Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Tarvitseeko maailma vastaisuudessa arvon säilyttäjää?

Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh Bloombergille: Tulevaisuudessa kuluttajat saattavat maksaa pankille talletuksista (Yle 12.8.2019) on ajankohtainen kannanotto, sillä monen alan asiantuntijan mielestä maailman talousongelmat ratkeavat sillä, että korkoja lasketaan entisestään. Tätä verrattiin twitterissä osuvasti menneen ajan lääketieteeseen, jossa tautien uskottiin johtuvan myrkystä veressä. Verta laskettiin pois (Wikipedia), ja jos potilas kuoli, pääteltiin ettei oltu laskettu tarpeeksi verta.

Jos Sampo laskee talletuskorkonsa negatiiviseksi, rationaalinen kansalainen ottaa nostaa tilinsä tyhjäksi ja siirtää rahat naapuripankkiin. Tästä syystä pankit eivät ole tähän vielä lähteneet, joten Stadighin kannanotto oli oikeastaan viesti sekä keskuspankeille että muille pankeille - jos yhteisellä päätöksellä tämä tehtäisiin, niin kansalaisilla olisi vaikeuksia paeta negatiivisia korkoja.

Keskuspankkien alkemistit haaveilevat tämän saavan kotitalouksien talletukset (Suomessa yhteensä 76,6 mrd, Lähde: Suomen Pankki) liikkeelle, joka elvyttäisi taloutta. Taloutta tosin elvyttäisi vain lisääntynyt kulutus, joka sekin on vain tilapäistä - myös velaksi kuluttaminen on vain kysynnän siirtämistä tulevaisuudesta nykyhetkeen, eli parhaimmillaankin nollasummapeliä.

Talletusten kuluttamista todennäköisemmin ne vaihdettaisiin vapaavalintaisiin spekulatiivisiin sijoituksiin. Kotitalouksien pakottaminen spekulanteiksi kuplan huipulla olisi käytännössä heidän varallisuutensa siirtämistä jonkun muun taskuun.

Muistutuksen vuoksi, rahalla on perinteisesti ollut kolme tarkoitusta:

1)arvon mitta
2)vaihdon väline
3)arvon säilyttäjä

Joista kolmannesta luovuttiin käytännössä 1971 Bretton Woods (Wikipedia) järjestelmän purkamisen myötä. Isossa kuvassa tilanne on erittäin huolestuttava. Mm. eläkerahastomme kestävyysvaje pahenee jatkuvasti sillä lainakirjojen tuotot ovat merkittäviltä osin negatiivisia (The Economist, 8.8.2019). 

Näkisin, että maailman ekonomistikunta on filosofisen pohdiskelun edessä - tarvitseeko maailma vastaisuudessa arvon säilyttäjää vai ei?

Itse uskon, että ihmiskunta ei oravasta eroa siinä, että käpyjä hamstrataan talven varalle, ja rahan hamstraaminen on vähiten haitallisimmasta päästä verrattuna moneen muuhun asiaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Kun näin uutisen siitä että pankit harkitsevat veloittavansa asiakkailta korkoa tilillä olevista rahoista, mietin montako laskua maksan kuukaudessa ja minkälainen rumba siitä syntyisi jos aina tilipäivänä maksaisi heti kaikki laskut koko kuukaudelta, säästääkseen tilin saldon korkokuluissa, ja loput rahat nostaisi käteisenä heti pois.

Sukan varteen. Patjan alle. Sääli vain että rikolliset kyllä huomaisivat pian, että kansa alkaa säilöä käteistä kodeissaan. Asuntomurrot tulisivat taas muotiin.

Mitä isot herrat päättävät salongeissaan, voi aiheuttaa melkoisen ketjureaktion yhteiskunnassa, joka heijastuu lopulta jopa rikollisuuteen asti.

Rahaa saa kyllä nykyään säilöttyä jopa kansainvälisiin virtuaalivaluuttoihin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Bitcoin on spekulatiivinen sijoitus siinä missä mikä tahansa muukin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Jokainen tarvitsee käteisvaroja kuukauden menoihin, mukaanlukien ruokamenot. Ainakin niitä varoja alettaisiin piilottaa sukanvarteen.

Myös loppujen rahojen osalta veikkaan että keskimääräinen mummo laittaa rahat mieluummin sukanvarteen kuin osakkeisiin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Äkkiseltään mietittynä raha voi paeta tuosta osakkeisiin, että siinä sitten kupla paisuu.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jep, kuten kirjoitin.

"Talletusten kuluttamista todennäköisemmin ne vaihdettaisiin vapaavalintaisiin spekulatiivisiin sijoituksiin. Kotitalouksien pakottaminen spekulanteiksi kuplan huipulla olisi käytännössä heidän varallisuutensa siirtämistä jonkun muun taskuun."

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Normaalisti lainapääoma maksaa korkoa, eikä lainaa voi pitää juoksemassa ikuisesti. Tällöin tilille saa tuottoa, mutta ulkona käy inflaatio, ja tilivarat silti hupenevat oikeasti, mutta ei numeerisesti.

Nyt inflaatio käy matalalla liekillä, mutta tili käykin negatiivisella korolla. Mihin se raha menee?

Jos ennen inflaatio maksoi asunnot, nyt asunnot maksaa ilmainen lainaraha, ja tilirahan negatiivinen korko. Pääomalle kaikki inflaation hyödyt, mutta muulle taloudelle kaikki deflaation haitat. Miksi?

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Blogistilla on jotenkin omituinen ajatus siitä mitä raha on.

Raha on loppujen lopuksi se keino, jolla maksat verosi. Mikäli et maksa verojasi, niin virallinen koneisto lähettää luoksesi aseistettuja henkilöitä perimään verot. Raha on vain velan tekninen esitys. Verovelka on velkaa siinä kuin muukin velka.

Ennen rahan keksimistä verot maksettiin vaikkapa savustettuna kalana tai turkiksina. Tai myymällä nuorin tyttäresi huoraksi jumalkuninkaan ylläpitämään bordelliin. Sillä sai muutaman vuoden verovapaata. Ehkä.

Aina voidaan palata vanhaan hyvään aikaan ennen keskitettyä rahaa. Tuolloin maksamattomista veroista saattoi päätyä kaleeriorjaksi. Tai suolakaivoksiin. Tai lapsellesi keksittiin jotain yleistä käyttöä.

Tämä on vain osittain sarkasmia.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

"Aina voidaan palata vanhaan hyvään aikaan ennen keskitettyä rahaa. Tuolloin maksamattomista veroista saattoi päätyä kaleeriorjaksi. Tai suolakaivoksiin."

Toivottavasti tässä kohtaa demarikin ottaisi jo budjetin käsiin ja miettisi, minkä asioiden takia ihmisiä orjuutetaan tai laitetaan kaivoksiin pilaamaan luontoa ja aiheuttamaan päästöjä. Esim. 900 miljoonaa euroa velaksi lähetettyä kehitysapua ei kuulosta kauhean kivalta syyltä olla orjana kaivoksessa.

Mitenköhän olisi 60-luvulla suhtauduttu kaveriin, joka olisi ehdottanut ottaa 5-6 miljardia saksanmarkkaa velkaa, ja lähettää kaiken ulkomaille, antaa ulkomaalaisille sosiaalitukina ja lahjoittaa osan sijoittajille vielä? Minulla on vahva epäilys, että Kekkonen tai joku muu olisi ottanut puhutteluun. Ihmiset olivat juuri luovuttaneet kaiken kodeistaan sotakorvauksien maksamiseen, joten asioiden arvo ja työn merkitys oli paljon paremmin läsnä.

Halpa lainaraha on sokaissut modernit poliitikot.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Yleensä raha on ollut valtion oman päätöksenteon alla. Tuolloin riskinä on ollut lähinnä inflaation kiihtyminen jos lainaa on otettu rajusti omassa valuutassa (eli laitettu setelipaino pyörimään).

Euron kanssa ongelma on toinen, sillä laina on nyt aina vieraassa valuutassa.

Euro on ongelmallinen kuvio niin kauan kun EU-alueella ei ole USA:n kaltaista tulonsiirtounionia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Siinä olet oikeassa, että raha arvon säilyttäjänä on melko tuore käsite. Historiassa asia on mennyt juuri kuten sanot.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Minusta ajatus rahasta arvon säilyttäjänä on perinjuurin omituinen. Raha on pelkkä mielikuvituksen tuote, jota käytetään velan mittayksikkönä. Siinä se toimii mainiosti.

Mutta arvon säilyttäjänä raha on täysin sopimaton. Ajatellaan, että meillä on rahan määrä taloudessa MX. Nyt jos leikataan rahan määrä puoleen (MX/2), niin omakotitaloni arvo rahallisessa mielessä puolittuu (koska raju deflaatio).

Talon arvo ei ole mihinkään kadonnut, mutta rahan arvo on kaksinkertaistunut.

Toisaalta jos rahan määrää riittävästi lisätään, niin taloni rahallinen arvo kaksinkertaistuu (tai enemmänkin koska inflaatio). Mutta talon arvo ei ole vieläkään sinänsä muuttunut.

Rajusti kärjistettyä, mutta silti. Kärjistykseni kuitenkin kertoo kuinka omituinen on ajatus rahasta arvon säilyttäjänä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hyvä kärjistys, asia on juuri näin kuten sanot.

Mutta kärjistäen lisää, -10% päivittäinen talletuskorko ja kieltämällä käteinen kukaan ei pidä tilillään rahaa, vaan ostaa välittömästi jotakin arvoaan säilyttävää tai investoi spekulatiivisesti.

Jokaisella autotalli täynnä ties mitä metallia -> reaalitalous kärsii.

Ts. se että arvo jotenkuten säilyy tilillä johtaa siihen, että reaalitalous ei kärsi.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Totta on se, että kuluttajien kannalta kohtuullinen arvon säilyminen pankkiin talletetun tai patjan alle säilytetyn rahan osalta on toivottavaa. Se mahdollistaa kohtuullisen suunnitelmallisuuden vaikkapa asuntosäästämisen muodossa.

Ongelmana tässä on se, että mikä tahansa välivaiheen varasto (kulta, bitcoin, hernekeittosäilykkeet, ampuma-aseiden panokset tms) ovat aina riippuvaisia yleisestä talouskehityksestä. Jos talous menee totaalisesti ketuiksi, niin arvoa on lähinnä säilykkeillä ja ammuksilla. Toisaalta taas jos menee hyvin, niin kullan arvo ja bitcoinit lentävät taivaisiin koska spekulantit.

Tähän liittyy hyvän jenkkituttavani tarina hänen vanhempiensa eläkkeistä. Hänen äitinsä oli töissä liittovaltiolla, kohtuullisen pienellä palkalla mutta suhteellisesti asiallisella eläkkeellä. Hänen isänsä oli töissä yksityisellä puolella, hyvällä palkalla ja sijoitustyyppisellä eläkejärjestelyllä (mukana yksityinen eläkeyhtiö).

Kun paska osui tuulettimeen 2008, niin kaverini isän eläkeyhtiö ei kyennyt moneen vuoteen maksamaan eläkettä. Sijoituksilla ei ollut mitään tuottoa. Vasta viime vuona hän alkoi jälleen saada sitä eläkettä, joka hänelle sopimuksen mukaan kuuluisi. Korvauksia ei ole tulossa. Mutta samalla kertaa kaverini äiti on koko ajan saanut sen pienemmän eläkkeen kellontarkasti.

Tämän tarinani tarkoitus on kertoa, että arvon säilyttäminen on kiinni talouden kehityksestä. Jos talous vetää maton alle tai peräti kellariin, niin mikään ei sitä arvoa säilytä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #13

Sekä jenkkien että Suomen eläkejärjestelmä, ja todennäköisesti lähes kaikkien muiden maiden eläkejärjestelmät ovat toki susia arvon säilyttämisessä, ne voivat kyykätä vaikka raha ei menettäisi arvoaan.

Paras ratkaisu olisivat yksityiset eläkesäästötilit vaikka keskuspankissa, ainakin saisi itse tehdä omat virheensä.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #14

Eläkejärjestelmät ovat aika metkoja juttuja.

Eläkkeiden maksaminen on aina kiinni siitä kuinka hyvin sen hetkinen talous menee. Toisin sanoen ei todellisuudessa ole väliä sillä perustuuko järjestelmä 1) siihen, että eläkemaksut rahastoidaan ja niiden tuotoilla pyritään maksamaan tulevat eläkkeet, vai 2) onko tarkoitus maksattaa eläkkeellä olevien eläkkeet sillä hetkellä tapahtuvan aktiviteetin avulla.

Pohjimmiltaan molemmat vaihtoehdot ovat samoja. Mikäli talous kyykkää riittävästi, niin kummassakaan mallissa eläkkeitä ei makseta. Jos taas talous pelaa aika lailla OK, niin kummassakin mallissa eläkeläiset saavat eläkkeensä.

Käytännössä eläkkeet ovat täysin riippuvaisia siitä kuinka taloudella noin yleisesti menee.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

Eläkejärjestelmät ovat kertaluontoinen kokeilu ihmiskunnan historiassa, jota tuskin tullaan toistamaan.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #16

Ah. Mutta eläkejärjestelmät ovat olleet olemassa siitä lähtien kun ensimmäinen esi-ihmisyhteisö pyrki pitämään huolta myös vanhoista ja heikoista.

Eläkejärjestelmä on vain abstrakti versio siitä, että autat vanhempiasi kun he tulevat heikoiksi.

Varhaisissa kulttuureissa jossain vaiheessa tuli raja vastaan kun huolen pitäminen kävi liian vaikeaksi. Toisaalta tuossa vaiheessa vanhukset (eli yli 35v ikäiset) tuppasivat yleensä kuolemaan muutenkin, joten varsinaista eläkejärjestelmää ei tarvinnut miettiä.

Maanviljelyn ja hierarkioiden myötä eläkejärjestelmät taas syntyivät aika vahvoina. Autoritaariset yhteiskunnat yms. Toisaalta on lähinnä mielipidekysymys pitääkö parempana sitä, että kuolit kun et kyennyt seuraamaan heimoa, tai sitä, että kuolit kun lapsesi tappoi sinut liian kalliina ylläpidettävänä.

Historiantutkimuksen mukaan peli on ollut aika kovaa aikoinaan. Mutta silti jonkinlainen eläkejärjestelmä on ollut olemassa jo ihmisen varhaisvaiheista alkaen. Aina se ei tosin ole kattanut kuin sen, että saat ruokaa jos jaksat kulkea heimon perässä, mutta kuitenkin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #17

Ainahan perheestä on pidetty huolta, mutta eläkejärjestelmä nykymuodossaan, eli valtion laajuinen sukupolvien välinen massiivinen tulonsiirto, on "uusi uljas maailma".

Mitä enemmän järjestelmään perehtyy, sen selvemmäksi käy että se ei ole ikuinen, vaan tilapäinen.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #18

Tuo taas on kiinni "valtion" ja "heimon" ja "perheen" määritelmistä. Jo metsästäjä/keräilijä-kultuureissa on pidetty huolta myös muista kuin aivan oman perheen jäsenistä.

Heimon tasolla tuo tulonsiirto on ollut ihmisen historiassa vallan hieno juttu hyvinkin kauan.

Valtioiden tasolla tuo taitaa olla jo luokkaa kirjoitustaidon keksiminen.

Kyllä. Aivan varmasti lyhyt ja tilapäinen kokeilu koska kirjoitustaitoa ei ole ollut niin kovinkaan kauan.

Mutta tämä on jo aivan liian kaukana alkuperäisestä aiheesta vaikka kiinnostava aihepiiri onkin.

Alkuperäisen blogiaiheen osalta: rahan arvon kohtuullinen vakaus ei tee pahaa vaikka moinen vakaus ei suoranaisesti kuulukaan rahan luonteeseen.

Ihmiset kyllä varmasti oppivat toimimaan myös siinä tapauksessa, että pankkitalletuksen korko on negatiivinen. Käteistä voi aina jemmata vaikka patjan alle.

Kari Seppänen

Onhan tämä talouden tilanne yleisesti ja rahamarkkinoiden erityisesti aika erikoinen. Jotenkin tuntuu, että omat pian subprimelaina-finanssikriisin jälkeen syntyneet pahat aavistukset ovat ehkä vähitelleen muuttumassa painajaiseksi.

Ihmettelin jo aikoinaan keskuspankkien kovaa hinkua lisätä rahan määrää tukemalla mm. lainapaperien markkinoita ja siinä sivussa takaamalla halvan lainarahan riittävyyden heikoisti taloutensa hoitaneille valtioille. Tässä iskettiin kädet syvälle ainakin kahteen eri makkiastiaan - riskin hinnoittelu irtosi todellisuudesta ja ylimääräinen raha paisutti kuplia sijoitusmarkkinoilla.

Tällaista näkemystä ei kuitenkaan kovin laajalti kannatettu vaan enemmin se tyrmättiin naurettavana - kysehän oli (mukamas) keskuspankkien uudesta nerokkaasta roolista talouden elvyttäjänä, eikä rahan määrän lisäämistä (edes käytännössä valtionlainojen ostoon) voinut mitenkään pitää "setelipainon pyörittämisenä" - ja ennen kaikkia "nerokkaan elvytyksen" ansiosta markkinat normalisoituisivat nopeasti.

No, eipä näytä mitään normalisoimista olevan näköpiirissä vaan enemmin keskuspankit ovat juuttuneet nousukaudenkin aikana matalien korkojen ansaan. Nyt jo ehkä taaksejäänyt nousukausi ei saanut kummoistakaan investointiaaltoa aikaan - saati inflaatiota liikkeelle.

Kaikella todennäköisyydella nurkan takana on odotettavissa vähintäänkin pieni taantuma jos ei peräti lama. Elvytysvarat on aikalailla käytetty jo nousukaudella ja kaikki rakenteelliset uudistukset on suurimmassa osassa maista tekemättä. Saapa nähdä miten tällainen järjestelmä pystyy vastaamaan johonkin kriisiin - vaikkapa Italian valtiontalouden romahdukseen, Italexitiin ja lainojen maksamatta jättämiseen?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tilanne huutaa jokaiselle kansalaiselle korotonta ja kulutonta sosiaalitiliä mihin pankit eivät pääse käsiksi.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Negatiiviset (valtiolainojen) korot kielivät siitä, että markkinoilla tunnustetaan, ettei konkreettisia tuottoisia pitkän aikavälin sijoituskohteita enää ole. (http://alphaideas.in/2019/06/19/the-negative-bond-...)

Saman asian voisi ilmaista toisinkin: todellinen osa taloutta kutistuu. Sijoittajalle riittää, että negatiivinen korko voittaa kutistumisvauhdin, jolloin oma suhteellinen osuus (todellisesta taloudesta) kasvaa. Eläkerahastot taas suuntaavat riskin puolelle, tai sitten (poliittisin päätöksin) eläkkeitä pienennetään. Ja asuntopuolella ammattimaista sijoitustoimintaa ja vihoviimeinen hintariuhtaisu ylöspäin, rajana tuleva vuokralaisten maksukyvyn aleneminen. Tämäh lausunto siis ihan vain Aurajoen rannalla kastematojen kiemurtelua tutkimalla.

Edellä käytin termiä "todellinen talous". Se ei sisällä takaisinostoin kohonneita osakearvoja, eikä hintapumppumekanismeja (joihin esim. BitCoin kuuluu), jossa kaksi naapurusta myy toinen toisilleen kissan- ja koiranpennun edestakaisin yhä kalliimmalla hinnalla. Sillä tavalla bengalikissakin voisi maksaa miljoonan...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Rahajärjestelmät kellahtaa aina muutaman vuosikymmenen välein ja taas käy samalla tavalla.

Big surprise!

Ongelmia ei toki wirallisilta tahoilta myönnetä, eikä niille täten myöskään mitään tehdä.

Keskuspankit jatkavat siis elvyttelyyän kunnes velkakirjamarkkinoilla possahtaa. Viimeksi subprimet, nyt ilmeisesti heikot yritysvelat.

Kohta alkava uusi elvytyskierros ei enää vaikuta juuri mitään ja sitten seuraa jotain epätoivoista, kuten osakkeiden ostot (kuten Japanissa) ja jopa rahan suora jakaminen kansalaisille.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Rahamaailman oikosulku kun on tulossa . Rahaa ei tarpeeksi saada poikimaan . Ja tulevat työläiset eivät pysty tai halua nykyisiä supereläkkeitä maksamaan . Pankit haluaa kynsin ja hampain pitää miljardien eurojen osingon maksu kyvystä kiinni mennen vaikka varkaisiin asiakkaan tilille .

Näkökulmana ennenvanhaan miljoonia vuosia jo sitten lapset nähtiin jopa sijoituksena vanhuuden turvaksi .

Itse näkisin monellekin raharikkaalle jonka rahassa mitattava omaisuus sulaa parhaillaan , oljen kortena ja Suomen tulevaisuudelle oljenkortena sellaisen .

Jotta jonkun sortin koulunkäynti stipendejä tms joillekkin tuttavuuksilleen tms . Matematiikan osaamisen taso Suomen koululaisissa ratkaisee Suomenkin kohtaloa tulevaisuudessa . Eli jollain muotoa "oman yhteisön" tulevaisuuden ihmisiin jotta he paremmin pärjäisisivät glopaalissa raaistuvassa maailmassa . Näköalattomuuskin johtuu monesti siitä jottei näköaloja ole päässyt elämässän näkemään .

Se jos nyt joku saa 1300€/kk netto eläke . On todennäköisesti tulevaisuudessa 15 vuoden päästä ostovoimaltaan nykyinen tyyliin 400€/kk . Ja se kun jollain on 100 000€ tilillä nytten voipi olla ostovoimaltaan 15 vuoden päästä 12000€ .

Stipendi maailmaa hyvistä kouluarvosanoista pitäisi ehdottomasti välittömästi kehittää Suomessa .

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olen usein miettinyt tuota mutta en saa puetuksi ajatusta täsmällisesti.
Tilirahahan on tavallaan varasto. Fyysisesti varastoitavien tuotteiden ominaisuuksiin kuuluu arvon väheneminen varastoitaessa.
Perunat mätänevät lopulta kellariin, joten niitä ei kannata tuottaa kuin sen verran, mitä tarvitaan uuden istutuksen ja syötäväksi seuraavaan satoon saakka.
Kiinteistöt rapistuvat hoitamattomana ajan myötä jne.
Pitäisikö rahavarastollakin olla sama vanhenemisominaisuus? Tähän saakkahan inflaatio on pitänyt siitä huolen.
Tätä ajatusta saa riepotella (ja jalostaa).

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Mielestäni inflaatio on liian pieni. Ehkä nuo negatiiviset korot on seurausta siitä.

Varmasti olisi vähemmän ongelmia jos olisi sellainen tasainen 4% inflaatio kaiken aikaa ja tilit ja velat sulaisi pois nykyistä ripeämmin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei ole ilmaisia lounaita, vaan kaikesta pitää aina maksaa täysi hinta.

Velat eivät sula pois, vaan markkinakorko huolehtii siitä, että maksaa täytyy, jos inflaatio on korkea.

Aikoinaan Suomessa korot olivat säännösteltyjä 70-luvulla, kun inflaatio laukkasi ja silloin pankit suhtautuivat hyvin penseästi kuluttajille myönnettyihin luottoihin ylipäätään. Niitä oli jossain vaiheessa äärimmäisen vaikea saada. Tämä ei kuitenkaan johtunut inflaatiosta, vaan juurikin siitä korkosäännöstelystä. 90-luvun vapaammilla markkinoilla myönnettiin lainoja laman aikana jopa 25%:n koroilla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #27

Tämä vähän kiertää asian ydintä. Raha on virtuaalinen väline. Sillä on silloin se paha laskennallinen ominaisuus, että käytössä on ääretön vahvistus ja ääretön ohjausenergia niin kauan kuin pysytään vain virtuaalimaailman sisällä.
Reaalisen järjestelmän vahvistus ei voi olla 25% eikä aikavakio 1 s, ellei sitä energiaa todella ole käytössä.
Siinä mielessä ylisuuret korot (ja ylisuuri inflaatio) ovat 'luonnonvastaisia'.

Roni Huhta

Mitenköhän käteisettömän yhteiskunnan ja negatiiviset korot saadaan yhdistettyä? Kääntyisiköhän kehitys Ruotsissakin takaisin käteiseen, vai onko se siellä jo riittävän pitkällä, että käteinen voitaisiin kieltää kokonaan. Siinäpä kafkamainen visio tulevaisuudesta.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

"Jos Sampo laskee talletuskorkonsa negatiiviseksi"

Sampo ei ole pankki johon voi tallettaa rahaa. Aikanaan Sammon nimellä kulkeneet pankkitoiminnot on myyty Danskelle, mutta nimi on jäänyt tälle sijoitus- ja vakuutuskonsernille. Sinänsä tuo on merkityksetön pikku juttu blogin asian kannalta, mutta et ole ensimmäinen. Usein kun Nalle sanoo jotakin raikasta ja ärsyttävää julkisesti, niin kohta jo kommenttipalsta uutisen alla täyttyy uhkauksista lopettaa tili ja vaihtaa pankki johonkin toiseen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Arvon säilyttäjään tuo, että asiakas maksaa pankille, sopii vallan mainiosti. Tilannehan on tuollainen jo nyt aika monien arvon säilyttäjien kohdalla. Jos sijoitan omaisuuttani esimerkiksi osakkeisiin, asuntoihin, metsään tai fyysiseen kultaan, niin kaikkien niiden säilyttämisestä koituu enemmän tai vähemmän kuluja. Osakkeista peritään säilytysmaksua, asunnosta yhtiövastiketta, metsää pitää hoitaa, kultarahoille ostaa tai vuokrata kassakaappi, jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset