Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Rinteen hallitusohjelman työtulotuki pahentaa tukiviidakkoa

Unohda maailmaa kiinnostanut perustulokokeilu, Rinteen hallitus ajaa negatiivista tuloveroa ja työtulotukea – mitä ihmettä ne ovat? (Yle 22.7.2019) sekä Rinteen hallitusohjelma kompastuvat terminologiaan.

Perustulo on tulonsaajan kannalta nimittäin täysin identtinen järjestelmä negatiivisen tuloveron kanssa, ja koska ette kuitenkaan minua usko, niin uskokaa vaikka Pursiaista:

Terveisiä Economist-lehdelle: Perustulo ei ole kalliimpi kuin negatiivinen tulovero – se on sama asia (Mustread.fi, 22.10.2018)

Näiden kahden ainoa ero on siinä, että perustulon maksaa tilille kela tai sosiaalivirasto, siinä missä negatiivisen tuloveron (= veronpalautuksen) maksaa tilille verottaja. Perustulomallissa sosiaaliturva verotetaan pois työssäkäyviltä ansio ja pääomatulojen progressiota viilaamalla, kun taas negatiivisessa tuloverossa työssäkäyville maksetaan vähemmän tai ei lainkaan sosiaaliturvaa.

Näistä kahdesta uskon että perustulo on helpompi toteuttaa, sillä koska verottajan järjestelmät perustuvat kalenterivuoteen, kuukausittain tileille maksettavat veronpalautukset tulevat aiheuttamaan haasteita verottajalle. Kela taas voisi maksaa perustuloa pienen summan vaikka päivittäin kaikkien kansalaisten tileille (AA 03.08.2017), eikä verotuksen progression viilaaminen ole mikään ongelma.

Näitä etabloituneita määritelmiä vasten hallitusohjelman kirjaus on harhaanjohtava:

"Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa."

Kyse ei siis ole Milton Friedmanin ehdottamasta negatiivisesta tuloverosta, vaan yksinkertaisesti verotuksen progression jyrkentämisestä. Äärimmäisyyksiin vietynä tämä voisi tarkoittaa esim. sitä, että 300 euron työkeikasta käteen jäisi 600 euroa.

Tälläinen porkkana tietysti voi kuulostaa paperilla järkevältä, mutta hallitusohjelman kappaleen seuraavassa lauseessa sivutaan jo ongelmaa:

"Valmistelun yhteydessä selvitetään, miten työtulotuki on yhdistettävissä muihin etuuksiin tarkoituksenmukaisella tavalla."

Tämä on nimittäin helpommin sanottu kuin tehty, sillä käytännössä suunnitelma on luoda nykyisen tukiviidakon päälle yksi uusi tuki, joka noudattaisi jollakin tavalla samaa logiikkaa kuin nykyinen työttömien 300 euron suojaosa tai soviteltu työttömyysetuus.

Ei tarvita kummoista Nostradamusta ennustamaan, että järjestelmän kompleksisuuden korjaaminen lisäämällä kompleksisuutta ei tule onnistumaan, ikävä kyllä.

Jos Vasemmistoliitolla olisi selkärankaa, se vaatisi hallitusohjelman muokkaamista kohti omaa ehdotustaan:

Vasemmistoliitto tavoittelee perustuloa (vasemmisto.fi, 27.11.2018):

"Perustuloa kohti voidaan vasemmistoliiton mielestä kuitenkin edetä jo ensi vaalikaudella yhdistämällä työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha yhdeksi perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin."

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

"Tällaista hallitus kaavailee. Se lupaa selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä."
En nyt henkeä pidättelisi. Tosiaan jos nykyistä viidakkoa ei pureta, palapeli lienee liian haastava.

Tämäkään ei tietenkään korjaa jäykkiä työmarkkinoita ja työn kalleutta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kaksi oleellista asiaa:
- perustulo tavalla tai toisella. Tarkoituksena siis se, että kenenkään tulovirta ei putoa ongelmia aiheuttavalla tavalla. Kokonaistaso muiden tulojen ja perustulon kesken tasataan vuosittain verotuksessa.
- suurin osa erilaisista tulo-/ryhmäperusteisista tuista poistetaan kokonaan.
Ja tämä kaikki samanaikaisesti, koska eturyhmäkohtaisista tuista ei voi päästä eroon kuin kokonaisuudistuksen yhteydessä. Poliitikoille on liian suuri houkutus puolustaa jotain ryhmää, jonka etuja ollaan karsimassa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Mistähän YLE tuon uutisen bongasi, öh... uutiseksi, juuri tänään? Artikkelista ei käy ilmi että hallitus olisi tänään lausunut mitään uutta, ja koko hankkeen arvioidaan käynnistyvän vasta vuonna 2022. Joten ihan päivän polttava kiire tällä kesustelulla ei ole.

Valitettavaa on, jos tuo negatiivinen tulovero koskee vain pientä työtuloa mutta ei muuta köyhyyttä, eli yhteiskunnan varoja sijoitetaan nimenomaan ja vain työssäkäyvien elintason parantamiseen. Motiivi: kannustaminen tekemään töitä alemmalla palkalla. Epäsuora yhteiskunnan tuki yrityksille jotka kehtaavat maksaa pientä palkkaa.

Jos innovaatiot eivät vedä, kukaan ei keksi mitään järkevää ja kilpailukykyistä bisnes-ideaa, niin tuetaan sitten näitä kaikkein innovaatiottomimpia epätoivoisia yrityksiä, joilla ei ole bisnes-ideaa joka toimisi muulla logiikalla kuin työntekijän alipalkkauksen varassa pyörivä hintakilpailu. Olen muuten ollut töissä sellaisessa yrityksessä, ja työntekijöiden henkinen hyvinvointi oli aika heikkoa.

Kyllä sittenkin tukisin mieluummin innovatiivisimpia bisnes-ideoita, ja jättäisin nuo surkeimpien yritysideoiden ja alimpien palkkojen kanssa pelaavat yritykset vajoamaan kohti sitä kohtaloa jonka ne markkinatalouden mekanismien mukaan ansaitsevat.

Perustulo hoitaisi myös opiskelijat pois ihmeellisestä sosiaaliturvan limbosta. Kun on työmarkkinajärjestöjen puolueet asialla, tokihan he ajavat työssäkäyvien asiaa.

Vaikea tästä hankkeesta on riemuita erityisenä ihmiskunnan saavutuksena. Enemmistödemokratian piiri pieni pyörii, enemmistö äänestäjistä on palkansaajia, joten on loogista että äänestäjien enemmistön tahtoa toteuttava järjestelmä tekee työtä juurikin palkansaajien aseman kohentamiseksi. Valitettavinta tässä on todeta, että juuri tällaisia päätöksiä enemmistödemokratian kuuluukin tuottaa, kaiken järjen mukaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset