Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Helsingin vuokrataso on 65% Wieniä korkeampi

  • Helsingin vuokrataso on noin 65% Wieniä korkeampi.
    Helsingin vuokrataso on noin 65% Wieniä korkeampi.

Miksi Helsinki ei ota oppia halpojen asuntojen reseptin löytäneestä Wienistä? Asiantuntijat vastaavat (HS 6.5.2019) herätti twitterissä melko paljon keskustelua, jonka voi tiivistää klassiseen toteamukseen "Ei toimi Suomessa."

Vertailua eri maiden hintatasoista ei ollut aivan helppo löytää, mutta paras lähde mihin törmäsin oli UBS:n data: https://www.ubs.com/microsites/prices-earnings/en/explore/?category=Prices&indicator=Prices_Housing_(USD)&split=false (metodologia täältä).

Statista oli tehnyt tämän datan perusteella kivan graafin (kuvaliitteenä). Helsingin korkealta kuulostava vuokrataso asettuu perspektiiviin disclaimerilla:

"To estimate the worldwide costs of housing, we considered the prices for three different types of apartments. For two of these types, we standardized requirements to Western preferences, with a furnished two-room apartment and an unfurnished three-room flat. We only looked at newly built apartments with a bathroom and kitchen. Prices included utilities (energy and water taxes), but not the use of a garage. To capture local standards, our survey asked for the price of an apartment of typical size, location and amenities for the respective city. All three housing options were weighted equally."

Vuokra-asunto on siis joko uusi kalustettu kaksio tai uusi kalustamaton kolmio. Tutkimus on kyselytutkimus, eli voimme olettaa sen antavan vertailukelpoisia tuloksia eri maissa. Sen perusteella Helsingin vuokrataso on noin 65% korkeampi kuin Wienin.

Koska fysiikan lait (tai muu ihmisen päätöksistä riippumaton voima) ei selitä tätä eroa, niin erilaisia "pehmeitä" syitä siihen miksi näin on varmasti olemassa useita. Ylätasolla kyse on kuitenkin vain ja ainoastaan siitä, että asuntoja on kaavoitettu ja rakennettu Helsingissä vähemmän kuin muuttoliike olisi vaatinut. Sekä Wienin että Helsingin väkiluku on kasvanut noin kolmanneksella viimeisen 30 vuoden aikana, eli suhteellisesti samankokoisesta muuttoliikkeestä on kyse.

On selvää, että asuntoja on rakennettu täällä liian vähän - paljon olennaisempi kysymys on miksi näin on tietoisesti päätetty tehdä?

Syy löytyy demokratiasta - merkittävä osa kaupunkilaisista ja kunnanvaltuutetuista omistaa ainakin yhden asunnon, ja heidän intresseissään on ylläpitää asuntopulaa. Asunnonomistajien lisäksi myös kaupunki itse hyötyy taloudellisesti niukkuudesta, sillä sillä on monopoli rakennusoikeuden myymiseen.

Toivon, että seuraava hallitus harkitsee kaavoitusoikeuden siirtämistä kunnilta valtiolle (tai maakunnille) - vain tämä poistaa mahdollisuuden harrastaa lyhytnäköistä asuntopolitiikkaa (IS 27.5.2010) kasvukeskuksissa.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jota voi äänestää eurovaaleissa numerolla 103.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Saako Wienissä samat tuet asumiseen kuin Helsingissä? Olisiko sillä mitään merkitystä, että asunnoista on kovempi kysyntä silloin kuin joku muu maksaa asumisen?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Syytä voi etsiä myös siltä suunnalta, että uuden asumuksen hinnasta on verojen osuus n. 50 %. Tämä sitten riippumatta siitä, oliko asumus omalla tai vuokratontilla konsanaan. Vuokratuottojen odotus on tietenkin sijoituksena suhteessa asumuksen arvoon eikä voi olla pahasti negatiivinen muihin sijoitusmahdollisuusiin nähden. Kalliimmasta rakennetusta neliöstä tarvitaan enemmän euroja 4 % tuotto-odotuksen saavuttamiseksi.

Ja sitten on vielä tämä miljardien eurojen omituinen tulonsiirto veronmaksajilta vuokranantajille eli yleinen asumistukijärjestelmä, joka on erityisen kallis juurikin Helsingissä sekä toinen omituisuus - ay-liikkeen omat verovapaat asuntobusinekset, joita tuetaan toisesta päästä vieläpä runsaasti verovaroin em. asumistukijärjestelmän kautta.

Älyvapaata touhua.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Oikea hintataso saadaan esille siten, että katsotaan, mitä vuokria vapailla markkinoilla pyydetään.

Vapailla markkinoilla siksi, ettei kunnallisiin vuokra-asuntoihin pääse käytännössä muutoin kuin olemalla maahanmuuttaja, työtön suurperheellinen, päihteiden väärinkäyttäjä tai mielenterveysongelmista kärsivä. Näin ollen kunnallisten vuora-asuntojen alempaa hintaa ei kannata huomioida niiden todella heikon saatavuuden johdosta.

Kun oikea vuokrataso bongataan vapailta markkinoilta, huomataan, ettei 65% riitä Wieniin tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan keski-Eurooppalaiseen kaupunkiin verrattuna. Pääkaupunkiseudun reaalivuokrat alkavat 20 eurosta/neliö.

Sukulaiseni muuttaa kesäkuussa Saksaan Ingolstadtiin (Audi-kaupunki)
Ingolstadtin vanhassa kaupungissa, eli ydinkeskustassa kaksion vuokra on noin 600 euroa/kk.

Samalla rahalla ei saa pääkaupunkiseudun vapailta markkinoilta edes yksiötä. Helsingin ydinkeskustasta saa samalla rahalla vain sääliviä katseita.

No, jos nyt jotain hyvää, niin Tukholmassa tilanne on vielä pahempi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tukholmassa tilanne in toki surkea, vuokrasääntelystä johtuen. UBS:n kyselytutkimuksen mukaan Helsingin vuokrat ovat kuitenkin 23% kalliimmat.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

-Wienissä 62% vuokra-asunnoista kuuluu tuetun asumisen piiriin
-Itävallassa valtio kustantaa kolmanneksen sosiaalisen rakentamisen kustannuksista.Vuokrauksen hoitavat kunnat tai yleishyödylliset toimijat.
-Maan keskipalkka on 2700, tuettuun asumiseen pääsee 4300 ja sen alle tuloilla.
-Keskituloisen yksin asuvan vuokralaisen asumismenot ovat 10% tuloista.On selvää, että asunnon omistaminen kiinnostaa vain tulorajat ylittäviä ja firmat rakentavat sitä mitä kysytään.
-Statistan taulukossa Wien ja Berliini ovat samalla tasolla.Eivät ole enää.Berliinissä ja Saksan kasvualueilla globaalit sijoittajat näkevät maan markkinat houkuttelevana.Warren Buffet on hankkinut Berliinistä kokonaisia kortteleita.Puhutaan jopa pakkolunastusten mahdollisuudesta

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Wienissä käydessäni kiinnitin huomiota siihen, että keskustan vanhoja klassikkorakennuksia oli lähes järjestään korotettu muutamilla kerroksilla. Helsingissäkin jo ikkunoiden puhkaiseminen kattoon ullakko asuntojen saamiseksi aiheuttaa museoväelle harmaita hiuksia ja unettomia öitä. Asia ei ehkä vaikuta kovin suuresti vuokratasoon, mutta kuvastaa suhtautumista rakentamiseen.

Käyttäjän JanneVasama kuva
Janne Vasama

Vaikuttasiko myös se, että wien on kaksikertaa Helsinkiä laajempi? Jos Vantaan ja Espoon vuokrat laskettaisiin mukaan olisi Helsingin vuokrataso selvästi alhaisempi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ilmeisesti ei vaikuta, koska väestötiheys on Wienissä kolmanneksen Helsinkiä suurempi.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Sama sosiaalisen asuntotuotannon konsepti koskee koko Itävaltaa.Wienissä sen suhteellinen osuus koko rakentamisesta on kaksinkertainen suhteessa koko maan tuetun rakentamisen tiheyteen.4-hengen perheen tuloraja on 84.000.

www.tagesspiegel.de/wirtschaft/wien-als-vorbild-ei...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset