Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Talous on kuin Sisyfoksen kivi

  • Kun talous normalisoituu labiilista stabiiliksi, niin kaikenlaista ikävää tapahtuu.
    Kun talous normalisoituu labiilista stabiiliksi, niin kaikenlaista ikävää tapahtuu.

Hesarin tämänpäiväiset artikkelit: 

Arvostettu taloustieteilijä käynnisti keskustelun, joka paisuu: Eikö valtioiden velkaantumista pidäkään pelätä? (HS 8.4.2019)

Velka kasvaa, ketään ei kiinnosta (HS 8.4.2019)

Ovat mainio syy palauttaa mieliin kolmisen vuotta vanha kirjoitukseni:

Maailma ei ole Lannister (AA 12.05.2015 - alkuperäiseltä otsikoltaan "Velat jäävät satavarmasti maksamatta")

Paljon on vettä virrannut Vantaassa tuon kirjoituksen myötä - nyt USA:ssa Alexandria Ocasio-Cortez puhuu avoimesti ns. Modern Monetary Theoryn puolesta (aka Magic Money Trees), joka perustuu ajatukselle, että suvereenin valtion ei tarvitse välittää budjettirajoitteista. Kuten HS tänään kirjoittaa, myös jotkin taloustieteilijät alkavat lämmetä ajatukselle, ja tämä on huono asia.

Taloustieteilijöiden perustelu on, että velkaantuminen ei ole aiheuttanut ongelmia tähän saakka, joten miksi se aiheuttaisi niitä tulevaisuudessa:

"Korot ovat nykymaailmassa naurettavan alhaisia. Hölmöhän se on, joka ei ota lainaksi rahaa, kun sitä melkein ilmaiseksi saa."

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että taloustiede on epäonnistunut tiede (AA 19.9.2015), ja tämänkaltaiset ehdotukset vahvistavat näkemystäni. Valtioiden velkaantumisesta välittämättä jättäminen on nimittäin verrattavissa ehdotukseen, että painetaan kaasua mökkitiellä siksi, että tähänkään mennessä ei ole vielä menty ojaan.

Olisi ensisijaisen tärkeää, että löysän taloudenpidon puolesta puhujat ymmärtäisivät, että he vierittävät Sisyfoksen kivea ylämäkeen (kuvaliite). (Edit: 6.6.2019 Talous siirtyy stabiilista labiiliin kun vakuudettomien luottojen määrä kasvaa, ja jossain vaiheessa vakuudettomat velat jätetään maksamatta) Jossain vaiheessa kivi tulee vääjäämättä alas, ja vierivän lohkareen alle jää paljon viattomia ihmiskohtaloita.

Joku voisi toki väittää, että eikö ole hyvä että taloustieteilijät debatoivat, niinhän se tiede kehittyy? Tässä tapauksessa ei ole, sillä poliitikot poimivat taloustieteestä ne näkemykset jotka tukevat heidän omaa agendaansa. Tältä osin tämä kirjoitus on relevantti myös Suomen kannalta.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jota voi äänestää Helsingissä numerolla 71.

 

PS. Sen lisäksi että labiili talous on itsessään ongelma, matala korkotaso myös halvaannuttaa demokratiaa, mikä on myös huono asia: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264136-demokratia-on-hevonen-ja-korkotaso-sen-suitset

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JormaErkkil kuva
Jorma Erkkilä

Modernista rahateoriasta keskusteltaessa kannattaa ehkä kuitenkin muistaa, että MMT:n ajatuksena on, että suvereeni valtio (kuten USA, ei Suomi) voi velkaantua nimenomaan keskuspankilleen. Se on hieman eri asia kuin velanotto yksiytyiseltä sektorilta.

Lisäksi MMT esittää, että julkisen sektorin alijäämää täytyy vastata aina yksityisen sektorin ylijäämä. Lisäksi MMT-mallissa valtio voi velkaantua vain, jos työttömyysaste on täystyöllisyyttä korkeampi - muutoin seurauksena olisi inflaatio.

MMT herättää vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Mielestäni sen keskeisin ongelma on, että sen mukaan finanssipolitiikalla (esim. veroja kiristämällä) voitaisiin ohjailla hintavakautta. Tämä lienee epärealistinen oletus, koska päättäjien intressinä ei välttämättä ole verojen nosto inflaation vallitessa.

Lisäksi MMT:n mukainen setelirahoitus voisi romahduttaa keskuspankin uskottavuuden hintavakauden portinvartijana.

Teorian käytännön toteutus voisi johtaa hallitsemattomaan julkisen sektorin kasvuun ja yksityisen sektorin näivettymiseen.

Keskustelu teeman ympärillä on kuitenkin aina paikallaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Näkisin että kaikkein olennaisin kysymys on, että mihin keskuspankilta nollakorkoista 100 vuoden maturiteettilainaa otetaan.

Jos leikitellään ajatuksella, että Suomi olisi suvereeni valtio, niin meillä olisi kaksi vaihtoehtoa

1) Ostaa seuraavat hävittäjät tällä lainalla

2) Nostaa julkisen sektorin työntekijöiden palkkaa x%

En näe että ensimmäisestä olisi mitään haittaa, sillä sillä ei ole mitään vaikutusta inflaatioon.

Jälkimmäinen nostaisi inflaatiota, ja avaisi pandoran laatikon tuleville korotuksille.

Painokoneen avaimia ei vaan voi luovuttaa poliitikoille, he käyttävät niitä aina väärin.

Käyttäjän JormaErkkil kuva
Jorma Erkkilä

Voi olla noinkin. Tosin ne hävittäjähankinnatkin saattaisivat nostaa inflaatiota, jos taloudessa vallitsee täystyöllisyys.

Joka tapauksessa Suomi EI ole modernin rahateorian mukainen suvereeni valtio, koska sillä ei ole omaa keskuspankkia eikä omaa rahaa. Eli MMT-mallin mukainen valtion velkaantuminen keskuspankkirahalla on Suomen osalta poissuljettu.

Suomen valtio joutuu myymään velkakirjojaan markkinoille. Velkaantumisen liiallinen kasvu johtaisi siten Suomen velanmaksukyvyn uskottavuuden heikkenemiseen, mikä nostaisi valtion lainakorkoja. Jos korot nousisivat yli bkt:n kasvun, seuraisi velkaantumisesta yhä suurempia ongelmia (kuten on nähty esim. Kreikan tapauksessa).

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Heh, vaikea pistää pahemmaksi kun Suomessa on jo maailman isoin julkinen sektori ja SDP sekä vihreät näkevät märkää unta seuraavista veronkorotuksista vaalien jälkeen, jolla tapetaan viimeinenkin vauraus maasta..

(Joskin olen sitä mieltä, että julkista kansantalouden velkaa ja yksityistä velkaa ei kannata paljoa verrata)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Nykyisessä taloudessa kun kaikki raha on velkaa, homma näyttäisi vähän hakeutuvan siihen että joka puolella on velkaa varallisuutta vastaava määrä. Ja sitten kun kaikki on ns. velkakusessa niin sillä pidetään sitten ihmisiä toimeliaina.

Rahalla myös vähän semmoinen vaikutus, että jotta rahalla olisi arvoa niin siitä pitää olla vähän pulaa joillakin.

Näin siis se perusajatus, mutta ajattelen niin, että

yksityishenkilön velka > yhtiövelka > kunnan velka > valtion velka

Olisi silleen parempi että se velkaantuminen kasautuisi pääasiassa sinne mistä siitä on vähemmän harmia, eli valtiolle.

Tämä ei hirveästi naurata, että hallituksessa juhlitaan valtion velkaantumisen taittumisesta jos se velkaantuminen siirtynyt yksityishenkilöille.

Tämä juttu tässä että kun tätä velkakuplaa nyt rakennetaan, että missä paikoissa velkaa on enemmän kuin omaisuuden vakuusarvo? Siihen pitäisi kiinnittää huomiota että velka eri puolilla missä onkaan, olisi vähemmän kuin todellinen varallisuus. Noin esimerkkinä, on ihan ok jos on vaikka 70000€ velkaa jos sattuu olemaan 100000€ omistusasunto. Mutta jos omaisuutta on vaikka 1000€ auto ja velkaa 15000€ kulutusluotto niin se on huono juttu.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Velkaantuminen on oikeastaan ongelma vain siltä osin kuin se on vakuudetonta - kaikki muu velka voidaan triviaalisti ratkaista siirtämällä vakuudet velkojalle.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että yksityinen velka on ongelmallisempaa kuin julkinen velka, sillä reaalitalous on valtaosin yksityisen sektorin kysyntää ja siitä johdettavaa toimintaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Veloista vähän tuppaa helposti unohtumaan piilovelka, kaikenlainen korjausvelka. Noita ei edes ole kunnolla laskettu.

Pahimmat korjausvelat löytyvät helposti pienyrityksistä mutta onhan noita asunnoissa ja taloyhtiöissä myös.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset