnyt graafin käyttäen ETK:n dataa, jolloin olisit heti osannut kertoa. Ei toki maksa vaivaa selvitellä asiaa tarkemmin... kiitos vastauksestasi!

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Ei huolta, jos olet seurannut meidän kulutustarvetta tarvittavaan talouskasvuun, me tarvitaan jo vuoteen 2050 mennessä useamman planeetan resurssit, jos me halutaan ylipäätänsä pitää nykyinen markkinatalousjärjestelmä toiminnassa.

Eläkejärjestelmän uusiminen on toki suotavaa, mutta kaikista akuuteimmista huolistamme pienimmästä päästä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Eilisessä blogissaan Tom Packalen kirjoitti, että työuramediaani on Suomessa 40-vuotta. Itselläni se tulee täyteen ensi vuonna. Ensimmäisenä kymmenenä vuotena tein taksvärkkiä muille. Oma eläke ei karttunut.

Jos olisin jäänyt aikoinani armeijan leipiin kesäkessu-uran jälkeen, niin olisin ollut sekä eläkkeellä että työelämässä edelleen mukana jo vuosia.

Tuttavani, 50-vuotiaana eläköitynyt pilotti, saa tuplasti bruttoeläkettä sen, mitä minä saan bruttopalkkaa.

Duunarin paratiisissa Yhdysvalloissa esimerkiksi poliisit ja sotilaat voivat edelleen jäädä täydelle eläkkeelle 30 vuoden palvelun jälkeen ja kahvipullien ja potkun perseelle sijasta he usein saavat vielä tuntuvan kertaluonteisen rahallisen korvauksen vaivannäöstään.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Suuri osa asioista perustuu siihen, että kansa ei ymmärrä miten homma toimii ja monen intressissä on pitää asia sellaisena. :)

Moni nuori varmaan miettii, että saisipa jättäytyä nykyisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kerron alla oman tulkintani muutamasta asiasta.

Aikoinaan Kansaneläkelaitos muistaakseni keräsi henkilökohtaisille tileille eläkkeitä. Kansaneläkeuudistuksen yhteydessä nuo yksityisille tileille kertyneet rahat sosialisoitiin valtiolle. Rikos lienee vanhentunut, joten turha haikailla niiden perään. Nämä tapahtumat olivat työnantajien muistissa, kun työeläkejärjestelmää alettiin valmistella.

TEL:n valmistelu sujui vaivalloisesti, koska työnantajat harasivat vastaan. Työnantajat saatiin uudistuksen taakse, koska heille annettiin takaisinlainausoikeus omaan osuuteensa työeläkerahastoista. Tämä oli muuten suuri syy huonoon rahastojen kehitykseen järjestelmän alkuvuosikymmeninä. Työnantajien toinen iso vaatimus kohdistui siihen, että järjestelmän toimeenpano piti antaa yksityisten työeläkeyhtiöiden vastuulle. Lisäksi työnantajat suostuivat maksamaan koko työeläkemaksun, kun luvattiin, että suomalaisia työnantajia ei rasiteta kilpailijamaiden vastaavia työnantajia enempää.

Näin ollen kyseessä ei ole vero vaan maksu. Yksityisillä yrityksillä ei ole verotusoikeutta. Ymmärrän kyllä muitakin mielipiteitä. Ilari Kallio on tutkinut rahastojen juridista asemaa. Normaalissa tilanteessa nuo varat ovat yksityisten työeläkeyhtiöiden varoja, joiden tarkoitus on turvata työeläkkeiden maksu.

Kansaneläkkeet ja takuueläkkeet tulevat valtion kassasta ja virkahenkilöiden eläkkeet jätän muuten rauhaan. TyEL-maksujen nousu muutamasta prosentista nykyiseen johtuu siitä, että alkuaikoina eläkkeensaajia ja siten karttuneita eläkkeitä oli vähän, joten rahojakin piti MAKSUINA kerätä vähän. Nyt eläkeet on jo ansaittu täysimääräisesti, joten maksettavaakin on enemmän. Oikeudenmukaisuudesta voidaan puhua sitten erikseen.

Meidän järjestelmämme on kummajainen muiden joukossa. Järjestelmässä on parantamisen ja kehittämisen varaa. Poukkoileva eläkerahoituskeskustelu perustuu siihen, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Muutaman prosenttiyksikön muutos laskukaavassa muuttaa pitkän aikavälin tuloksia oleellisesti. Normaali tallaajan laskutaidot eivät riitä laskelmien tarkistamiseen ja käsittääkseni kaikkia laskelmia ei edes ole mahdollista saada tarkistettaviksi, joten keskustelu perustuu aina vain oletuksiin. Historia kuitenkin osoittaa, että aina ei ole olleet puheet ja teot samlla viivalla.

Nyt kun työntekijä osallistuu suoraan työeläkemaksujen maksamiseen, niin minusta on syytä aloittaa keskustelu rahastoista ja niiden tuotoista tältä muuttuneelta pohjalta. Tulevaisuudessa osuus vain kasvaa. Avoimuutta voisi myös toivoa lisää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset