Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Nuorten eväät on syöty

  • Nuorien käyrät ei ole nousevia.
    Nuorien käyrät ei ole nousevia.
  • Vanhat ovat vauraita.
    Vanhat ovat vauraita.
  • Asunnoilla voi mahdollisesti vielä rikastua. (Findikaattori)
    Asunnoilla voi mahdollisesti vielä rikastua. (Findikaattori)
  • Työeläkemaksut nousevat.
    Työeläkemaksut nousevat.
  • Tässä mennään nyt, eikä tule riittämään.
    Tässä mennään nyt, eikä tule riittämään.
  • Työttömiä piisaa.
    Työttömiä piisaa.
  • "Silloin kun minä olin nuori niin töitä tekemän piti."
    "Silloin kun minä olin nuori niin töitä tekemän piti."

Kansanedustajan mukaan nykynuoret ovat ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi – asiantuntijat vastaavat väitteeseen (HS 9.7.2019). Asiantuntijoiden mukaan näin ei ole, mutta onneksi asiantuntijoiden mielipidettä asiasta ei tarvitse purematta niellä.

Nuoruuden määritelmästä voidaan toki debatoida, mutta kuten Hesarin kuvasta (liite 1) näkee, niin alle 24 vuotiaiden tulotaso on samalla tasolla kuin 1990, eikä 24-34 vuotiaiden tulotaso ole noussut noin kymmeneen vuoteen.

Myös köyhyyden määritelmästä voi debatoida, mutta jos tarkastelemmekin varallisuutta (kuvaliite 2, tilastokeskus) emmekä tuloja, niin suuret ikäluokat ovat todellakin räjäyttäneet pankin verrattuna edellisiin.

Asiaa tietysti auttaa eniten asuntojen 30 vuotta kestänyt noususykli, joka on reaalisestikin tuplannut keskivertoasunnon hinnan (kuvaliite 3) -  tämän päälle tulee vielä inflaatiota noin 100%, eli asuntovarallisuus on nelinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana ilman että on tarvinnut laittaa tikkua ristiin.

Kukaan ei tiedä kauanko sykli vielä kestää, vauhti on jo hyytynyt muualla kuin kasvukeskuksissa, eli mitään automaattivoittoja ei nuorille ole tässä(kään) asiassa luvassa. Moni nuori toki lähtee tähän veneeseen kunhan pystyy, mutta tätä omalta osaltaan vaikeuttaa se, että työeläkemaksut ovat melkein kaksinkertaistuneet viimeisen 30 vuoden aikana (kuvaliite 4). 

Eläkejärjestämme on nimittäin sukupolvien välinen tulonsiirto nuorilta vanhoille, ja nuoret maksavat keskimäärin 24,4 % palkastaan (kuvaliite 5) nykyisille eläkeläisille, vaikka heidän omaa eläkeikäänsä tullaan nykyisestä nostamaan, ja eläkkeitä leikkaamaan.

Olettaen siis että ylipäätänsä pääsevät duuniin - työttömyyden rakenteellinen taso tuplaantui myös tuossa 1990-luvun taitteessa. (kuvaliite 6), mutta vielä pidemmällä aikajänteellä työttömyyden nousutendi on ollut selvä (kuvaliite 7).

Joku voi tähän todeta, että eihän tässä mitään, kaikki tämä vauraus siirtyy lopulta perintönä eteenpäin. Mutta ei se tule ihan näin menemään, siitä syystä että eläkemaksut alkavat olla sillä rajalla että niitä ei voi oikein nostaa ilman että maksukykyiset nostavat kytkintä, tarvitaan uusia ratkaisuja:

Etlan ehdotus: Ikääntyneet voisivat laittaa asuntonsa myyntiin ja ostaa hoivaa (Yle 9.7.2019)

Olen itse 36-vuotias, eikä minun varallisuudestani tai tulotasostani tarvitse olla huolissaan, mutta jos joku pokkana väittää että minua nuoremmalla sukupolvella on edellisiä paremmin pullat uunissa, niin ensimmäinen reaktioni on että mahtavatko tämän blogin liitteenä olevat käppyrät olla kuinka tuttuja.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka kannustaa nuoria pitämään passin voimassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Asuntohinta-automaatti tulee tyssäämään myös kysynnän laskemiseen. Huippuhinnoilla ei löydy ostajia kuin vuokraajasäädystä, ja nämä taas joutuvat tarkasti arvioimaan väestön vuokranmaksukyvyn, joka sekin ajan oloon putoaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tästä syystä innovatiiviset edunvalvontatahot ovat kehittäneet asumistuet - ei lopu maksukyky kesken vuokralaisilta, nostetaan vaan tukimääriä.

Vuokralaisethan eivät tästä tietenkään mitään kostu, mutta veroista nämäkin maksetaan.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tämähän on parasta mitä on miesmuistiin kuultu ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nuoriso (Greta Thunbergin johdolla) huutaa barrikadeilla kuinka kulutusta pitäisi leikata. Epäilen, että kukaan ei sitä vapaaehtoisesti niin vain tee, mutta ehkä nyt, kun ei ole varaa ylikulutukseen. Jää merkkifarkut ostamatta aina, kun muoti vaihtuu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Fiksuimmat nuoret nostavat kytkintä tästä maaasta aivan oikeutetusti.

Käyttäjän jarihlindroos kuva
jari lindroos

"Nuoruuden määritelmästä voidaan toki debatoida, mutta kuten Hesarin kuvasta (liite 1) näkee, niin alle 24 vuotiaiden tulotaso on samalla tasolla kuin 1990"

1990 tulotasoja on täysin järjetöntä verrata mihinkää.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suuria ikäluokkia kiinnostaa enemmän omat eläkkeet ja etuudet kuin jälkeläistensä tulevaisuus. Surullista.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

En tiedä muiden jälkipolvesta, mutta omani pärjää melko hyvin. Matkustavat paljon, eikä malta riittävästi laittaa säästöjä syrjään. Opiskeluaikoina autoimme, joten lainaa ei tarvittu. Yksi lapsista opiskeli alaa, jossa ei aina ollut läsnäolopakkoa luennoilla, joten hän pystyi myös työskentelemään jonkin verran opintojen ohessa mm,ssa tarjoilijana (siihen tarvittiin anniskelulupa). Toinen joutui olemaan kaikilla luennoilla, joten työskentely jäi miltei vain kesään. Kummatkin pitivät vähän vapaata kesäkuukausina.

Nykyinen elämäntapa on kulutusvetoinen, pärjäisimme vähemmälläkin. Ja tuloista puheenollen, kummallakin lapsella on minua paremmat tulot. Mutta tietty minulla on enemmän varallisuutta, omakotitalo + vähän osakkeita. Olen aina säästänyt, pikkulikasta asti. Sisarukseni ja minä autoimme myös äitiämme taloudellisesti.

Kalle Paloheimo

Nyky sukupolvella on enemmän tietoa käytettävissä ja ymmärrys siitä että luonto ei kestä kaikkea. Säästäminen on ekologista ja hyödyllistä. Pitäisi miettiä enemmän sitä mikä on riittävästi kuin kuinka paljon muilla on. Suomessa on enemmän ihmisiä kuin 40 sitten ja luonnon kantokyky ja tuotto on suunnilleen sama joten jokaisen kakkupala on pienenpi tuoton suhteen. Suomesta saadaan tietty määrä tuotantoa joka käytetään tuonnin maksuun ja omaan käyttöön vuodessa, jos tuonti on suurempaa kuin vienti johtaa se siihen että Suomi velkaantuu. Velka pienentää jokaisen kakkupalaa jatkossa. Suomen luonnon kantokyky ja tuotto on rajallinen, joten sillä elävien määrä vaikuttaa elintasoon. Velka on velkaa loppukädessä luonnolle ja ympäristölle joka köyhtyy ja menettää monimuotoisuutensa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvä blogi, kiitokset. Mielenkiintoista oli kuinka Talouselämä uutisoi aiheesta otsikolla:

"HS: Kansanedustaja Iiris Suomela esitti kovan väitteen nykynuorten köyhyydestä – asiantuntijoiden mukaan se meni rankasti pieleen"

https://www.talouselama.fi/uutiset/hs-kansanedusta...

Jos itse Hesarin kirjoitusta katsoo, niin kahdesta vastaajasta Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola toteaa: ”Se ei ihan osu maaliin”. Helsingin yliopiston taloustieteen professorin Roope Uusitalon mukaan taas se on suurella todennäköisyydellä väärin, mutta todetaan samalla:
"Kasvua on tapahtunut, mutta tulojen kasvu on hidastunut tai alkanut supistua taantumien seurauksena, erityisesti nuorien kohdalla."

Mielenkiintoista onkin kuinka tämä kääntyy otsikon mukaisesti rankasti pieleen menneeksi? Vaikuttaa erikoiselta ja tarkoitushakuiselta vaikuttamiselta.

Tässä sopassahan on ollut mukana Kauppalehden päätoimittaja ja samalla myös Alma Media Talentin esimies, johon tämä Uusi Suomi sekä Talouselämä kuuluvat. Hän twiittasi linkin Hesarin opiskelijoiden lomatoivomuksia käsittelevään kolumniin seuraavilla saatesanoilla:

"Taitava ja viisas ⁦@AnnamariSipila⁩ aivan huikeassa vedossa tänään! Hänen nerokkuutensa sivaltaa laiskanpulskeat syöttöporsaat pieniksi viipaleiksi."

Tuohonhan kansanedustaja viittasi twiitissään, mikä jostain kumman syystä jäi Talouselämältä mainitsematta uutisessaan. ;-)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Jokainen on oman onnensa seppä! Meitä nykyisiä eläkeläisiä syytetään nuorten pöydästä syömisestä, vaikka taatusti silloin, kun me olimme nuoria, olivat ajat paljon huonommat kuin nykyisin. Olemme siis itse nostaneet elintasoamme. Mikä estää nykynuoria tekemästä samoin alituisen valittamisen sijasta? Ei kai meidän haudan partaalla olevien tarvitse enää elättää heitä?

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Tuloerot - Eliitti rikastuu ja tulot moninkertaistuneet ja samaan tahtiin muiden tulot putoavat. Tämä on ihan globaalia. Sama pätee omaisuuteen.
Kyse ei ole paljonko rahaa saa, vaan mitä rahalla saa. Suomen verotus, pakkomaksut vievät jo ostovoimasta yli puolet esim lähihoitajalla.
Verovaroilla taaseen rahoitetaantalvivaaroja maksellaan konkursseja.
Moni vinkuu valtion lainoista, vaikka se pommi odottaa valtion takauksissa, joilla on pumpattu rahaa voitonjakoon. Yritykset ovat suurelta osin tyhjiä kuplia.
Asuntokupla puhkeaa seuraavaan koron nousuun ja hinnat romahtavat. Sijoittaja odottaa tätä jo kieli pitkällään. Suomi joutuu Kreikkatilaan.
Valitettavasti 16 viime vuotta ovat tuhonneet Suomen totaalisesti.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Mistä tuo kuva 6 on napattu?

Pidentynyt opintotaival selittää osansa tuossa nuorten pienituloisuudessa. Se toisaalta näyttäisi entistä rumemmalta, jos laskisi asumismenot mukaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola
Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Yli 75v nettovarallisuus on niin suuri että tuskin on tarkoitus näin säästäen eläneenä tuhlata viimeisinä vuosina.
Todennäköisesti seuraava sukupolvi saa perintönä ja tuskin näkyy ansiotulona.

Kyösti Tomperi

Amos, Amos, mitä näit?

Löytykö muita käppyröitä? Ovatko 1940 ja 1950 - luvuilla syntyneet kuollessaan varakkaampia kuin heidän vanhempansa? Väitän, että ovat ja jättävät perillisilleen enemmän kuin itse saivat. Vaikka muistella ei tarvitse (ja joku muukin kuin Amos tuohtuu), niin 1940 ja 1950 - luvuilla syntyneet tekivät ihan oikeasti töitä, opiskelivat velaksi, hankkivat asunnot velaksi jne. Ja myös ovat maksaneet velkansa. Siinä sivussa on rakennettu hyvinvointi Suomeakin.

Jostain liberaali- ja viherpiipertäjäpiireistä näitä Amoksia ja Iiriksiä aina silloin tällöin putkahtelee. Onkohan näiden takana oikeaa ja kovaa elämä ollenkaan?

Alla pätkä YLEn uutisesta viime syksyltä.

"Suomalainen jättää jälkeensä vuosi vuodelta perinnöksi enemmän rahaa. Keskimääräinen perintöosuus oli vuonna 2016 reilut 80 000 euroa. Vuosituhannen alkupuolella se oli noin 20 000 – 30 000 euroa.
Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden nettovarallisuus oli toissa vuonna keskimäärin 150 000 – 200 000 euroa."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset