Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Wärtsilän kaasuvoimalaitosten toimintalogiikasta

  • Nämä ovat vaihtoehdot.
    Nämä ovat vaihtoehdot.

Wärtsilä kauppaa Helsingille tuulilämpöä: "Tuulisähkö on halvin keino tuottaa kaukolämpöä" (TT 18.3.2019) 

Helen vastaa Wärtsilän tuulivoimaehdotukseen: liian kallista (TE 18.3.2019)

Alkuun disclaimer, olen työskennellyt 10 vuotta Wärtsilässä, nykyään viestinnän kehityksestä vastaavana johtajana. Olen viimeiset neljä vuotta pitänyt leipätyöni erossa politiikasta, ja päin vastoin. Koska olen varavaltuutettu Helsingissä, ja Helsinki omistaa Helenin, tämä ei enää onnistu, joten tällä kirjoituksella esitän avoimesti kantani asiaan. Samalla toivon Liberaalipuolueen jäsenten ja ekomodernistien lukevan kirjoituksen, ja ymmärtävän Wärtsilän ehdotuksen paremmin.

Wärtsilän energialiiketoiminta on minulle tuttua, yritys on toimittanut viimeisen n. 30 vuoden aikana maailmalle yli 70 gigawattia voimalaitoksia yhteensä 178 maahan. Vertailun vuoksi, Olkiluoto 1 ja 2 ovat molemmat teholtaan noin 0,9 gigawattia.

Vaikka historiallisesti moni voi muistaa Wärtsilän moottorit dieselkoneina, valtaosa energialiiketoiminnan voimalaitostoimituksista pyörivät nykyään kaasulla, ja pieni prosentti (3%) myös uusiutuvilla. Polttoainevalinnan lisäksi merkittävää yksityiskohta on myös voimalan käyttötarkoitus – yhä harvempi voimala on ns. baseload, eli tasaiseen sähkön ja/tai lämmöntuottoon tarkoitettu, ja yhä useammin voimalaitos on ns. balancing.

Balancing voimaloiden liiketoimintalogiikka (ja tätä kautta myös matala hiilidioksikuorma) perustuu paradoksaalisesti siihen, että niitä käytetään mahdollisimman vähän. Balancing markkinan meille avasi Yhdysvaltain Southwest Power Pool – alue. Siellä tuulienergia alkoi syrjäyttämään hiilivoimaa jo viitisen vuotta sitten, markkinasähkön ja viime kädessä Wärtsilän kaasuvoimalaitoksien toimiessa säätövoimana. Eräs näistä voimalaitoksista sai lempinimen ”Wind Chaser”, tuulenjahtaaja.

Helsingin kaupungin päätti vuonna 2015 luopua hiilivoimasta:

Mustat hiilikasat katoavat Helsingin kaupunkikuvasta – Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2020-luvulla (Yle 2.12.2015)

Siinä missä tuulivoiman halpa hinta synnytti tarpeen Wärtsilän voimalaitoksille Yhdysvalloissa, Helsingissä poliitikot asettivat ympäristötavoitteet, ja markkinatoimijat etsivät parhaat mahdolliset keinot niiden saavuttamiseen. Helsingin hiilivoimaloille pitää siis löytää toteuttamiskelpoinen korvaaja olemassaolevalla teknologialla vuoteen 2024 mennessä. Tämä aikataulu on niin tiukka, että esimerkiksi kontin kokoiset pienydinvoimalat eivät ole mahdollinen ratkaisu – ensinnäkään markkinoilta ei pienydinvoimalaa voi nykyisellään tilata, ja toiseksi laki ydinvoimasta asettaa myös omat rajoitteensa.

Tällä hetkellä pöydällä on kaksi toteuttamiskelpoista ehdotusta, Helenin ja Wärtsilän, joista molemmat avataan Wärtsilän materiaalipaketissa. Metodi on sama, jota käytämme myynnin tukemisessa ympäri maailmaa – satojen miljoonien investointeja ei tehdä ilman kattavaa analyysia eri vaihtoehdoista.

Kuten kuvaliitteestä (suurempana täältä) nähdään, Wärtsilän ehdotus on Helenin ehdotusta ympäristöystävällisempi ratkaisu Helsingin kaukolämmitykseen, ja tärkeää on tässäkin huomata, että Wärtsilän kaasumoottoreita ajetaan itseasiassa vain hyvin vähän, ja tarvittaessa sekin vähä voidaan mahdollisesti ajaa tulevaisuudessa biokaasulla. Wärtsilän Q&A aiheesta löytyy täältä.

On kuitenkin paikallaan selventää, että ehdotus nojaa datakeskuksiin, ja ei ole mitenkään selvää että Helsinki onnistuu itselleen sellaisen kansainvälisessä kilpailussa haalimaan, mutta kannattaa ehdottamasti yrittää.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa Helsingissä numerolla 71.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Tämä aikataulu on niin tiukka, että esimerkiksi kontin kokoiset pienydinvoimalat eivät ole mahdollinen ratkaisu – ensinnäkään markkinoilta ei pienydinvoimalaa voi nykyisellään tilata, ja toiseksi laki ydinvoimasta asettaa myös omat rajoitteensa."

Tämä on tosi. Toisaalta voi myös kysyä, onko aikataulu tarpeettoman tiukka. Pienydinvoimalat ovat tulossa (ei ehkä nyt ihan kontin kokoisena) viimeistään 2020-luvun loppupuolella. Joten aikaa on lain muokkaamiseen siten, että tyyppihyväksytyn voimalan lupaprosessi voisi olla nykyistä nopeampi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Helsinki voi tietysti halutessaan kuopata päätöksen hiilivoimaloista luopumisesta, mutta silloin katsomme hiilikasoja ainakin vuosikymmenen pidempään.

Vaikka en osaa arvioida jos ja milloin milloin pienydinvoimaloita markkinoille tulee, lakia ydinvoimasta kannattaa joka tapauksessa muuttaa, kuten puolueohjelmaamme on kirjattu:

"Ydinreaktoreiden lupaprosessista on tehtävä nykyistä nopeampi ja kevyempi, jotta myös pienreaktoreiden käyttöönotosta tulee mahdollista."

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Vajaat 20v takaperin Tieteen Kuvalehdessä oli juttua että Japani suunnittelee "talokohtaisia" pieniä ydinvoimaloita. Aika hitaasti suunnitelmat muuttuu todellisuudeksi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"On kuitenkin paikallaan selventää, että ehdotus nojaa datakeskuksiin, ja ei ole mitenkään selvää että Helsinki onnistuu itselleen sellaisen kansainvälisessä kilpailussa haalimaan, mutta kannattaa ehdottamasti yrittää"

Käytännössä Wärtsilä kauppaa Venäjästä riippuvaa kaasuvoimaa, jota sitten voidaan vihreyttää muutamalla tuulipuistolla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tavanomaisia hiilidioksidivapaita ydinvoimaloita on kyllä myynnissä vieläkin, näistä saa sähköä ja lämpöä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Teknologia (aurinko, tuuli) kehittyy (= halpenee) sen verran nopeasti, ja investoinnit suurin laitoksiin ovat sen verran kookkaita, että maailmasta ei juurikaan löydy maita jotka ovat useamman miljardin tiskiin lyömään.

Mielestäni Suomen ei kannata olla tässä suhteessa poikkeus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Teknologia (aurinko, tuuli) kehittyy (= halpenee) sen verran nopeasti"

Höpö, höpö, näistä ei ole koskaan vakaan ydinvoiman korvaajiksi ja hintaan pitää lisätä myös säätö ja varavoima. Tuo sattumavoima on käytännöllistä enintään mökillä kännykän latauksessa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

Sattumavoima säätövoimineen on jo suurimmassa osassa maailmaa ydinvoimaa halvempaa. Viimeisessä viidessä vuodessa on tapahtunut yllättävän paljon tällä sektorilla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ne tahtovat vain olla niin mittavia investointeja, että taloudelliset rahkeet eivät oikein riitä. Jostain syystä Fennovoimakin tuntuu koko ajan jäävän jälkeen aikataulusta. Joten kohta alan tulemaan vihreiden linjalle, että koko projektille kannattaisi pistää lappu luukulle.
Pahimmassa tapauksessa voimala on vanhentunut jo valmistuessaan ja tuotettu sähkö aina liian kallista. Uudemmat ja paremmat tekniikat ohittavat ne ensi vuosikymmenellä.
Voi hyvinkin olla, että parin, kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana maailmassa on markkinat 600-800 GW:lle ydinvoimaa. Mutta voimalatyyppi ei ole perinteinen, noin 1 GW:n PWR tai BWR, vaan joku noin 50-200 MW:n modulaarinen reaktori.
Eikä toriumin käyttö polttoaineena enää ole välttämättä kymmenien vuosien päässä. Silläkin alueella on kehitystä, vaikka uraani on vielä alkuvaiheen polttoaine. Uraanin poltossakin on kehitystä, jossa odotetaan saatavan selkeästi parempi polttoaineen hyötysuhde ja vastaavasti huomattavasti pienemmät jäämät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset