Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 17 Oct 2017 18:03:42 +0300 fi Kiinteistöverouudistus oli silmänkääntötemppu http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244602-kiinteistoverouudistus-oli-silmankaantotemppu <p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005403346.html">Hallitus pakottaa kunnat nostamaan kiinteistöveroa</a>&nbsp;(HS 10.10.2017)</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005412065.html">Hallitus peruu kiinteistöveron korotuksen &ndash; oppositio iloitsee, mutta niin tekee hallitus itsekin</a>&nbsp;(HS 17.10.2017)</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-8809933">Poliitikkokoulussa</a>&nbsp;(Yle 14.4.2016) opetettaneen, että&nbsp;jos et voi antaa mitään, ota jotain pois ja anna se sitten takaisin.&nbsp;Ja seuraavien vaalien jälkeen ota se pois jo viime vaalikaudella päätetyn uudistuksen turvin.</p><p><a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kiinteistoverotuksen-arvostamismenetelmat-uudistuvat-vuonna-2020">Kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät uudistuvat vuonna 2020</a>&nbsp;(vm.fi 8.5.2017):</p><p><em>&quot;Valtiovarainministeriön teettämien asiantuntijaselvitysten mukaan maapohjien kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmä on uudistettava, koska rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Maapohjien kauppahinnat ovat eriytyneet alueellisesti, mikä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon verotusarvostuksessa.&quot;</em></p><p>Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kiinteistövero on haittaverojen jälkeen vero parhaimmasta päästä, ts. se aiheuttaa vain vähän haittoja, ja sillä on jopa hyödyllisiä ohjausvaikutuksia maankäytön tehostamisen kannalta - eri veromuotojen haitoista ja hyödyistä käydään Suomessa mielestäni aivan liian vähän keskustelua, vaan verotuspäätökset tuntuvat perustuvan joko eturyhmä/vaalipolitikointiin tai vaihtoehtoisesti subjektiiviseen käsitykseen oikeudenmukaisuudesta.</p><p>Itse lähtisin siitä, että minimoidaan tarvittavien verojen määrä jumppaamalla julkinen sektori kisakuntoon, jonka jälkeen pragmaattisesti verotetaan siihen tarvittavat verot sieltä mistä vähiten haittaa on. Aivan kuten talous ei ole nollasummapeliä, ei ole verotuskaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka tiedostaa oikeudenmukaisuuskäsityksensä olevan subjektiivinen, jonka takia ei kirjoittaisi lakeja sen pohjalta.</p><p>PS. Vm:n jutussa todetaan kyllä, että muutoksen tarkoitus ei ole korottaa tai keventää verotusta. Nähtäväksi jää.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus pakottaa kunnat nostamaan kiinteistöveroa (HS 10.10.2017)

Hallitus peruu kiinteistöveron korotuksen – oppositio iloitsee, mutta niin tekee hallitus itsekin (HS 17.10.2017)

Poliitikkokoulussa (Yle 14.4.2016) opetettaneen, että jos et voi antaa mitään, ota jotain pois ja anna se sitten takaisin. Ja seuraavien vaalien jälkeen ota se pois jo viime vaalikaudella päätetyn uudistuksen turvin.

Kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät uudistuvat vuonna 2020 (vm.fi 8.5.2017):

"Valtiovarainministeriön teettämien asiantuntijaselvitysten mukaan maapohjien kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmä on uudistettava, koska rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Maapohjien kauppahinnat ovat eriytyneet alueellisesti, mikä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon verotusarvostuksessa."

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kiinteistövero on haittaverojen jälkeen vero parhaimmasta päästä, ts. se aiheuttaa vain vähän haittoja, ja sillä on jopa hyödyllisiä ohjausvaikutuksia maankäytön tehostamisen kannalta - eri veromuotojen haitoista ja hyödyistä käydään Suomessa mielestäni aivan liian vähän keskustelua, vaan verotuspäätökset tuntuvat perustuvan joko eturyhmä/vaalipolitikointiin tai vaihtoehtoisesti subjektiiviseen käsitykseen oikeudenmukaisuudesta.

Itse lähtisin siitä, että minimoidaan tarvittavien verojen määrä jumppaamalla julkinen sektori kisakuntoon, jonka jälkeen pragmaattisesti verotetaan siihen tarvittavat verot sieltä mistä vähiten haittaa on. Aivan kuten talous ei ole nollasummapeliä, ei ole verotuskaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka tiedostaa oikeudenmukaisuuskäsityksensä olevan subjektiivinen, jonka takia ei kirjoittaisi lakeja sen pohjalta.

PS. Vm:n jutussa todetaan kyllä, että muutoksen tarkoitus ei ole korottaa tai keventää verotusta. Nähtäväksi jää.

 

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244602-kiinteistoverouudistus-oli-silmankaantotemppu#comments Kiinteistövero Pelkkä silmän lume se oli Tue, 17 Oct 2017 15:03:42 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244602-kiinteistoverouudistus-oli-silmankaantotemppu
Älä syytä yksilöä, syytä järjestelmää http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244557-ala-syyta-yksiloa-syyta-jarjestelmaa <p><a href="https://www.hs.fi/elama/art-2000005405564.html">Ossi Nyman avasi suunsa</a>&nbsp;(HS 13.10.2017) todennäköisesti markkinoidakseen kirjaansa, ja teki samalla Suomelle merkittävän palveluksen heittäessään löylyä keskusteluun sosiaaliturvan uudistamisen tarpeesta.</p><p>TE-toimiston johtaja kommentoi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9886103">&ldquo;En muista oman urani ajalta, että joku kertoo avoimesti, miten hän keplottelee työttömyysturvalla&rdquo;</a>&nbsp;(Yle&nbsp;16.10.2017).</p><p>A-studiossa keskusteltiin maanantai-iltana siitä, onko ideologista työttömyyttä olemassa - tietysti on, <a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/213218-dramaattinen-kuvio-suomen-tyottomyysturvasta-merkittava-vaikutus-ihmisten">sillä asia on jo tieteellisesti todistettu</a>&nbsp;(kuvaliite, US 27.01.2017).&nbsp;Tämän osoitettuamme voimme siirtyä itse pihviin, eli mitä asialle pitäisi tehdä.</p><p>Ratkaisuksi on esitetty mm. <a href="http://m.iltalehti.fi/politiikka/201710152200462244_pi.shtml">työleirejä</a>&nbsp;(IL 15.10.2017) ja&nbsp;<a href="http://erkkisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244510-miten-saadaan-tyonvieroksujat-toihin">konttimajoitusta</a>&nbsp;(Puheenvuoro 16.10.2017).&nbsp; Molemmat mielestäni aliarvioivat ihmisten älykkyyden, samoin kuin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9879463">TE-toimistojen kyttäämiseen ja keppiin perustuva toiminta</a>&nbsp;(Yle 12.10.2017).</p><p>Nykyjärjestelmässä vastenmielisintä on se, että ne, jotka osaavat pelata sitä, saavat korkeamman elintason kuin ne, jotka ovat eniten avun tarpeessa.</p><p>En kuitenkaan syytä järjestelmää pelaavia, vaan syytän järjestelmää, joka on aivan liian monimutkainen. Erilaisia tukia ja tahoja joilta tukea pyytää on liikaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Siispä ehdotan ratkaisuksi ongelmaan <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomallia</a>&nbsp;(päivitetty 18.9.2017):</p><p>***</p><p><strong>Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.</strong></p><p><strong>Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.</strong></p><p><strong>Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.</strong></p><p><strong>Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.</strong></p><p><strong>Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.</strong></p><p>***</p><p>Perustulomallini ei ole pelattavissa, sillä kaikki ovat oikeutettuja samaan tukeen, ja se maksetaan riippumatta siitä hakeeko sitä vai ei.</p><p>Tästä syntyy <strong>perustulojärjestelmien todennäköisesti merkittävin hyöty</strong> - järjestelmän pelaamisen sijaan kansalaisten kognitiivinen kapasiteetti vapautuu miettimään muita asioita, kuten mitä sitä tekisi elääkseen.</p><p>Jos 23 vuotta täyttänyt 630 eurolla kuussa haluaa ja kykenee loppuelämänsä elämään, niin hyväksyn sen valinnan, ja olen valmis maksamaan oman osani veroista mahdollistaakseni sen.</p><p>Sen verran vähän rahaa tuo keskipitkällä aikavälillä kuitenkin on, että uskon sen motivoivan lähes kaikkia työnhakuun - järjestelmää ei kannata yrittää virittää niin, että sen viimeisenkin erakon saa haaviin, sillä se ei ikinä tule onnistumaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka eli opiskeluaikoinaan 2000 luvun puolessa välissä noin 530 euron kuukausituloilla helsinkiläisessä vuokrayksiössä, tietäen että nykyään sama on mahdotonta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ossi Nyman avasi suunsa (HS 13.10.2017) todennäköisesti markkinoidakseen kirjaansa, ja teki samalla Suomelle merkittävän palveluksen heittäessään löylyä keskusteluun sosiaaliturvan uudistamisen tarpeesta.

TE-toimiston johtaja kommentoi “En muista oman urani ajalta, että joku kertoo avoimesti, miten hän keplottelee työttömyysturvalla” (Yle 16.10.2017).

A-studiossa keskusteltiin maanantai-iltana siitä, onko ideologista työttömyyttä olemassa - tietysti on, sillä asia on jo tieteellisesti todistettu (kuvaliite, US 27.01.2017). Tämän osoitettuamme voimme siirtyä itse pihviin, eli mitä asialle pitäisi tehdä.

Ratkaisuksi on esitetty mm. työleirejä (IL 15.10.2017) ja konttimajoitusta (Puheenvuoro 16.10.2017).  Molemmat mielestäni aliarvioivat ihmisten älykkyyden, samoin kuin TE-toimistojen kyttäämiseen ja keppiin perustuva toiminta (Yle 12.10.2017).

Nykyjärjestelmässä vastenmielisintä on se, että ne, jotka osaavat pelata sitä, saavat korkeamman elintason kuin ne, jotka ovat eniten avun tarpeessa.

En kuitenkaan syytä järjestelmää pelaavia, vaan syytän järjestelmää, joka on aivan liian monimutkainen. Erilaisia tukia ja tahoja joilta tukea pyytää on liikaa.

 

Siispä ehdotan ratkaisuksi ongelmaan Aholan perustulomallia (päivitetty 18.9.2017):

***

Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

***

Perustulomallini ei ole pelattavissa, sillä kaikki ovat oikeutettuja samaan tukeen, ja se maksetaan riippumatta siitä hakeeko sitä vai ei.

Tästä syntyy perustulojärjestelmien todennäköisesti merkittävin hyöty - järjestelmän pelaamisen sijaan kansalaisten kognitiivinen kapasiteetti vapautuu miettimään muita asioita, kuten mitä sitä tekisi elääkseen.

Jos 23 vuotta täyttänyt 630 eurolla kuussa haluaa ja kykenee loppuelämänsä elämään, niin hyväksyn sen valinnan, ja olen valmis maksamaan oman osani veroista mahdollistaakseni sen.

Sen verran vähän rahaa tuo keskipitkällä aikavälillä kuitenkin on, että uskon sen motivoivan lähes kaikkia työnhakuun - järjestelmää ei kannata yrittää virittää niin, että sen viimeisenkin erakon saa haaviin, sillä se ei ikinä tule onnistumaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka eli opiskeluaikoinaan 2000 luvun puolessa välissä noin 530 euron kuukausituloilla helsinkiläisessä vuokrayksiössä, tietäen että nykyään sama on mahdotonta.

]]>
32 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244557-ala-syyta-yksiloa-syyta-jarjestelmaa#comments Aikuistyöttömyys Ideologia Mon, 16 Oct 2017 21:50:57 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244557-ala-syyta-yksiloa-syyta-jarjestelmaa
Perustulo ja kansalaisosinko ovat kaksi eri asiaa, ei sotketa niitä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244427-perustulo-ja-kansalaisosinko-ovat-kaksi-eri-asiaa-ei-sotketa-niita <p><a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005408209.html">Perustulo tuo oikeuden yhteiseen varallisuuteen</a>&nbsp;(HS 14.10.2017):</p><p>&quot;Perustuloa ei pitäisi ajatella vain sosiaaliturvauudistuksena vaan jokaiselle kuuluvana sosiaalisena osinkona.&quot;</p><p>Vaikka Johanna Perkiön tarkoitus on hyvä, mielestäni hän ampuu kirjoituksellaan perustuloa jalkaan.</p><p>Perustulon realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus nimittäin perustuu siihen, että se ei ota kantaa tulonjakokysymykseen, vaan se on vain jo olemassaolevien rakenteiden <strong>merkittävää</strong> tehostamista. Perustulolla on jo laaja kannatus monessa puolueessa, mutta käytännön toteutuksen edessä on lähinnä se, että jokainen puolue on leiponut malliinsa mukaan &quot;puolet petäjäistä&quot;- vihreät ympäristöverotusta, vasemmisto suurituloisten verotusta jne.</p><p><a href="http://www.libera.fi/perustili/perustili-nain-se-toimii/">Liberan perustilimallissa&nbsp;</a>(Libera.fi 10.12.2013) petäjäinen on palveluiden verokiilan pienetäminen ja kotitalouksien kannustaminen sijoittamiseen verohyödyin. Vaikka molemmat tavoitteet ovat mielestäni erittäin hyviä, ja kannatan mallia, monet puolueet suhtautuvat siihen varauksella, eli se voi olla poliittisesti epärealistinen - ikävä kyllä.</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Oma perustulomallini</a>&nbsp;(AA 19.07.2017)&nbsp;on siitä vahva, että siinä petäjäistä ei ole, ja se on kustannusneutraali - puolueilla on siis vaikea keksiä syitä että &quot;miksi ei&quot;.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pitkällä aikavälillä Perkiö on kuitenkin oikeassa siinä, että tulevaisuudessa maailma tarvitsee uuden keinon jakaa varallisuutta. Suurin syy tähän on se, että jos lineaarinen kehitys jatkuu, niin vuonna 2100 keskimääräisen työviikon pituus on 10-15 tuntia viikossa (kuvaliite), ja jos nykykehitys jatkuu, se tarkoittaa myös sitä, että ne kenellä töitä on, puskevat sitä sen 30-40 tuntia viikossa, mutta duunissa käy entistä harvempi.</p><p>Näkisin että kehitys on vääjäämätöntä, joten haave siitä että <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237561-tyota-on-riitettava-kaikille">kaikille riittäisi täyden työviikon verran tekemistä on turha</a> (AA 28.05.2017)</p><p>Ei kuitenkaan sotketa varallisuuden jakoa perustuloon, vaan kutsutaan sitä kansalaisosingoksi ja lähdetään muodostamaan sitä kun perustulo on jo toteutettu - <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203298-helikopterista-rahaa-sinullekin">kansalaisosingon aihio minulla on jo työn alla</a>&nbsp;(AA 24.09.2015)</p><p>Merkittävin ero perustulon ja kansalaisosingon välillä on siinä, että ensimmäinen maksetaan verotuloista, jälkimmäinen keskuspankin painokoneesta.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävin yksittäinen hanke.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulo tuo oikeuden yhteiseen varallisuuteen (HS 14.10.2017):

"Perustuloa ei pitäisi ajatella vain sosiaaliturvauudistuksena vaan jokaiselle kuuluvana sosiaalisena osinkona."

Vaikka Johanna Perkiön tarkoitus on hyvä, mielestäni hän ampuu kirjoituksellaan perustuloa jalkaan.

Perustulon realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus nimittäin perustuu siihen, että se ei ota kantaa tulonjakokysymykseen, vaan se on vain jo olemassaolevien rakenteiden merkittävää tehostamista. Perustulolla on jo laaja kannatus monessa puolueessa, mutta käytännön toteutuksen edessä on lähinnä se, että jokainen puolue on leiponut malliinsa mukaan "puolet petäjäistä"- vihreät ympäristöverotusta, vasemmisto suurituloisten verotusta jne.

Liberan perustilimallissa (Libera.fi 10.12.2013) petäjäinen on palveluiden verokiilan pienetäminen ja kotitalouksien kannustaminen sijoittamiseen verohyödyin. Vaikka molemmat tavoitteet ovat mielestäni erittäin hyviä, ja kannatan mallia, monet puolueet suhtautuvat siihen varauksella, eli se voi olla poliittisesti epärealistinen - ikävä kyllä.

Oma perustulomallini (AA 19.07.2017) on siitä vahva, että siinä petäjäistä ei ole, ja se on kustannusneutraali - puolueilla on siis vaikea keksiä syitä että "miksi ei". 

 

Pitkällä aikavälillä Perkiö on kuitenkin oikeassa siinä, että tulevaisuudessa maailma tarvitsee uuden keinon jakaa varallisuutta. Suurin syy tähän on se, että jos lineaarinen kehitys jatkuu, niin vuonna 2100 keskimääräisen työviikon pituus on 10-15 tuntia viikossa (kuvaliite), ja jos nykykehitys jatkuu, se tarkoittaa myös sitä, että ne kenellä töitä on, puskevat sitä sen 30-40 tuntia viikossa, mutta duunissa käy entistä harvempi.

Näkisin että kehitys on vääjäämätöntä, joten haave siitä että kaikille riittäisi täyden työviikon verran tekemistä on turha (AA 28.05.2017)

Ei kuitenkaan sotketa varallisuuden jakoa perustuloon, vaan kutsutaan sitä kansalaisosingoksi ja lähdetään muodostamaan sitä kun perustulo on jo toteutettu - kansalaisosingon aihio minulla on jo työn alla (AA 24.09.2015)

Merkittävin ero perustulon ja kansalaisosingon välillä on siinä, että ensimmäinen maksetaan verotuloista, jälkimmäinen keskuspankin painokoneesta.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävin yksittäinen hanke.

]]>
6 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244427-perustulo-ja-kansalaisosinko-ovat-kaksi-eri-asiaa-ei-sotketa-niita#comments Kansalaisosinko Perustili Perustulo Sat, 14 Oct 2017 12:22:18 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244427-perustulo-ja-kansalaisosinko-ovat-kaksi-eri-asiaa-ei-sotketa-niita
Kiitos Seura-lehti, Sitra olikin jäänyt minulta huomaamatta http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244350-kiitos-seura-lehti-sitra-olikin-jaanyt-minulta-huomaamatta <p>Lueskelin lapsena Seuraa mökillä, ja muistan sen harmittomana viihdelehtenä.&nbsp;Tänään meinasi mennä teet rinnuksille kun luin&nbsp;<a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/puoluetyo-ja-bryssel-patevoittivat-olli-rehnin-puolison-sitran-maa-ja-ruokatalousasiantuntijaksi/">Puoluetyö ja Bryssel pätevöittivät Olli Rehnin puolison Sitran maa- ja ruokatalousasiantuntijaksi</a>&nbsp;(Seura.fi 4.10.2017).&nbsp; Merja Rehnin firman liikevaihto kuvaliitteenä, itse jutussa osataan kertoa mistä 2016 tulot tulivat:</p> <p>&quot;<em>Viime vuoden toukokuun viimeinen päivä lähti Ekrive Oy:stä Sitralle tarjous, jossa yrityksen konsultti kertoo: &rdquo;Haluan olla keskeisesti mukana SITRA:n&nbsp;Tulevaisuuden maatalous&nbsp;-hankkeessa.&rdquo;</em></p> <p><em>Konsultti lupaa tutustua tutkimuksiin, väitöksiin ja lehtiartikkeleihin ja haastatella 10&ndash;15 &rdquo;keskeistä maaseutuasiantuntijaa&rdquo;.</em></p> <p><em>Konsultin hintapyyntö on 15&thinsp;000 euroa + alv, mikä näkyy menneen parin viikon kuluttua solmitussa työn tilaussopimuksessa läpi.&quot;</em></p> <p>Itse laskutettavaan työhön sisältyi mm. oman puolison haastatteleminen.</p> <p>Rehnin tapaus ei ole ainoa mielenkiintoinen Seuran juttu - toissapäivänä törmäsin <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ministerikalenteri-avaa-lobbauskuviota-yksityiset-terveysfirmat-paasivat-helposti-ministeri-laura-radyn-puheille/">Ministerikalenteri avaa lobbauskuviota: yksityiset terveysfirmat pääsivät helposti ministeri Laura Rädyn puheille&nbsp;</a>&nbsp;(Seura.fi 11.10.2017). Luin myös läpi&nbsp;<a href="https://seura.fi/asiat/sitra-kasvattaa-kansakunnan-hyvinvointia-tarjoamalla-poliitikoille-kovapalkkaisia-tyopaikkoja/?shared=1724408-f6a40a2c-999">Sitra kasvattaa kansakunnan hyvinvointia tarjoamalla poliitikoille kovapalkkaisia työpaikkoja</a>&nbsp;(Seura.fi 16.3.2017)</p> <p>Molemmat kääntelevät tunkiota huolella - onko Seurasta huomaamattani tullut suomalaisen tutkivan journalismin keihäänkärki?</p> <p>Oli miten oli, kiitos Seuralle - jatkan Sitraan (ja Seuraan!) tutustumista, ja näyttää siltä että lisään Sitran omalle leikkauslistalleni - Suomi ei tarvitse suojatyöpaikkoja entisille poliitikoille, eikä keikkaa heidän lähipiirilleen.</p> <p>Samaan hengenvetoon totean, että Olli Rehniä en halua nähdä missään merkittävässä virassa enää koskaan.</p> <p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on päättänyt lopettaa maan tavan, ennen kuin se lopettaa hänet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lueskelin lapsena Seuraa mökillä, ja muistan sen harmittomana viihdelehtenä. Tänään meinasi mennä teet rinnuksille kun luin Puoluetyö ja Bryssel pätevöittivät Olli Rehnin puolison Sitran maa- ja ruokatalousasiantuntijaksi (Seura.fi 4.10.2017).  Merja Rehnin firman liikevaihto kuvaliitteenä, itse jutussa osataan kertoa mistä 2016 tulot tulivat:

"Viime vuoden toukokuun viimeinen päivä lähti Ekrive Oy:stä Sitralle tarjous, jossa yrityksen konsultti kertoo: ”Haluan olla keskeisesti mukana SITRA:n Tulevaisuuden maatalous -hankkeessa.”

Konsultti lupaa tutustua tutkimuksiin, väitöksiin ja lehtiartikkeleihin ja haastatella 10–15 ”keskeistä maaseutuasiantuntijaa”.

Konsultin hintapyyntö on 15 000 euroa + alv, mikä näkyy menneen parin viikon kuluttua solmitussa työn tilaussopimuksessa läpi."

Itse laskutettavaan työhön sisältyi mm. oman puolison haastatteleminen.

Rehnin tapaus ei ole ainoa mielenkiintoinen Seuran juttu - toissapäivänä törmäsin Ministerikalenteri avaa lobbauskuviota: yksityiset terveysfirmat pääsivät helposti ministeri Laura Rädyn puheille  (Seura.fi 11.10.2017). Luin myös läpi Sitra kasvattaa kansakunnan hyvinvointia tarjoamalla poliitikoille kovapalkkaisia työpaikkoja (Seura.fi 16.3.2017)

Molemmat kääntelevät tunkiota huolella - onko Seurasta huomaamattani tullut suomalaisen tutkivan journalismin keihäänkärki?

Oli miten oli, kiitos Seuralle - jatkan Sitraan (ja Seuraan!) tutustumista, ja näyttää siltä että lisään Sitran omalle leikkauslistalleni - Suomi ei tarvitse suojatyöpaikkoja entisille poliitikoille, eikä keikkaa heidän lähipiirilleen.

Samaan hengenvetoon totean, että Olli Rehniä en halua nähdä missään merkittävässä virassa enää koskaan.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on päättänyt lopettaa maan tavan, ennen kuin se lopettaa hänet.

]]>
10 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244350-kiitos-seura-lehti-sitra-olikin-jaanyt-minulta-huomaamatta#comments Maan tapa Sitra Thu, 12 Oct 2017 21:46:59 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244350-kiitos-seura-lehti-sitra-olikin-jaanyt-minulta-huomaamatta
Riita poikki ja voita väliin - Asiakasseteli http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244300-riita-poikki-ja-voita-valiin-asiakasseteli <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9876911">Mikä ihmeen asiakasseteli? &ndash; Kiista valinnanvapaudesta jatkuu hallituksessa kalkkiviivoille asti</a>&nbsp;(YLE 11.10.2017):</p><p><em>&quot;<strong>Mitä yön tunteina sovittiin?</strong></em></p><p><em>Risikko toisti kantansa keskiviikkona Ylen haastattelussa. Onko keskustalla ja kokoomuksella aivan eri käsitys siitä, mitä yön tunteina päätettiin?</em></p><p><em>&ndash; Kyllä silloin selkeästi sovittiin, että maakunnan on tarjottava asiakasseteliä tiettyyn tarkoitukseen ja tietyillä ehdoilla. Asiakasseteli on subjektiivinen oikeus, Risikko sanoo.</em></p><p><em>Valinnanvapaus on sote-uudistuksessa nimenomaan kokoomuksen keskeinen vaatimus. Asiakasseteli vahvistaa yksityisten sosiaali- ja terveysfirmojen asemaa markkinoilla.</em></p><p><em>Keskustan riveissä kiehuu. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on eri linjoilla.</em></p><p><em>&ndash; Valinnanvapauskeskustelussa voi tulla sellainen kuva, että asiakas voi vain ilmoittaa haluavansa asiakassetelin. Tosiasiassa oikeus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tekemään arvioon siitä, mitä palveluja asiakas tarvitsee.&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Vaikuttaa siltä, että epäselvyydessä kyse on siitä, että Saarikko ja Risikko puhuvat hieman eri asiasta. Selvennän:</p><p>Henkilö saa diagnoosin ja mahdollisen hoitopäätöksen maakunnalta - hoitopäätös ei ole subjektiivinen, ts. joko saat sen tai et saa, riippuen siitä kuinka kainalossa pääsi on.</p><p>Annettuaan hoitopäätöksen, <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240099-palvelusetelipakko-saastaisi-satoja-miljoonia-sote-palveluissa">maakunnan on tarjottava asiakasseteliä</a>&nbsp;(AA 14.07.2017), eli kansalainen voi hakea hoitonsa mistä haluaa - asiakasseteli on siis subjektiivinen oikeus.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, ja varavaltuutettu, joka on kirjoittanut palveluseteleistä aikaisemminkin:</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234169-case-servea-palvelusetelit-olisivat-parempi-tapa-kilpailuttaa-palvelut">Case Servea - palvelusetelit olisivat parempi tapa kilpailuttaa palvelut</a></p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226313-kuka-saa-kilpailuttaa-kuka-ei">Kuka saa kilpailuttaa, kuka ei</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä ihmeen asiakasseteli? – Kiista valinnanvapaudesta jatkuu hallituksessa kalkkiviivoille asti (YLE 11.10.2017):

"Mitä yön tunteina sovittiin?

Risikko toisti kantansa keskiviikkona Ylen haastattelussa. Onko keskustalla ja kokoomuksella aivan eri käsitys siitä, mitä yön tunteina päätettiin?

– Kyllä silloin selkeästi sovittiin, että maakunnan on tarjottava asiakasseteliä tiettyyn tarkoitukseen ja tietyillä ehdoilla. Asiakasseteli on subjektiivinen oikeus, Risikko sanoo.

Valinnanvapaus on sote-uudistuksessa nimenomaan kokoomuksen keskeinen vaatimus. Asiakasseteli vahvistaa yksityisten sosiaali- ja terveysfirmojen asemaa markkinoilla.

Keskustan riveissä kiehuu. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on eri linjoilla.

– Valinnanvapauskeskustelussa voi tulla sellainen kuva, että asiakas voi vain ilmoittaa haluavansa asiakassetelin. Tosiasiassa oikeus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tekemään arvioon siitä, mitä palveluja asiakas tarvitsee."

 

Vaikuttaa siltä, että epäselvyydessä kyse on siitä, että Saarikko ja Risikko puhuvat hieman eri asiasta. Selvennän:

Henkilö saa diagnoosin ja mahdollisen hoitopäätöksen maakunnalta - hoitopäätös ei ole subjektiivinen, ts. joko saat sen tai et saa, riippuen siitä kuinka kainalossa pääsi on.

Annettuaan hoitopäätöksen, maakunnan on tarjottava asiakasseteliä (AA 14.07.2017), eli kansalainen voi hakea hoitonsa mistä haluaa - asiakasseteli on siis subjektiivinen oikeus.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, ja varavaltuutettu, joka on kirjoittanut palveluseteleistä aikaisemminkin:

Case Servea - palvelusetelit olisivat parempi tapa kilpailuttaa palvelut

Kuka saa kilpailuttaa, kuka ei

 

 

 

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244300-riita-poikki-ja-voita-valiin-asiakasseteli#comments Kunta- ja sote-uudistus Palveluseteli Wed, 11 Oct 2017 19:42:02 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244300-riita-poikki-ja-voita-valiin-asiakasseteli
Yleissivistys kaipaa päivitystä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244245-yleissivistys-kaipaa-paivitysta <p>Olin nuorena miehenä laivareissulla Tukholmassa, kun näin erään taikurinkaltaisen pyörittämässä kolmea kuppia kadulla. Niistä yhden alla oli pallo, ja jos löit vetoa siitä missä niistä pallo oli, voitit rahasi tuplana.</p><p>Huijarihan se siinä, ajattelin, mutta jäin kuitenkin viereen seuraamaan kun huijari oli pelaavinaan jonkun kanssa - asetelmasta näin, että he pelasivat yhteen. Aikansa hakkasivat, välillä huijari voitti, välillä pelaaja, ja yritin keksiä että missä kupletin juoni on.</p><p>Sitten huijari teki virheen, ja pallo vilahti erään kupin alta - ajattelin hetkeni tulleen ja löin vetoa setelin verran. Voitte arvata ilmeeni kun käänsin kupin, ja selvisi se <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tuTRS1dP3Vg">kupletin juonikin samalla</a>&nbsp;(Rounders, 1998). Jos joskus törmäätte vastaavaan, niin veto on voitettavissa - osoitatte minkä kupin alla pallo on, ja sen jälkeen käännätte kaksi muuta. Ne ovat todennäköisesti tyhjiä, aivan kuten se kolmaskin jonka voi jättää kääntämättä.</p><p>&nbsp;</p><p>Oppirahat eivät olleet suuret, ja kokemus&nbsp;palasi mieleeni kuin luin tuoreesta Alfred Nobelin muistoksi annetusta palkinnosta:&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005401206.html">Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin &ndash; Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä</a>&nbsp;(HS 9.10.2017) -&nbsp;Thalerin työ osoittaa, että ihminen huijaa itseään.</p><p>Sen lisäksi, että huijaamme itseämme, niin eräät aikakautemme taitavimmista on palkattu johtamaan meitä harhaan, eli mielikuvamarkkinoimaan.</p><p>Konsumerismi lienee triviaalein esimerkki, kukapa ei joskus olisi ostanut jotain mitä ei tarvitse, uusinta versiota jostain jonka jo omistaa, tai vaatteita, vaikka kaapit ovat jo vastaavia täynnä.</p><p>Mielikuvamarkkinoinnin mekanismit ovat kuitenkin triviaalia petollisempia - osa ihmisistä vastustaa konsumerismia tai he ovat sille immuuneja, joten heitä on tarpeen kosiskella toisin keinoin. Esimerkiksi&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Reilu_kauppa_(liike)">Reilu kauppa</a>, että <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomu">luomu</a>&nbsp;tekevät juuri näin, sillä ne vetoavat muihin tarpeisiin kuin kuluttamiseen, ja tuore esimerkki kapitalistin viekkaudesta on Suomessa lanseerattu&nbsp;<a href="https://www.thesun.co.uk/fabulous/food/4632238/mcdonalds-launching-vegan-burger-catch/">McVegan</a>&nbsp;(The Sun, 7.10.2017).</p><p>Jos tämä kaikki olisi vain kilpailua siitä, minkä firman taskuun ostajan eurot kilahtavat, en näkisi mielikuvamarkkinoinnissa mitään ongelmaa. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä se kykenee synnyttämään tarpeita, joiden täyttämiseksi moni kansalainen on valmis haukkaamaan korvasientä, eli ottamaan&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221070-kansantalouden-nakokulmasta-kulutusluotot-ovat-verrattavissa-koviin-huumeisiin">kulutusluottoja</a>&nbsp;(AA 9.8.2016).</p><p>Onnistuneen mielikuvamarkkinoinnin ja kulutusluottojen yhdistelmä on <a href="http://www.sss.fi/2017/09/fiva-kulutusluottojen-kasvu-nopeaa-velka-kasaantuu-osalle-lainat-yha-suurempia/">myrkkykoktaili</a>&nbsp;(fiva.fi, 18.9.2017), joka voi aiheuttaa melkoisen krapulan.&nbsp;Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua - <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225282-henkilokohtainen-konkurssi-ilmoitusasiaksi">kulutusluotoille voi jotain tehdäkin</a>&nbsp;(AA 31.10.2016), mutta mielikuvamarkkinoinnille ei (ajatus mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä ei sovi omaan liberaaliin maailmankuvaani, eikä se ole edes käytännössä mahdollista).&nbsp;</p><p>Eräs (ainoa?) ratkaisu on opettaa nuoria selviytymään nyky-yhteiskunnassa paremmin - ennen opetettiin hies- ja rauduskoivun erojen lisäksi että valkoista kärpässientä ei pidä haukata. Ehkä nykyään pitäisi panostaa siihen, että nuoret ymmärtäisivät miten heihin pyritään vaikuttamaan, sekä tehdä selväksi kulutusluottojen myrkyllisyys.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka toivottavasti viimeinen harha-askel konsumerismiin on (käytetty)&nbsp;<a href="http://www.motorcyclespecs.co.za/Gallery%20C/suzuki%20gsxr%20600%2007%20tt%2001.jpg">Suzuki GSX-R 600</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin nuorena miehenä laivareissulla Tukholmassa, kun näin erään taikurinkaltaisen pyörittämässä kolmea kuppia kadulla. Niistä yhden alla oli pallo, ja jos löit vetoa siitä missä niistä pallo oli, voitit rahasi tuplana.

Huijarihan se siinä, ajattelin, mutta jäin kuitenkin viereen seuraamaan kun huijari oli pelaavinaan jonkun kanssa - asetelmasta näin, että he pelasivat yhteen. Aikansa hakkasivat, välillä huijari voitti, välillä pelaaja, ja yritin keksiä että missä kupletin juoni on.

Sitten huijari teki virheen, ja pallo vilahti erään kupin alta - ajattelin hetkeni tulleen ja löin vetoa setelin verran. Voitte arvata ilmeeni kun käänsin kupin, ja selvisi se kupletin juonikin samalla (Rounders, 1998). Jos joskus törmäätte vastaavaan, niin veto on voitettavissa - osoitatte minkä kupin alla pallo on, ja sen jälkeen käännätte kaksi muuta. Ne ovat todennäköisesti tyhjiä, aivan kuten se kolmaskin jonka voi jättää kääntämättä.

 

Oppirahat eivät olleet suuret, ja kokemus palasi mieleeni kuin luin tuoreesta Alfred Nobelin muistoksi annetusta palkinnosta: Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin – Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä (HS 9.10.2017) - Thalerin työ osoittaa, että ihminen huijaa itseään.

Sen lisäksi, että huijaamme itseämme, niin eräät aikakautemme taitavimmista on palkattu johtamaan meitä harhaan, eli mielikuvamarkkinoimaan.

Konsumerismi lienee triviaalein esimerkki, kukapa ei joskus olisi ostanut jotain mitä ei tarvitse, uusinta versiota jostain jonka jo omistaa, tai vaatteita, vaikka kaapit ovat jo vastaavia täynnä.

Mielikuvamarkkinoinnin mekanismit ovat kuitenkin triviaalia petollisempia - osa ihmisistä vastustaa konsumerismia tai he ovat sille immuuneja, joten heitä on tarpeen kosiskella toisin keinoin. Esimerkiksi Reilu kauppa, että luomu tekevät juuri näin, sillä ne vetoavat muihin tarpeisiin kuin kuluttamiseen, ja tuore esimerkki kapitalistin viekkaudesta on Suomessa lanseerattu McVegan (The Sun, 7.10.2017).

Jos tämä kaikki olisi vain kilpailua siitä, minkä firman taskuun ostajan eurot kilahtavat, en näkisi mielikuvamarkkinoinnissa mitään ongelmaa. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä se kykenee synnyttämään tarpeita, joiden täyttämiseksi moni kansalainen on valmis haukkaamaan korvasientä, eli ottamaan kulutusluottoja (AA 9.8.2016).

Onnistuneen mielikuvamarkkinoinnin ja kulutusluottojen yhdistelmä on myrkkykoktaili (fiva.fi, 18.9.2017), joka voi aiheuttaa melkoisen krapulan. Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua - kulutusluotoille voi jotain tehdäkin (AA 31.10.2016), mutta mielikuvamarkkinoinnille ei (ajatus mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä ei sovi omaan liberaaliin maailmankuvaani, eikä se ole edes käytännössä mahdollista). 

Eräs (ainoa?) ratkaisu on opettaa nuoria selviytymään nyky-yhteiskunnassa paremmin - ennen opetettiin hies- ja rauduskoivun erojen lisäksi että valkoista kärpässientä ei pidä haukata. Ehkä nykyään pitäisi panostaa siihen, että nuoret ymmärtäisivät miten heihin pyritään vaikuttamaan, sekä tehdä selväksi kulutusluottojen myrkyllisyys.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka toivottavasti viimeinen harha-askel konsumerismiin on (käytetty) Suzuki GSX-R 600.

]]>
5 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244245-yleissivistys-kaipaa-paivitysta#comments Konsumerismi Markkinointi Yleissivistys Tue, 10 Oct 2017 21:23:30 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244245-yleissivistys-kaipaa-paivitysta
Yleissivistys kaipaa päivitystä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244244-yleissivistys-kaipaa-paivitysta <p>Olin nuorena miehenä laivareissulla Tukholmassa, kun näin erään taikurinkaltaisen pyörittämässä kolmea kuppia kadulla. Niistä yhden alla oli pallo, ja jos löit vetoa siitä missä niistä pallo oli, voitit rahasi tuplana.</p><p>Huijarihan se siinä, ajattelin, mutta jäin kuitenkin viereen seuraamaan kun huijari oli pelaavinaan jonkun kanssa - asetelmasta näin, että he pelasivat yhteen. Aikansa hakkasivat, välillä huijari voitti, välillä pelaaja, ja yritin keksiä että missä kupletin juoni on.</p><p>Sitten huijari teki virheen, ja pallo vilahti erään kupin alta - ajattelin hetkeni tulleen ja löin vetoa setelin verran. Voitte arvata ilmeeni kun käänsin kupin, ja selvisi se <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tuTRS1dP3Vg">kupletin juonikin samalla</a>&nbsp;(Rounders, 1998). Jos joskus törmäätte vastaavaan, niin veto on voitettavissa - osoitatte minkä kupin alla pallo on, ja sen jälkeen käännätte kaksi muuta. Ne ovat todennäköisesti tyhjiä, aivan kuten se kolmaskin jonka voi jättää kääntämättä.</p><p>&nbsp;</p><p>Oppirahat eivät olleet suuret, ja kokemus&nbsp;palasi mieleeni kuin luin tuoreesta Alfred Nobelin muistoksi annetusta palkinnosta:&nbsp;<a href="http://Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin – Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä">Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin &ndash; Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä</a>&nbsp;(HS 9.10.2017) -&nbsp;Thalerin työ osoittaa, että ihminen huijaa itseään.</p><p>Sen lisäksi, että huijaamme itseämme, niin eräät aikakautemme taitavimmista on palkattu johtamaan meitä harhaan, eli mielikuvamarkkinoimaan.</p><p>Konsumerismi lienee trivaalein esimerkki, kukapa ei joskus olisi ostanut jotain mitä ei tarvitse, uusinta versiota jostain jonka jo omistaa, tai vaatteita, vaikka kaapit ovat jo vastaavia täynnä.</p><p>Mielikuvamarkkinoinnin mekanismit ovat kuitenkin triviaalia petollisimpia - osa ihmisistä vastustaa konsumerismia tai he ovat sille immuuneja, joten heitä on tarpeen kosiskella toisin keinoin. Esimerkiksi&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Reilu_kauppa_(liike)">Reilu kauppa</a>, että <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomu">luomu</a>&nbsp;tekevät juuri näin, sillä ne vetoavat muihin tarpeisiin kuin kuluttamiseen, ja tuore esimerkki kapitalistin viekkaudesta on Suomessa lanseerattu&nbsp;<a href="https://www.thesun.co.uk/fabulous/food/4632238/mcdonalds-launching-vegan-burger-catch/">McVegan</a>&nbsp;(The Sun, 7.10.2017).</p><p>Jos tämä kaikki olisi vain kilpailua siitä, minkä firman taskuun ostajan eurot kilahtavat, en näkisi mielikuvamarkkinoinnissa mitään ongelmaa. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä se kykenee synnyttämään tarpeita, joiden täyttämiseksi moni kansalainen on valmis haukkaamaan korvasientä, eli ottamaan&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221070-kansantalouden-nakokulmasta-kulutusluotot-ovat-verrattavissa-koviin-huumeisiin">kulutusluottoja</a>&nbsp;(AA 9.8.2016).</p><p>Onnistuneen mielikuvamarkkinoinnin ja kulutusluottojen yhdistelmä on <a href="http://www.sss.fi/2017/09/fiva-kulutusluottojen-kasvu-nopeaa-velka-kasaantuu-osalle-lainat-yha-suurempia/">myrkkykoktaili</a>&nbsp;(fiva.fi, 18.9.2017), joka voi aiheuttaa melkoisen krapulan.&nbsp;Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua - <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225282-henkilokohtainen-konkurssi-ilmoitusasiaksi">kulutusluotoille voi jotain tehdäkin</a>&nbsp;(AA 31.10.2016), mutta mielikuvamarkkinoinnille ei (ajatus mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä ei sovi omaan liberaaliin maailmankuvaani, eikä se ole edes käytännössä mahdollista).&nbsp;</p><p>Eräs (ainoa?) ratkaisu on opettaa nuoria selviytymään nyky-yhteiskunnassa paremmin - ennen opetettiin hies- ja rauduskoivun erojen lisäksi että valkoista kärpässientä ei pidä haukata. Ehkä nykyään pitäisi panostaa siihen, että nuoret ymmärtäisivät miten heihin pyritään vaikuttamaan, sekä tehdä selväksi kulutusluottojen myrkyllisyys.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka toivottavasti viimeinen harha-askel konsumerismiin on (käytetty)&nbsp;<a href="http://www.motorcyclespecs.co.za/Gallery%20C/suzuki%20gsxr%20600%2007%20tt%2001.jpg">Suzuki GSX-R 600</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin nuorena miehenä laivareissulla Tukholmassa, kun näin erään taikurinkaltaisen pyörittämässä kolmea kuppia kadulla. Niistä yhden alla oli pallo, ja jos löit vetoa siitä missä niistä pallo oli, voitit rahasi tuplana.

Huijarihan se siinä, ajattelin, mutta jäin kuitenkin viereen seuraamaan kun huijari oli pelaavinaan jonkun kanssa - asetelmasta näin, että he pelasivat yhteen. Aikansa hakkasivat, välillä huijari voitti, välillä pelaaja, ja yritin keksiä että missä kupletin juoni on.

Sitten huijari teki virheen, ja pallo vilahti erään kupin alta - ajattelin hetkeni tulleen ja löin vetoa setelin verran. Voitte arvata ilmeeni kun käänsin kupin, ja selvisi se kupletin juonikin samalla (Rounders, 1998). Jos joskus törmäätte vastaavaan, niin veto on voitettavissa - osoitatte minkä kupin alla pallo on, ja sen jälkeen käännätte kaksi muuta. Ne ovat todennäköisesti tyhjiä, aivan kuten se kolmaskin jonka voi jättää kääntämättä.

 

Oppirahat eivät olleet suuret, ja kokemus palasi mieleeni kuin luin tuoreesta Alfred Nobelin muistoksi annetusta palkinnosta: Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin – Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä (HS 9.10.2017) - Thalerin työ osoittaa, että ihminen huijaa itseään.

Sen lisäksi, että huijaamme itseämme, niin eräät aikakautemme taitavimmista on palkattu johtamaan meitä harhaan, eli mielikuvamarkkinoimaan.

Konsumerismi lienee trivaalein esimerkki, kukapa ei joskus olisi ostanut jotain mitä ei tarvitse, uusinta versiota jostain jonka jo omistaa, tai vaatteita, vaikka kaapit ovat jo vastaavia täynnä.

Mielikuvamarkkinoinnin mekanismit ovat kuitenkin triviaalia petollisimpia - osa ihmisistä vastustaa konsumerismia tai he ovat sille immuuneja, joten heitä on tarpeen kosiskella toisin keinoin. Esimerkiksi Reilu kauppa, että luomu tekevät juuri näin, sillä ne vetoavat muihin tarpeisiin kuin kuluttamiseen, ja tuore esimerkki kapitalistin viekkaudesta on Suomessa lanseerattu McVegan (The Sun, 7.10.2017).

Jos tämä kaikki olisi vain kilpailua siitä, minkä firman taskuun ostajan eurot kilahtavat, en näkisi mielikuvamarkkinoinnissa mitään ongelmaa. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä se kykenee synnyttämään tarpeita, joiden täyttämiseksi moni kansalainen on valmis haukkaamaan korvasientä, eli ottamaan kulutusluottoja (AA 9.8.2016).

Onnistuneen mielikuvamarkkinoinnin ja kulutusluottojen yhdistelmä on myrkkykoktaili (fiva.fi, 18.9.2017), joka voi aiheuttaa melkoisen krapulan. Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua - kulutusluotoille voi jotain tehdäkin (AA 31.10.2016), mutta mielikuvamarkkinoinnille ei (ajatus mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä ei sovi omaan liberaaliin maailmankuvaani, eikä se ole edes käytännössä mahdollista). 

Eräs (ainoa?) ratkaisu on opettaa nuoria selviytymään nyky-yhteiskunnassa paremmin - ennen opetettiin hies- ja rauduskoivun erojen lisäksi että valkoista kärpässientä ei pidä haukata. Ehkä nykyään pitäisi panostaa siihen, että nuoret ymmärtäisivät miten heihin pyritään vaikuttamaan, sekä tehdä selväksi kulutusluottojen myrkyllisyys.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka toivottavasti viimeinen harha-askel konsumerismiin on (käytetty) Suzuki GSX-R 600.

]]>
0 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244244-yleissivistys-kaipaa-paivitysta#comments Konsumerismi Markkinointi Yleissivistys Tue, 10 Oct 2017 21:16:43 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244244-yleissivistys-kaipaa-paivitysta
Landet med tusende öar och skär http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243893-landet-med-tusende-oar-och-skar <p>Katalonian tapahtumien innoittama&nbsp;<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005394520.html">Ahvenanmaalla ajetaan kansanäänestystä itsenäisyydestä: &rdquo;Miksi emme jatkaisi loppuun asti?&rdquo;</a>&nbsp;(IS 04.10.2017).</p><p>Kannatan ehdotusta, sillä varauksella että kenraalimme eivät ole asiasta eri mieltä maanpuolustuksellisista syistä. Perusteluni itselleni asiasta ovat melko triviaalit, Ahvenanmaa ei tarvitse Suomea, Suomi ei tarvitse Ahvenanmaata, ja Ahvenanmaalaiset haluavat itsenäistyä.</p><p>Päätöstäni toki helpottaa se, että tuore selvitys&nbsp;<a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-ahvenanmaan-maakunnan-ja-valtion-valisista-rahavirroista">Selvitys Ahvenanmaan maakunnan ja valtion välisistä rahavirroista</a>&nbsp;(vm.fi,&nbsp;28.4.2017) valtion tekevän tappiota 4449 euroa per ahvenanmaalainen (kuvaliite). Ahvenanmaan väkiluvun ollessa noin 29500, tämä tarkoittaa noin 131 miljoonan euron vuosittaista turskaa. Tähän lukuun ei ole vielä laskettu mukaan juuri <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9863140">otsikoissa olleita yritystukia</a>&nbsp;(Yle, 3.10.2017) - tuoretta lukua Ahvenanmaan osuudesta en löytänyt, mutta <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001669973.html">vuonna 2010 se oli&nbsp;2 444 euroa per henkilö per vuosi</a>&nbsp;(TS,&nbsp;18.4.2010<em>)</em>, ts. noin 72 miljoonaa vuodessa.</p><p>Yhteensä Ahvenanmaa maksaa valtiolle siis ainakin 200 miljoonaa vuodessa, ja voi olla että tässä unohdan jonkun luvun, joka avuliaat kommentoijat voivat halutessaan alle lisätä.</p><p>Raha ei kuitenkaan tässä kysymyksessä ole se olennaisin asia - jos Ahvenanmaa haluaa itsenäistyä, lähettääkö Suomi poliisinsa pamputtamaan Ahvenanmaalaisia ja sulkemaan äänestyspaikan?</p><p>Tuskinpa, siispä terveiseni&nbsp;Ålands Framtid- puolueelle, jos kenraaleilla ei ole mitään itsenäistymistänne vastaan, niin lupaan tulla vierailemaan itsenäistymisjuhliinne kun ne vihdoin järjestetään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka esittää tässä kirjoituksessa henkilökohtaisen kantansa asiaan - puolueella ei asiaan virallista kantaa (ainakaan vielä) ole.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katalonian tapahtumien innoittama Ahvenanmaalla ajetaan kansanäänestystä itsenäisyydestä: ”Miksi emme jatkaisi loppuun asti?” (IS 04.10.2017).

Kannatan ehdotusta, sillä varauksella että kenraalimme eivät ole asiasta eri mieltä maanpuolustuksellisista syistä. Perusteluni itselleni asiasta ovat melko triviaalit, Ahvenanmaa ei tarvitse Suomea, Suomi ei tarvitse Ahvenanmaata, ja Ahvenanmaalaiset haluavat itsenäistyä.

Päätöstäni toki helpottaa se, että tuore selvitys Selvitys Ahvenanmaan maakunnan ja valtion välisistä rahavirroista (vm.fi, 28.4.2017) valtion tekevän tappiota 4449 euroa per ahvenanmaalainen (kuvaliite). Ahvenanmaan väkiluvun ollessa noin 29500, tämä tarkoittaa noin 131 miljoonan euron vuosittaista turskaa. Tähän lukuun ei ole vielä laskettu mukaan juuri otsikoissa olleita yritystukia (Yle, 3.10.2017) - tuoretta lukua Ahvenanmaan osuudesta en löytänyt, mutta vuonna 2010 se oli 2 444 euroa per henkilö per vuosi (TS, 18.4.2010), ts. noin 72 miljoonaa vuodessa.

Yhteensä Ahvenanmaa maksaa valtiolle siis ainakin 200 miljoonaa vuodessa, ja voi olla että tässä unohdan jonkun luvun, joka avuliaat kommentoijat voivat halutessaan alle lisätä.

Raha ei kuitenkaan tässä kysymyksessä ole se olennaisin asia - jos Ahvenanmaa haluaa itsenäistyä, lähettääkö Suomi poliisinsa pamputtamaan Ahvenanmaalaisia ja sulkemaan äänestyspaikan?

Tuskinpa, siispä terveiseni Ålands Framtid- puolueelle, jos kenraaleilla ei ole mitään itsenäistymistänne vastaan, niin lupaan tulla vierailemaan itsenäistymisjuhliinne kun ne vihdoin järjestetään. 

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka esittää tässä kirjoituksessa henkilökohtaisen kantansa asiaan - puolueella ei asiaan virallista kantaa (ainakaan vielä) ole.

]]>
65 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243893-landet-med-tusende-oar-och-skar#comments Ahvenanmaa Itsenäistyminen Katalonia Wed, 04 Oct 2017 10:12:19 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243893-landet-med-tusende-oar-och-skar
Kuolema kauluspaidoille! http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243805-kuolema-kauluspaidoille Haluatko muuttaa maailmaa parempaan suuntaan? Äänestä allekirjoittanutta vuoden businesspukeutujaksi - kauluspaidat ovat epämukavia ja elitismia <a href="https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kenesta-vuoden-bisnespukeutuja-2017-aanesta-omaa-suosikkiasi/9wFrCRNp" title="https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kenesta-vuoden-bisnespukeutuja-2017-aanesta-omaa-suosikkiasi/9wFrCRNp">https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kenesta-vuoden-bisnespukeutuja-2017-aan...</a> Kiitän! T: Amos<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 7 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243805-kuolema-kauluspaidoille#comments Mon, 02 Oct 2017 14:35:46 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243805-kuolema-kauluspaidoille Osallistumistulo voi olla kepin sijaan porkkana http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243663-osallistumistulo-voi-olla-kepin-sijaan-porkkana <p>Sanonta &quot;Kun kädessä on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.&quot; on alunperin <a href="https://quoteinvestigator.com/2014/05/08/hammer-nail/">Abraham Kaplanin vuonna 1962 keksimä</a>. Sanonta on elänyt vuosien mittaan, ja esitän siitä nyt tuoreen versioni:</p><p>&quot;Anna virkamiehelle porkkana, ja hän lyö sillä jotakuta päähän.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke käynnistyy">Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke käynnistyy</a>&nbsp;(Sosiaali- ja terveysministeriö, 28.09.2017) on tervetullut hanke, sillä sosiaaliturvajärjestelmämme on tullut tiensä päähän.&nbsp;Hankkeen kannalta keskeisessä asemassa on osallistumistuloselvitys.</p><p>Näin pääsemme sanontaani, ja siihen mikä mielestäni osallistumistulossa on mennyt eniten metsään sekä alkuperäisessa <a href="http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=17301">raportissa</a>&nbsp;(Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta, 08.02.2017),&nbsp;että sitä edeltävässä <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000002239195.html">(TS 18.11.2016</a>) ja seuranneessa uutisoinnissa&nbsp;(HS&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005080059.html">08.02.2017</a> ja <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005122721.html">11.03.2017</a>):</p><p><strong>Sosiaaliturva on vastikkeellista, sen eteen on tehtävä jotakin, tai se alenee.</strong></p><p>Käännän tämän nyt toisin päin:</p><p><strong>Sosiaaliturva on vastikkeetonta, korkeampi sosiaaliturvan taso vastikkeellista</strong></p><p>Tämä pieni muutos kääntää porkkanan toisin päin. Ensimmäisessä se runtataan selän aukenevasta päästä sisään, ja virkamieskoneisto valjastetaan tähän toimintaan.</p><p>Toisessa porkkana nautitaan suun kautta niiden toimesta jotka porkkanasta pitävät.</p><p>Muutos ei muuta porkkanan kokoa, ts. rahaa kuluu molemmissa malleissa kannustimiin yhtä paljon, mutta suun kautta nautittu porkkana säästää virkamieskoneiston kustannuksissa, sillä ns. kyttäysresursseja tarvitaan paljon vähemmän (käytännössä vain väärinkäytösepäilyihin).</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Sosiaali- ja terveyministeriön viestintäosasto tekee kotiläksynsä, ja keppi vaihtuu porkkanaan yllä ehdottamani mukaisesti, niin voimme keskustella siitä miten tämä kannattaa toteuttaa käytännössä:</p><p>Ehdotan, että jos osallistulo poliittisista syistä halutaan toteuttaa, se rakennetaan&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomallin</a>&nbsp;(AA 03.08.2017)&nbsp;päälle.</p><p>Uskoisin että realistisen&nbsp;osallistumistulon suuruus olisi noin 200e kuukaudessa, ja sitä maksettaisiin sellaisesta osallistumisesta, joka ei kilpaile työmarkkinoilla. Kaikki yritykset olisivat siis suljettuja osallistumistulojärjestelmän ulkopuolelle, ja jos ne haluavat työvoimaa, heidän on maksettava siitä asianmukaisesti palkkaa.</p><p>Osallistumistulon tarkkoja ehtoja ja sopimusmallia on vaikea määritellä, mutta näkisin että Kela tai vastaava instanssi hyväksyy sopimuksen, ja osallistumisen tarjoaja valvoo että sopimusta noudatetaan.</p><p>Käytännössä osallistumista tarjoaisi käsittääkseni kolmas tai julkinen sektori.</p><p>&nbsp;</p><p>Uskon kuitenkin, että miten tämän ikinä rakentaakin, seurauksena on paljon byrokratiaa ja vähän villoja. Osallistumistulo on mielestäni tarpeeton järjestelmä, ja perustulo on itsessään riittävä sosiaaliturvajärjestelmän perusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka mieluiten nauttii porkkanansa suun kautta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sanonta "Kun kädessä on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta." on alunperin Abraham Kaplanin vuonna 1962 keksimä. Sanonta on elänyt vuosien mittaan, ja esitän siitä nyt tuoreen versioni:

"Anna virkamiehelle porkkana, ja hän lyö sillä jotakuta päähän."

 

Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke käynnistyy (Sosiaali- ja terveysministeriö, 28.09.2017) on tervetullut hanke, sillä sosiaaliturvajärjestelmämme on tullut tiensä päähän. Hankkeen kannalta keskeisessä asemassa on osallistumistuloselvitys.

Näin pääsemme sanontaani, ja siihen mikä mielestäni osallistumistulossa on mennyt eniten metsään sekä alkuperäisessa raportissa (Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta, 08.02.2017), että sitä edeltävässä (TS 18.11.2016) ja seuranneessa uutisoinnissa (HS 08.02.2017 ja 11.03.2017):

Sosiaaliturva on vastikkeellista, sen eteen on tehtävä jotakin, tai se alenee.

Käännän tämän nyt toisin päin:

Sosiaaliturva on vastikkeetonta, korkeampi sosiaaliturvan taso vastikkeellista

Tämä pieni muutos kääntää porkkanan toisin päin. Ensimmäisessä se runtataan selän aukenevasta päästä sisään, ja virkamieskoneisto valjastetaan tähän toimintaan.

Toisessa porkkana nautitaan suun kautta niiden toimesta jotka porkkanasta pitävät.

Muutos ei muuta porkkanan kokoa, ts. rahaa kuluu molemmissa malleissa kannustimiin yhtä paljon, mutta suun kautta nautittu porkkana säästää virkamieskoneiston kustannuksissa, sillä ns. kyttäysresursseja tarvitaan paljon vähemmän (käytännössä vain väärinkäytösepäilyihin).

 

Kun Sosiaali- ja terveyministeriön viestintäosasto tekee kotiläksynsä, ja keppi vaihtuu porkkanaan yllä ehdottamani mukaisesti, niin voimme keskustella siitä miten tämä kannattaa toteuttaa käytännössä:

Ehdotan, että jos osallistulo poliittisista syistä halutaan toteuttaa, se rakennetaan Aholan perustulomallin (AA 03.08.2017) päälle.

Uskoisin että realistisen osallistumistulon suuruus olisi noin 200e kuukaudessa, ja sitä maksettaisiin sellaisesta osallistumisesta, joka ei kilpaile työmarkkinoilla. Kaikki yritykset olisivat siis suljettuja osallistumistulojärjestelmän ulkopuolelle, ja jos ne haluavat työvoimaa, heidän on maksettava siitä asianmukaisesti palkkaa.

Osallistumistulon tarkkoja ehtoja ja sopimusmallia on vaikea määritellä, mutta näkisin että Kela tai vastaava instanssi hyväksyy sopimuksen, ja osallistumisen tarjoaja valvoo että sopimusta noudatetaan.

Käytännössä osallistumista tarjoaisi käsittääkseni kolmas tai julkinen sektori.

 

Uskon kuitenkin, että miten tämän ikinä rakentaakin, seurauksena on paljon byrokratiaa ja vähän villoja. Osallistumistulo on mielestäni tarpeeton järjestelmä, ja perustulo on itsessään riittävä sosiaaliturvajärjestelmän perusta.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka mieluiten nauttii porkkanansa suun kautta. 

]]>
17 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243663-osallistumistulo-voi-olla-kepin-sijaan-porkkana#comments Keppi Osallistumistoiminta Perustulo Porkkana Fri, 29 Sep 2017 19:49:29 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243663-osallistumistulo-voi-olla-kepin-sijaan-porkkana