Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Wed, 16 Aug 2017 16:13:45 +0300 fi Ylioppilaskirjoitukset ovat huono tapa mitata kykyä ja tahtoa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241380-ylioppilaskirjoitukset-ovat-huono-tapa-mitata-kykya-ja-tahtoa <p><a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html">Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä</a>&nbsp;(HS 16.08.2017) puuttuu oikeisiin ongelmiin (välivuosiin haaskattu aika, valmennuskurssirahastus), mutta ei parhaalla mahdollisella tavalla.</p><p>Ministeriön ehdotuksena on, että korkeakoulujen pääsykokeet korvataan ylioppilaskokeella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukion ensimmäisen vuoden opiskelijan pitää olla riittävän kypsä ymmärtämään, että loppuelämä saattaa riippua siitä miellyttääkö opettajan pärstävärkki vai ei.</p><p>Itse en aikoinaan ollut, enkä jaksa uskoa että valtaosa populaatiosta on myös, joten käytännössä tapahtuu niin, että riittävän valveutuneet vanhemmat ymmärtävät vaatia pilteiltään riittävästi, ja lopuille käy ns. ohraisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Siispä esitän parempaa tapaa ratkaista pääsykokeista johtuvat ongelmat - <strong>Aholan korkeakoulujen aloituspaikkamalli</strong>:</p><p>***</p><p>Jokainen toisen asteen (ylioppilastutkinto, ammattikoulu) tutkinnon suorittanut voi hakea milloin vaan mihin tahansa korkeakouluun, ja hänet hyväksytään automaattisesti.</p><p>Hän voi kuitenkin suorittaa vain ensimmäisen vuosikurssin kursseja, jotka kaikki järjestetään verkkokursseina, joihin voi halutessaan osallistua myös paikan päällä luentosalissa.</p><p>Joka vuosi parhailla arvosanoilla ensimmäisen vuoden kurssit suorittaneet hyväksytään opiskelemaan kyseisen alan kandidaatiksi tai maisteriksi. Jos opiskelija jää rannalle, arvosanojen korottaminen seuraavina vuosina on mahdollista.</p><p>***</p><p>Mallissa on useita hyötyjä, se vähentää hukattujen välivuosien ongelmaa, mittaa opiskelijoiden motivaatiota ja kykyä hyvin, sekä lisää heidän perustietojaan opiskeltavista aiheista pääsykokeita erittäin hyvin. Tämän lisäksi se vie Suomen koulutusjärjestelmää kohti vääjäämätöntä, jossa fyysisellä sijainnilla on vähemmän merkitystä. (Kts.&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002884128.html">Korkeakoulupolitiikka tarvitsee uuden strategian</a>, HS 5.2.2016)</p><p>Malli ratkaisee sisäänpääsyn ongelmat, mutta korkeakouluissa on myös toinen merkittävämpi ongelma, eli liian suuret tai pienet sisäänottomäärät. Tähän paras ratkaisu on sitoa opiskelupaikkojen määrä valmistuneiden työllistymisasteeseen:</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217668-tyottomyysasteen-pitaisi-sanella-koulutusmaarat">Työttömyysasteen pitäisi sanella koulutusmäärät</a>&nbsp;(AA, 30.5.2016)</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203823-aloituspaikkamaarat-kassakoneella-kohdalleen">Aloituspaikkamäärät kassakoneella kohdalleen</a>&nbsp;(AA, 1.10.2015)</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä otettaessa askeleita eteenpäin, niitä kannattaa ottaa kerralla useampi kuin vain yksi.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. oletettavasti moni kommentoija löytää esimerkkejä, joissa kaikkia ensimmäisen vuoden kursseja ei voi järjestää ns. massakursseina. Ratkaisu tähän on siirtää ne kurssit toiselle vuodelle.</p><p>PSS. lupa kuvan näyttämiseen on saatu herroilta joiden naama näkyy kokonaan, kiitoksia heille, ja kolmannellekin - good times!</p> Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä (HS 16.08.2017) puuttuu oikeisiin ongelmiin (välivuosiin haaskattu aika, valmennuskurssirahastus), mutta ei parhaalla mahdollisella tavalla.

Ministeriön ehdotuksena on, että korkeakoulujen pääsykokeet korvataan ylioppilaskokeella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukion ensimmäisen vuoden opiskelijan pitää olla riittävän kypsä ymmärtämään, että loppuelämä saattaa riippua siitä miellyttääkö opettajan pärstävärkki vai ei.

Itse en aikoinaan ollut, enkä jaksa uskoa että valtaosa populaatiosta on myös, joten käytännössä tapahtuu niin, että riittävän valveutuneet vanhemmat ymmärtävät vaatia pilteiltään riittävästi, ja lopuille käy ns. ohraisesti.

 

Siispä esitän parempaa tapaa ratkaista pääsykokeista johtuvat ongelmat - Aholan korkeakoulujen aloituspaikkamalli:

***

Jokainen toisen asteen (ylioppilastutkinto, ammattikoulu) tutkinnon suorittanut voi hakea milloin vaan mihin tahansa korkeakouluun, ja hänet hyväksytään automaattisesti.

Hän voi kuitenkin suorittaa vain ensimmäisen vuosikurssin kursseja, jotka kaikki järjestetään verkkokursseina, joihin voi halutessaan osallistua myös paikan päällä luentosalissa.

Joka vuosi parhailla arvosanoilla ensimmäisen vuoden kurssit suorittaneet hyväksytään opiskelemaan kyseisen alan kandidaatiksi tai maisteriksi. Jos opiskelija jää rannalle, arvosanojen korottaminen seuraavina vuosina on mahdollista.

***

Mallissa on useita hyötyjä, se vähentää hukattujen välivuosien ongelmaa, mittaa opiskelijoiden motivaatiota ja kykyä hyvin, sekä lisää heidän perustietojaan opiskeltavista aiheista pääsykokeita erittäin hyvin. Tämän lisäksi se vie Suomen koulutusjärjestelmää kohti vääjäämätöntä, jossa fyysisellä sijainnilla on vähemmän merkitystä. (Kts. Korkeakoulupolitiikka tarvitsee uuden strategian, HS 5.2.2016)

Malli ratkaisee sisäänpääsyn ongelmat, mutta korkeakouluissa on myös toinen merkittävämpi ongelma, eli liian suuret tai pienet sisäänottomäärät. Tähän paras ratkaisu on sitoa opiskelupaikkojen määrä valmistuneiden työllistymisasteeseen:

Työttömyysasteen pitäisi sanella koulutusmäärät (AA, 30.5.2016)

Aloituspaikkamäärät kassakoneella kohdalleen (AA, 1.10.2015)

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä otettaessa askeleita eteenpäin, niitä kannattaa ottaa kerralla useampi kuin vain yksi.

 

PS. oletettavasti moni kommentoija löytää esimerkkejä, joissa kaikkia ensimmäisen vuoden kursseja ei voi järjestää ns. massakursseina. Ratkaisu tähän on siirtää ne kurssit toiselle vuodelle.

PSS. lupa kuvan näyttämiseen on saatu herroilta joiden naama näkyy kokonaan, kiitoksia heille, ja kolmannellekin - good times!

]]>
7 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241380-ylioppilaskirjoitukset-ovat-huono-tapa-mitata-kykya-ja-tahtoa#comments Kotimaa #opiskelu Korkeakoulu-uudistus Pääsykokeet Wed, 16 Aug 2017 13:13:45 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241380-ylioppilaskirjoitukset-ovat-huono-tapa-mitata-kykya-ja-tahtoa
40 000€ lainaa ilman vakuuksia - katso kuva! http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241248-40-000-lainaa-ilman-vakuuksia-katso-kuva <p><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005324156.html">Uusi luotto&shy;rekisteri saa kannatusta finanssisektorilta &ndash; Olli Rehn: &rdquo;Olen tietoinen sosiaalisista ongelmista, joita häiriömerkinnöistä seuraa&rdquo;</a>&nbsp;(HS 13.8.2017) on varsin ajankohtainen, viime viikolla postiluukusta kolahti kuvaliitteenä oleva kirje (<a href="http://imgur.com/a/tKxGT">tästä isompana</a>), jossa tukholmalainen Nordax pankki hyvää hyvyyttään tarjosi minulle lainaa (ehdot pienellä alimpana kirjeessä):</p><p><em>&quot;Voit hakea lainaa, mikäli täytät perusvaatimukset:</em></p><p><em>23-69 vuotias. Säännölliset, vähintään 16000&euro; vuositulot. Olet asunut Suomessa vähintään 3 vuotta. Ei merkintää maksuhäiriöistä. Yli 40 000&euro; luotolle vaaditaan rinnakkaishakija. Nordax ei tarjoa lainoja, joiden tarkoitus on rahoittaa omistus-tai asumisoikeusasunnon tai tontin hankkiminen tai säilyttäminen&quot;</em></p><p>16 000&euro; tuloilla 40 000&euro; vakuudeton laina, todellinen vuosikorko 7,9%-18,9%, päälle 10 000&euro; lisälainaa jos saat elämänkumppanisi puhutettua mukaan velkahirteen.</p><p>Mitään järkeähän tälläisten tarjousten lähettämisessä ei-holhouksenalaisille ja laskutaitoisille ei ole, joten syyttävä sormeni osuu tällä kertaa kouluun - jos päästätte yhdenkin lapsen läpi <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001909692.html">peruskoulusta ilman että hän ymmärtää koron käsitettä</a>&nbsp;(TS 24.4.2016), lopputulos on hänelle sama kuin jos opettaisitte että kaikkia metsän sieniä voi syödä.</p><p>Poliitikot voivat <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239997-ylivelkaantuminen-on-eriarvoistumista-suurempi-ongelma">helpottaa tilannetta siirtämällä velkaantumisen riskiä velalliselta velkojille</a>, mutta vielä suurempi merkitys on oman talouden hallinnan opettamisella kaikille kansalaisille.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä positiivinen luottorekisteri on pieni askel oikeaan suuntaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusi luotto­rekisteri saa kannatusta finanssisektorilta – Olli Rehn: ”Olen tietoinen sosiaalisista ongelmista, joita häiriömerkinnöistä seuraa” (HS 13.8.2017) on varsin ajankohtainen, viime viikolla postiluukusta kolahti kuvaliitteenä oleva kirje (tästä isompana), jossa tukholmalainen Nordax pankki hyvää hyvyyttään tarjosi minulle lainaa (ehdot pienellä alimpana kirjeessä):

"Voit hakea lainaa, mikäli täytät perusvaatimukset:

23-69 vuotias. Säännölliset, vähintään 16000€ vuositulot. Olet asunut Suomessa vähintään 3 vuotta. Ei merkintää maksuhäiriöistä. Yli 40 000€ luotolle vaaditaan rinnakkaishakija. Nordax ei tarjoa lainoja, joiden tarkoitus on rahoittaa omistus-tai asumisoikeusasunnon tai tontin hankkiminen tai säilyttäminen"

16 000€ tuloilla 40 000€ vakuudeton laina, todellinen vuosikorko 7,9%-18,9%, päälle 10 000€ lisälainaa jos saat elämänkumppanisi puhutettua mukaan velkahirteen.

Mitään järkeähän tälläisten tarjousten lähettämisessä ei-holhouksenalaisille ja laskutaitoisille ei ole, joten syyttävä sormeni osuu tällä kertaa kouluun - jos päästätte yhdenkin lapsen läpi peruskoulusta ilman että hän ymmärtää koron käsitettä (TS 24.4.2016), lopputulos on hänelle sama kuin jos opettaisitte että kaikkia metsän sieniä voi syödä.

Poliitikot voivat helpottaa tilannetta siirtämällä velkaantumisen riskiä velalliselta velkojille, mutta vielä suurempi merkitys on oman talouden hallinnan opettamisella kaikille kansalaisille.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä positiivinen luottorekisteri on pieni askel oikeaan suuntaan.

]]>
8 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241248-40-000-lainaa-ilman-vakuuksia-katso-kuva#comments Raha Laina Opetusohjelma Pikavippi Riisto Sun, 13 Aug 2017 14:56:48 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241248-40-000-lainaa-ilman-vakuuksia-katso-kuva
Eläkekolikon kaksi puolta http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241181-elakekolikon-kaksi-puolta <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227270-bengt-holmstrom-varoittaa-elakkeista-syomme-seuraavan-sukupolven-evaat">Nobelisti Holmström varoittaa eläkkeistä: &rdquo;Itsekäs sukupolvi syö seuraavan eväät&rdquo;</a>&nbsp;(US 11.08.2017) on hyvä kirjoitus, johon ottaa kantaa myös <a href="http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241165-nobel-palkittu-holmstrom-puhuu-kevyesti-elakevaroista">Kimmo Kiljunen</a>, vihdoinkin kiteyttäen nuorilta-vanhoille tulonsiirtomekanismin, jota myös eläkejärjestelmäksi kutsutaan:</p><p><em>&quot;...kautta aikojen eläketurvasta on vastannut kulloinenkin työntekijäpolvi. Kukin sukupolvi on hoitanut vanhempiensa eläkkeet.&quot;</em></p><p>Kiljunen on sitä mieltä, että eläkkeitä pitäisi nostaa:</p><p><em>&quot;Eläkkeiden korotus olisi ylivoimaisesti kustannustehokkainta elvytystä. Ostovoima lisääntyisi ja nuoret saisivat töitä. Varat saataisiin eläkeläisten omista säästöistä, lähes koskemattomina kasvavista eläkerahastoista.&quot;</em></p><p>Ja osaa kertoa että varaakin tähän on:</p><p><em>&quot;Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet, paitsi kahtena viime vuonna johtuen ensi sijassa laman aiheuttamasta jättityöttömyydestä.&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tässä vaiheessa on toki aiheellista kysyä, että eikö aivan yhtä hyvin eläkemaksuja voisi alentaa?</p><p>Tai vielä parempi, <a href="http://Oikeudenmukainen ratkaisu eläkekriisiin - rahastot sileäksi">voisimme oikeudenmukaisesti purkaa koko eläkejärjestelmä</a>n&nbsp;(AA, Puheenvuoro 21.3.2016) ennen kuin se luhistuu omaan mahdottomuuteensa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka kuuluu siihen sukupolveen, joka ei itse pääse nauttimaan eläkkeistä, riippumatta siitä että se maksaa noin <a href="https://www.veritas.fi/tietoa-veritaksesta/ajankohtaista/53/2016/elakemaksu-keskimaarin-244-prosenttia-vuonna-2017">neljänneksen tuloistaan eläkemaksuja</a>&nbsp;(veritas.fi).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nobelisti Holmström varoittaa eläkkeistä: ”Itsekäs sukupolvi syö seuraavan eväät” (US 11.08.2017) on hyvä kirjoitus, johon ottaa kantaa myös Kimmo Kiljunen, vihdoinkin kiteyttäen nuorilta-vanhoille tulonsiirtomekanismin, jota myös eläkejärjestelmäksi kutsutaan:

"...kautta aikojen eläketurvasta on vastannut kulloinenkin työntekijäpolvi. Kukin sukupolvi on hoitanut vanhempiensa eläkkeet."

Kiljunen on sitä mieltä, että eläkkeitä pitäisi nostaa:

"Eläkkeiden korotus olisi ylivoimaisesti kustannustehokkainta elvytystä. Ostovoima lisääntyisi ja nuoret saisivat töitä. Varat saataisiin eläkeläisten omista säästöistä, lähes koskemattomina kasvavista eläkerahastoista."

Ja osaa kertoa että varaakin tähän on:

"Joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet, paitsi kahtena viime vuonna johtuen ensi sijassa laman aiheuttamasta jättityöttömyydestä."

 

Tässä vaiheessa on toki aiheellista kysyä, että eikö aivan yhtä hyvin eläkemaksuja voisi alentaa?

Tai vielä parempi, voisimme oikeudenmukaisesti purkaa koko eläkejärjestelmän (AA, Puheenvuoro 21.3.2016) ennen kuin se luhistuu omaan mahdottomuuteensa.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka kuuluu siihen sukupolveen, joka ei itse pääse nauttimaan eläkkeistä, riippumatta siitä että se maksaa noin neljänneksen tuloistaan eläkemaksuja (veritas.fi).

]]>
13 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241181-elakekolikon-kaksi-puolta#comments Bengt Holmström Eläkkeet Fri, 11 Aug 2017 12:35:25 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241181-elakekolikon-kaksi-puolta
Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241081-mika-on-hallituksemme-kanta-yksityiseen-velkaantumiseen <p><a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001236625.html">Kommentti: Suomesta on tullut ainutlaatuinen velka- ja verohelvetti</a>&nbsp;(IS 9.8.2017) on suomalaiselta lehdistöltä harvinaisen suoraa puhetta:</p><p><em>&quot;Suomessa valtio ja kunnat keräävät veroja pää märkinä, ja lainaa otetaan. Silti rahat eivät riitä hyvinvointivaltion pyörittämiseen.&quot;</em></p><p>Voisin lainata melkeinpä koko kirjoituksen tähän, sillä siitä ei löydy yhtään kappaletta jonka kanssa olisin eri mieltä, mutta sen sijaan kannustan lukemaan alkuperäisestä lähteestä.</p><p>Nykyinen hallituksemme on jatkanut edellisten linjalla, ilman mitään todellisia rakenteellisia uudistuksia.&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226998-petteri-orpo-julisti-nyt-nayttaa-todellakin-silta-etta-suomen-velkaantuminen-taittuu">Hallitus on toki luvannut taittaa Suomen velkaantumisen 2019</a>&nbsp;(US 8.8.2017) aikana, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että julkinen velkaantuminen loppuisi, vaan sitä, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei enää kasva.</p><p>Ennätyksellisen julkisen velan lisäksi niskassamme on myös ennätyksellinen&nbsp;<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/nousukautta-elavat-suomalaiset-velkaantuvat-kovaa-vauhtia-suomen-pankki-varoittaa-kulutusmenot-tuloja-suuremmat-ja-velkaantuminen-jatkuu-6663466">kotitalouksien velka</a>&nbsp;(TE 15.7.2017), jonka taittamista ei hallitus lupaa. Tämä on poliittisesti järkevää, sillä yksityisen velkaantumisen hidastaminen tappaisi talouskasvun, joka tekisi julkisen velan taittamisen vaikeammaksi.</p><p>Lopulta yksityisen velkaantumisen lopettaa vain yksi asia, eli korkojen nousu&nbsp;- ja korkoja perinteisesti on perinteisesti nostettu nousukausien aikana. Käytän termiä perinteisesti, sillä on toki mahdollista (joskin hyvin epätodennäköistä) että <a href="https://www.amazon.com/This-Time-Different-Centuries-Financial/dp/0691152640">&quot;This time it&#39;s different.&quot;</a> ja korot eivät enää ikinä nousekaan.</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/riksbankenin-paajohtaja-vastuu-ruotsin-asuntokuplasta-ei-ole-keskuspankilla/WLNjv8Hy">Läntisen naapurimaan tunnelmat aiheesta ovat seuraavat</a>&nbsp;(KL 12.6.2017):</p><p><em>&quot;Korkojen nostaminen tulee kuitenkin olemaan pitkä prosessi, jossa Ruotsi seuraa isompiaan.&quot;</em></p><p>Artikkelissa on myös mainio kohta, Riksbankenin pääjohtaja pesee kätensä Ruotsin asuntokuplasta:</p><p><em>&rdquo;Asuntomarkkinamme ovat huonosti hoidetut ja kotitaloutemme liian velkaantuneita. Se on vaaraksi koko taloudelle, ja myös finanssisektorille, jos sitä ei hoideta.</em></p><p><em>Ingvesin mielestä keskuspankkia on turha syyttää. Se on globaalien korkotasojen vanki.&quot;</em></p><p>ja</p><p><em>&quot;Syypäitä asuntokuplaan ovat hänen mukaansa poliitikot, joilta puuttuu tahto toteuttaa uudistuksia.&quot;</em></p><p>Kotikutoinen asuntokuplamme ei ole läheskään niin paha kuin Ruotsissa, mutta pidän todennäköisenä että nousevat korot tulevat aiheuttamaan korjausliikkeen täälläkin.</p><p>Kotitalouksiemme velkaantuminen on todennäköisesti julkista velkaamme suurempi ongelma, ja molemmat pitäisi mielestäni saada taittumaan.</p><p>Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä velka on veli otettaessa, mutta pankinjohtajan veli istuu pakkohuutokaupassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kommentti: Suomesta on tullut ainutlaatuinen velka- ja verohelvetti (IS 9.8.2017) on suomalaiselta lehdistöltä harvinaisen suoraa puhetta:

"Suomessa valtio ja kunnat keräävät veroja pää märkinä, ja lainaa otetaan. Silti rahat eivät riitä hyvinvointivaltion pyörittämiseen."

Voisin lainata melkeinpä koko kirjoituksen tähän, sillä siitä ei löydy yhtään kappaletta jonka kanssa olisin eri mieltä, mutta sen sijaan kannustan lukemaan alkuperäisestä lähteestä.

Nykyinen hallituksemme on jatkanut edellisten linjalla, ilman mitään todellisia rakenteellisia uudistuksia. Hallitus on toki luvannut taittaa Suomen velkaantumisen 2019 (US 8.8.2017) aikana, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että julkinen velkaantuminen loppuisi, vaan sitä, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei enää kasva.

Ennätyksellisen julkisen velan lisäksi niskassamme on myös ennätyksellinen kotitalouksien velka (TE 15.7.2017), jonka taittamista ei hallitus lupaa. Tämä on poliittisesti järkevää, sillä yksityisen velkaantumisen hidastaminen tappaisi talouskasvun, joka tekisi julkisen velan taittamisen vaikeammaksi.

Lopulta yksityisen velkaantumisen lopettaa vain yksi asia, eli korkojen nousu - ja korkoja perinteisesti on perinteisesti nostettu nousukausien aikana. Käytän termiä perinteisesti, sillä on toki mahdollista (joskin hyvin epätodennäköistä) että "This time it's different." ja korot eivät enää ikinä nousekaan.

Läntisen naapurimaan tunnelmat aiheesta ovat seuraavat (KL 12.6.2017):

"Korkojen nostaminen tulee kuitenkin olemaan pitkä prosessi, jossa Ruotsi seuraa isompiaan."

Artikkelissa on myös mainio kohta, Riksbankenin pääjohtaja pesee kätensä Ruotsin asuntokuplasta:

”Asuntomarkkinamme ovat huonosti hoidetut ja kotitaloutemme liian velkaantuneita. Se on vaaraksi koko taloudelle, ja myös finanssisektorille, jos sitä ei hoideta.

Ingvesin mielestä keskuspankkia on turha syyttää. Se on globaalien korkotasojen vanki."

ja

"Syypäitä asuntokuplaan ovat hänen mukaansa poliitikot, joilta puuttuu tahto toteuttaa uudistuksia."

Kotikutoinen asuntokuplamme ei ole läheskään niin paha kuin Ruotsissa, mutta pidän todennäköisenä että nousevat korot tulevat aiheuttamaan korjausliikkeen täälläkin.

Kotitalouksiemme velkaantuminen on todennäköisesti julkista velkaamme suurempi ongelma, ja molemmat pitäisi mielestäni saada taittumaan.

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä velka on veli otettaessa, mutta pankinjohtajan veli istuu pakkohuutokaupassa.

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241081-mika-on-hallituksemme-kanta-yksityiseen-velkaantumiseen#comments Asuntokupla Julkinen velka Korko Yksityinen velka Wed, 09 Aug 2017 12:05:01 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241081-mika-on-hallituksemme-kanta-yksityiseen-velkaantumiseen
Tiede hyötyisi avoimesta ja neutraalista julkaisualustasta http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241008-tiede-hyotyisi-avoimesta-ja-neutraalista-julkaisualustasta <p>Ennenwanhaan poloiset opiskelijat joutuivat istumaan pölyisissä kirjastoissa selaten läpi teoksia, jotka saattoivat liittyä aiheeseen, mutta nykyään lähteet löytyvät tehokkaasti&nbsp;<a href="https://scholar.google.fi/">Google Scholarilla</a>. Scholarin (ja vastaavien) myötä tieteen työn tuottavuus nousi moninkertaiseksi verrattuna fyysisiin kirjoihin perustuvaan tieteentekoon.</p><p><a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005316961.html">Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä</a>&nbsp;(HS 7.8.2017) on hyvä pelinavaus siitä, kuinka tiedettä voisi yhä edelleen edistää. Kun vuonna 2008 tein diplomityötäni siitä, kuinka toimiston istumajärjestys ja fyysinen asettelu kannattaa järjestää jotta ohjelmistoprojektit onnistuvat paremmin, jätin huomiomatta kaikki lähteet joita ei scholarilla löydy tai joihin silloisella TKK:lla ei ollut lukuoikeuksia. Nyt joudun surukseni huomaamaan, että mainiota diplomityötäni ei edes&nbsp;löydy Scholarilla, ainoa osuma nimelläni on eräs&nbsp;<a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64564/Riku_Kiljunen_opinnaytetyo_2013.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Metropolian lopputyö</a>, johon minua haastateltiin asiantuntijana.</p><p>Maailma ei siis ole valmis - HS nostaa (aiheellisesti) tikunnokkaan 35 miljoonan euron vuotuiset maksut kustantajille, mutta kyse on paljon suuremmasta asiasta: kuinka rakentaa alusta, jossa on kaikki maailman tiede reaaliajassa kaikille julkisena, vertaisarvioituna ja maksuttomana?</p><p>Vastaava projekti on jo tehty joidenkin aineiden osalta ensimmäisen ja toiseen asteen tason oppimateriaaleille. <a href="https://www.khanacademy.org/">Khan Academylla</a>&nbsp;voisi aivan hyvin korvata valtaosa Suomessa käytetyistä matematiikan, fysiikan ja kemian oppikirjoista. Loppuisi vihdoin niilläkin rahastus.</p><p>Tieteen osalta historiassa hieman vastaava harjoitus tehtiin 300 eaa, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandrian_kirjasto">Aleksandrian kirjastossa</a>&nbsp;(Wikipedia):</p><p><em>&quot;Ptolemaios III:n määräyksestä kaikki kaupungissa vierailleet joutuivat luovuttamaan kaikki omistuksessaan olleet kirjat kopioitaviksi kirjaston kirjureille. Alkuperäiset kappaleet laitettiin kirjastoon, ja kopiot annettiin niiden alkuperäisille omistajille.&quot;</em></p><p>On triviaalia rakentaa globaali ja julkinen alusta, jossa kuka tahansa voisi julkaista tieteellisiä artikkeleitä. Oman Wikipedian polkaisee pystyyn käytännössä nollakuluilla tunnissa jos taitoa riittää. Tieteellinen julkaisualusta tarvitsisi toki erilaisen lähestymistavan, niin että artikkeleja ei voi jälkeenpäin muokata, ja ne julkaistaan &nbsp;vasta kun ne on vertaisarvioitu riittävän monen asiantuntijan toimesta, mutta teknisesti eikä kustannusmielessä alusta ei ole mikään ongelma.</p><p>Todellinen este ei ole tekninen, vaan nykyisten tieteellisten kustantajien hegemonia - ne toki mielellään pitävät kiinni miljoonistaan. Tiede on kuitenkin monituhatvuotinen projekti, ja nykyisten toimijoiden asema on siinä mittakaavassa ohimenevä ja merkityksetön.</p><p>Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä digitaalisessa maailmassa, tässä on eräs loikka jonka se voi tehdä - seuraava Aleksandrian kirjasto voi olla suomalaista perua.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka seisoo jättiläisten hartioilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennenwanhaan poloiset opiskelijat joutuivat istumaan pölyisissä kirjastoissa selaten läpi teoksia, jotka saattoivat liittyä aiheeseen, mutta nykyään lähteet löytyvät tehokkaasti Google Scholarilla. Scholarin (ja vastaavien) myötä tieteen työn tuottavuus nousi moninkertaiseksi verrattuna fyysisiin kirjoihin perustuvaan tieteentekoon.

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä (HS 7.8.2017) on hyvä pelinavaus siitä, kuinka tiedettä voisi yhä edelleen edistää. Kun vuonna 2008 tein diplomityötäni siitä, kuinka toimiston istumajärjestys ja fyysinen asettelu kannattaa järjestää jotta ohjelmistoprojektit onnistuvat paremmin, jätin huomiomatta kaikki lähteet joita ei scholarilla löydy tai joihin silloisella TKK:lla ei ollut lukuoikeuksia. Nyt joudun surukseni huomaamaan, että mainiota diplomityötäni ei edes löydy Scholarilla, ainoa osuma nimelläni on eräs Metropolian lopputyö, johon minua haastateltiin asiantuntijana.

Maailma ei siis ole valmis - HS nostaa (aiheellisesti) tikunnokkaan 35 miljoonan euron vuotuiset maksut kustantajille, mutta kyse on paljon suuremmasta asiasta: kuinka rakentaa alusta, jossa on kaikki maailman tiede reaaliajassa kaikille julkisena, vertaisarvioituna ja maksuttomana?

Vastaava projekti on jo tehty joidenkin aineiden osalta ensimmäisen ja toiseen asteen tason oppimateriaaleille. Khan Academylla voisi aivan hyvin korvata valtaosa Suomessa käytetyistä matematiikan, fysiikan ja kemian oppikirjoista. Loppuisi vihdoin niilläkin rahastus.

Tieteen osalta historiassa hieman vastaava harjoitus tehtiin 300 eaa, Aleksandrian kirjastossa (Wikipedia):

"Ptolemaios III:n määräyksestä kaikki kaupungissa vierailleet joutuivat luovuttamaan kaikki omistuksessaan olleet kirjat kopioitaviksi kirjaston kirjureille. Alkuperäiset kappaleet laitettiin kirjastoon, ja kopiot annettiin niiden alkuperäisille omistajille."

On triviaalia rakentaa globaali ja julkinen alusta, jossa kuka tahansa voisi julkaista tieteellisiä artikkeleitä. Oman Wikipedian polkaisee pystyyn käytännössä nollakuluilla tunnissa jos taitoa riittää. Tieteellinen julkaisualusta tarvitsisi toki erilaisen lähestymistavan, niin että artikkeleja ei voi jälkeenpäin muokata, ja ne julkaistaan  vasta kun ne on vertaisarvioitu riittävän monen asiantuntijan toimesta, mutta teknisesti eikä kustannusmielessä alusta ei ole mikään ongelma.

Todellinen este ei ole tekninen, vaan nykyisten tieteellisten kustantajien hegemonia - ne toki mielellään pitävät kiinni miljoonistaan. Tiede on kuitenkin monituhatvuotinen projekti, ja nykyisten toimijoiden asema on siinä mittakaavassa ohimenevä ja merkityksetön.

Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä digitaalisessa maailmassa, tässä on eräs loikka jonka se voi tehdä - seuraava Aleksandrian kirjasto voi olla suomalaista perua. 

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka seisoo jättiläisten hartioilla.

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241008-tiede-hyotyisi-avoimesta-ja-neutraalista-julkaisualustasta#comments Aleksandrian kirjasto Avoimuus Tieteellinen metodi Mon, 07 Aug 2017 13:39:33 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241008-tiede-hyotyisi-avoimesta-ja-neutraalista-julkaisualustasta
"Mitä ankarampaa kilpailu on sitä parempi se on asiakkaille ja veronmaksajille." http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240968-mita-ankarampaa-kilpailu-on-sita-parempi-se-on-asiakkaille-ja-veronmaksajille <p>Ylen tämänpäiväinen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9753401">Talousprofessorit evästävät hallitusta: Palvelusetelit valinnanvapauden ytimeen</a>&nbsp;on tärkeä kirjoitus, sillä se kuvaa alle puoleen sivuun sen, miten valinnanvapaus kannattaa toteuttaa tulevassa sote-mallissa:</p><p><em>&quot;Ehdotamme mallia, jossa hoidoista päättävä henkilökunta, kuten lääkärit ja sairaanhoitajat, pidettäisiin julkisen sektorin palveluksessa eli jatkossa maakunnan palkkalistoilla.</em></p><p><em>Asiakas menisi siis valittamaan vaivojaan virkamiesvastuulla toimivalle lääkärille.</em></p><p><em>&ndash; Kun tiettyä hoitoa sitten tarvitaan, olipa se sitten korvien tähystys, olkapääleikkaus tai viisi fysioterapiakäyntiä, lääkäri antaisikin asiakkaalle palvelusetelin. Asiakas voisi itse valita hoidattaako vaivansa maakunnan vai yksityisen omistuksessa olevalla palveluntarjoajalla.</em></p><p><em>Vielä nykyään&nbsp;palveluseteliä käytetään erittäin vähän, koska kunnat eivät sitä juuri tarjoa tai asiakkaat eivät sitä tunne. Jatkossa palveluseteliä pitäisi talousprofessoreiden mielestä siis käyttää aktiivisesti muuhunkin kuin leikkausjonojen purkuun.</em></p><p><em>Palvelusetelin yleistyminen avaisi markkinoita palvelutuotannolle.&quot;</em></p><p>Terveydenhuolto on pakostakin julkisen ja yksityisen sektorin solmukohdassa, ja ylläoleva ehdotus on mielestäni paras tähän saakka esitetty kompromissi tuon solmun aukaisemiseen. On olennaista tiedostaa, että toisin kuin artikkelin talousprofessorien osalta, valtaosa keskustelusta aiheen tiimoilta on <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192056-mika-erottaa-vasemmiston-oikeistosta">raskaasti ideologista</a>.</p><p>Kirjoitus ottaa kantaa myös maakuntauudistukseen - olen itse sitä mieltä, että <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234581-sote-uudistus-ei-tarvitse-maakuntia">sotesoppa kannattaa toteuttaa ilman maakuntauudistusta</a>, mutta jos maakuntauudistus toteutetaan, kannatan verotusoikeutta maakunnille, kaavoituksen siirtoa kunnilta maakunnille, sekä suurten infrahankkeiden siirtoa valtiolta maakunnille.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä palvelusetelit ovat ratkaisu moneen ongelmaan.</p><p>***</p><p>Aikaisempia kirjoituksiani aiheesta palvelusetelit:</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234169-case-servea-palvelusetelit-olisivat-parempi-tapa-kilpailuttaa-palvelut" title="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234169-case-servea-palvelusetelit-olisivat-parempi-tapa-kilpailuttaa-palvelut">http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234169-case-servea-palvelusete...</a></p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226313-kuka-saa-kilpailuttaa-kuka-ei" title="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226313-kuka-saa-kilpailuttaa-kuka-ei">http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226313-kuka-saa-kilpailuttaa-k...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen tämänpäiväinen Talousprofessorit evästävät hallitusta: Palvelusetelit valinnanvapauden ytimeen on tärkeä kirjoitus, sillä se kuvaa alle puoleen sivuun sen, miten valinnanvapaus kannattaa toteuttaa tulevassa sote-mallissa:

"Ehdotamme mallia, jossa hoidoista päättävä henkilökunta, kuten lääkärit ja sairaanhoitajat, pidettäisiin julkisen sektorin palveluksessa eli jatkossa maakunnan palkkalistoilla.

Asiakas menisi siis valittamaan vaivojaan virkamiesvastuulla toimivalle lääkärille.

– Kun tiettyä hoitoa sitten tarvitaan, olipa se sitten korvien tähystys, olkapääleikkaus tai viisi fysioterapiakäyntiä, lääkäri antaisikin asiakkaalle palvelusetelin. Asiakas voisi itse valita hoidattaako vaivansa maakunnan vai yksityisen omistuksessa olevalla palveluntarjoajalla.

Vielä nykyään palveluseteliä käytetään erittäin vähän, koska kunnat eivät sitä juuri tarjoa tai asiakkaat eivät sitä tunne. Jatkossa palveluseteliä pitäisi talousprofessoreiden mielestä siis käyttää aktiivisesti muuhunkin kuin leikkausjonojen purkuun.

Palvelusetelin yleistyminen avaisi markkinoita palvelutuotannolle."

Terveydenhuolto on pakostakin julkisen ja yksityisen sektorin solmukohdassa, ja ylläoleva ehdotus on mielestäni paras tähän saakka esitetty kompromissi tuon solmun aukaisemiseen. On olennaista tiedostaa, että toisin kuin artikkelin talousprofessorien osalta, valtaosa keskustelusta aiheen tiimoilta on raskaasti ideologista.

Kirjoitus ottaa kantaa myös maakuntauudistukseen - olen itse sitä mieltä, että sotesoppa kannattaa toteuttaa ilman maakuntauudistusta, mutta jos maakuntauudistus toteutetaan, kannatan verotusoikeutta maakunnille, kaavoituksen siirtoa kunnilta maakunnille, sekä suurten infrahankkeiden siirtoa valtiolta maakunnille.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä palvelusetelit ovat ratkaisu moneen ongelmaan.

***

Aikaisempia kirjoituksiani aiheesta palvelusetelit:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234169-case-servea-palvelusetelit-olisivat-parempi-tapa-kilpailuttaa-palvelut

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226313-kuka-saa-kilpailuttaa-kuka-ei

]]>
10 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240968-mita-ankarampaa-kilpailu-on-sita-parempi-se-on-asiakkaille-ja-veronmaksajille#comments Palveluseteli Sote- ja maakuntauudistus Sun, 06 Aug 2017 14:26:54 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240968-mita-ankarampaa-kilpailu-on-sita-parempi-se-on-asiakkaille-ja-veronmaksajille
Perustulomallini päätavoitteet Martti Hetemäelle http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle <p>Kiitos Martti Hetemäki, otit kirjoituksessasi&nbsp;<a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/perustulosta-pidemmalle">Perustulosta pidemmälle</a>&nbsp;kantaa <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240263-vastine-perustulosta-martti-hetemaelle">vastineeseeni</a>, ja esitit erittäin aiheellisen kysymyksen:&nbsp;Mitkä ovat perustulon päätavoitteet?</p><p>Eri tahot, minä mukaan lukien, ovat heittäneet ilmaan erilaisia perustulomalleja, mutta pohdiskelu tavoitteista on jäänyt taka-alalle, joten alla mahdollisimman kiteytetysti Aholan perustulomallin (liitteenä) päätavoitteet (tärkeysjärjestyksessä):</p><p>1) Tehdä selvä pesäero työkykyisten aikuisten ja ylimääräistä apua tarvitsevien välille</p><p>2) Mahdollistaa avun (sosiaalityö, mahdolliset lisätuet) keskittäminen niille jotka sitä tarvitsevat, ja vapauttaa muut byrokratiasta ja kyttäämisestä</p><p>3) Poistaa sekä työntekoon, opiskeluun ja yrittämiseen liittyviä kannustinloukkuja, erityisesti nuorilta, ja tehdä kaikesta työnteosta kannattavaa.</p><p>4) Parantaa työllisyysastetta ja vähentää nuorten syrjäytymistä kohdan 3 kautta</p><p>5) Varmistaa, että kaikki kansalaiset saavat sen tuen johon he ovat oikeutettuja</p><p>6) Purkaa asumistukijärjestelmä, ja siirtymäaikana alentaa vuokratasoa, ja sitä kautta julkisia asumismenoja</p><p>7) Vähentää julkisia hallintomenoja</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><strong>Aholan perustulomalli:</strong></p><p><strong>Jokaiselle vähintään 23-vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21 euroa verovapaata perustuloa päivittäin.</strong></p><p><strong>Yhtä paljon maksetaan tätä nuorempien osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka, tai jotka toimivat yrittäjänä.</strong></p><p><strong>Alle 23-vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio) tai suorittavat asepalvelustaan, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23-vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.</strong></p><p><strong>Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.</strong></p><p><strong>Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260 e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.</strong></p><p>***</p> Kiitos Martti Hetemäki, otit kirjoituksessasi Perustulosta pidemmälle kantaa vastineeseeni, ja esitit erittäin aiheellisen kysymyksen: Mitkä ovat perustulon päätavoitteet?

Eri tahot, minä mukaan lukien, ovat heittäneet ilmaan erilaisia perustulomalleja, mutta pohdiskelu tavoitteista on jäänyt taka-alalle, joten alla mahdollisimman kiteytetysti Aholan perustulomallin (liitteenä) päätavoitteet (tärkeysjärjestyksessä):

1) Tehdä selvä pesäero työkykyisten aikuisten ja ylimääräistä apua tarvitsevien välille

2) Mahdollistaa avun (sosiaalityö, mahdolliset lisätuet) keskittäminen niille jotka sitä tarvitsevat, ja vapauttaa muut byrokratiasta ja kyttäämisestä

3) Poistaa sekä työntekoon, opiskeluun ja yrittämiseen liittyviä kannustinloukkuja, erityisesti nuorilta, ja tehdä kaikesta työnteosta kannattavaa.

4) Parantaa työllisyysastetta ja vähentää nuorten syrjäytymistä kohdan 3 kautta

5) Varmistaa, että kaikki kansalaiset saavat sen tuen johon he ovat oikeutettuja

6) Purkaa asumistukijärjestelmä, ja siirtymäaikana alentaa vuokratasoa, ja sitä kautta julkisia asumismenoja

7) Vähentää julkisia hallintomenoja

 

***

Aholan perustulomalli:

Jokaiselle vähintään 23-vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21 euroa verovapaata perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan tätä nuorempien osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka, tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23-vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio) tai suorittavat asepalvelustaan, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23-vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260 e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

***

]]>
69 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle#comments Kotimaa Martti Hetemäki Perustulo Thu, 03 Aug 2017 15:21:26 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle
Korkeaa perustuloa ei ehdota kukaan http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240797-korkeaa-perustuloa-ei-ehdota-kukaan <p>Evan tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista vastustaa korkeaa perustuloa (HS 27.07), ja VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäki on samoilla linjoilla (HS 19.07). Korkealla perustulolla tarkoitetaan molemmissa tapauksissa yli tuhannen euron kuukausittaista tukea kaikille täysi-ikäisille suomalaisille ilman työvelvoitetta.</p><p>Helsingin Sanomat uutisoi molemmat kattavasti, mutta jätti mainitsematta, että noin korkeaa perustuloa ei aja yksikään taho Suomessa. Vihreiden perustulo on 560 e/kk, Vasemmiston 620 e/kk ja Liberan perustili 400 e/kk.</p><p>Sekä Evan tutkimus, että Hetemäki nojaavat nyt käynnissä olevaan hallitusohjelman mukaiseen kokeiluun, joka koskettaa 2000 suomalaista työtöntä. He saavat 560 euroa kuussa kahden vuoden ajan, ilman vaikutusta heidän ansiotuloverotukseensa, tai mahdollisuuteen saada muita tukia.</p><p>Kokeilu on tyrmätty laajalti erityisesti perustulon kannattajien toimesta, sillä se ei ole korkeiden kustannusten takia laajennettavissa koko väestöön, toisin kuin perustulon kannattajien ehdottamat mallit.</p><p>Jotta perustulokeskustelu ja siihen liittyvä kansalaismielipide palaisi oikeille urille, alla toteutettavissa oleva perustulomalli:</p><p>***</p><p><strong>Jokaiselle vähintään 23-vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21 euroa verovapaata perustuloa päivittäin.</strong></p><p><strong>Yhtä paljon maksetaan tätä nuorempien osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka, tai jotka toimivat yrittäjänä.</strong></p><p><strong>Alle 23-vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio) tai suorittavat asepalvelustaan, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23-vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.</strong></p><p><strong>Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.</strong></p><p><strong>Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260 e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.</strong></p><p>***</p><p>Tämä malli ratkaisisi nykyisen sosiaaliturvamme suurimmat ongelmat, eli (erityisesti nuorten) kannustinloukut, sekä korvamerkitystä asumistuesta johtuvan vuokrien nousun. Malliin siirtyminen vaatisi mitä luultavimmin vuoden parin siirtymäajan, jolle sosiaalivirasto myöntäisi korkeisiin asumiskustannuksiin määräaikaista tukea.</p><p>Perustulon toteutus on vuoden projekti luokkaa kymmenen miljoonan euron hintalapulla - käytännössä jokaisen kansalaisen pitää vain ilmoittaa mille tilille haluavat perustulonsa maksettavan, ja verottajan pitää muokata veroprogressiota ottamaan perustulo huomioon. Tämän seurauksena Kelan organisaatiokustannukset pienenisivät noin 250 miljoonaa euroa vuodessa, ja uskallan väittää asumismenojen vähenevän toisen mokoman.</p><p>---</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka lähetti&nbsp;tämän kirjoituksen HS:n mielipidepalstalle 28.7, ja koska HS ei sitä julkaissut, julkaisee sen täällä.</p><p>PS. aihetta on käsitelty Hesarin mielipidepalstalla 28.7 jälkeen, 1.8. HS julkaisi mielipidekirjoituksen&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005309414.html">Kansalaispalkka lisäisi turvallisuudentunnetta ja tekisi työnteosta aina kannattavaa</a>, joka käyttää esimerkkinä tuhannen euron kansalaispalkkaa.</p> Evan tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista vastustaa korkeaa perustuloa (HS 27.07), ja VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäki on samoilla linjoilla (HS 19.07). Korkealla perustulolla tarkoitetaan molemmissa tapauksissa yli tuhannen euron kuukausittaista tukea kaikille täysi-ikäisille suomalaisille ilman työvelvoitetta.

Helsingin Sanomat uutisoi molemmat kattavasti, mutta jätti mainitsematta, että noin korkeaa perustuloa ei aja yksikään taho Suomessa. Vihreiden perustulo on 560 e/kk, Vasemmiston 620 e/kk ja Liberan perustili 400 e/kk.

Sekä Evan tutkimus, että Hetemäki nojaavat nyt käynnissä olevaan hallitusohjelman mukaiseen kokeiluun, joka koskettaa 2000 suomalaista työtöntä. He saavat 560 euroa kuussa kahden vuoden ajan, ilman vaikutusta heidän ansiotuloverotukseensa, tai mahdollisuuteen saada muita tukia.

Kokeilu on tyrmätty laajalti erityisesti perustulon kannattajien toimesta, sillä se ei ole korkeiden kustannusten takia laajennettavissa koko väestöön, toisin kuin perustulon kannattajien ehdottamat mallit.

Jotta perustulokeskustelu ja siihen liittyvä kansalaismielipide palaisi oikeille urille, alla toteutettavissa oleva perustulomalli:

***

Jokaiselle vähintään 23-vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21 euroa verovapaata perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan tätä nuorempien osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka, tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23-vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio) tai suorittavat asepalvelustaan, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23-vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260 e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

***

Tämä malli ratkaisisi nykyisen sosiaaliturvamme suurimmat ongelmat, eli (erityisesti nuorten) kannustinloukut, sekä korvamerkitystä asumistuesta johtuvan vuokrien nousun. Malliin siirtyminen vaatisi mitä luultavimmin vuoden parin siirtymäajan, jolle sosiaalivirasto myöntäisi korkeisiin asumiskustannuksiin määräaikaista tukea.

Perustulon toteutus on vuoden projekti luokkaa kymmenen miljoonan euron hintalapulla - käytännössä jokaisen kansalaisen pitää vain ilmoittaa mille tilille haluavat perustulonsa maksettavan, ja verottajan pitää muokata veroprogressiota ottamaan perustulo huomioon. Tämän seurauksena Kelan organisaatiokustannukset pienenisivät noin 250 miljoonaa euroa vuodessa, ja uskallan väittää asumismenojen vähenevän toisen mokoman.

---

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka lähetti tämän kirjoituksen HS:n mielipidepalstalle 28.7, ja koska HS ei sitä julkaissut, julkaisee sen täällä.

PS. aihetta on käsitelty Hesarin mielipidepalstalla 28.7 jälkeen, 1.8. HS julkaisi mielipidekirjoituksen Kansalaispalkka lisäisi turvallisuudentunnetta ja tekisi työnteosta aina kannattavaa, joka käyttää esimerkkinä tuhannen euron kansalaispalkkaa.

]]>
35 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240797-korkeaa-perustuloa-ei-ehdota-kukaan#comments Kotimaa Kansalaispalkka Perustulo Tue, 01 Aug 2017 23:19:26 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240797-korkeaa-perustuloa-ei-ehdota-kukaan
Kauppalehti kirjoitti perustulosta - kertaus on opintojen äiti http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240456-kauppalehti-kirjoitti-perustulosta-kertaus-on-opintojen-aiti <p>Kauppalehden mukaan&nbsp;<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/perustulon-kriitikoita-on-helppo-ymmartaa/wYuNT457">Perustulon kriitikoita on helppo ymmärtää</a>&nbsp;- KL:n toimitukselta on selvästi jäänyt lukematta <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240263-vastine-perustulosta-martti-hetemaelle">vastineeni Hetemäelle</a>, joten kertaan ydinasiat tässä ja laitan heille tiedoksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kauppalehden ensimmäinen Hetemäen komppaus:</p><p>&quot;Tällainen malli olisi Hetemäen mukaan karhunpalvelus etenkin nuorille, joille perustulo mahdollistaisi asumisen ja elämisen ilman koulutusta ja työtä. Huoli on aiheellinen.&quot;</p><p>Huoli on toden totta aiheellinen, mutta siihen on olemassa ratkaisu <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232649-opiskelijoiden-lyominen-pitaisi-lopettaa-perustuloa-sen-sijaan">Aholan perustulomallissa</a>:</p><p>&quot;Jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla on opiskelupaikka tai työpaikka, maksettakoon 20e tilille päivittäin, no questions asked. Jokaiselle yli 23 vuotiaalle sama maksetaan riippumatta siitä onko opiskelu tai työpaikkaa.</p><p>Alaikäisille, ja 18-22 vuotiaille ilman työ tai opiskelupaikkaa maksetaan 10 euroa tilille päivittäin - tämä tuki korvaa lapsilisän ja siitä luovutaan kokonaan.&quot;&nbsp;</p><p>Näin nuorille syntyy kannustin opiskella tai hankkia työpaikka.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen kauppalehden huoli ovat kustannukset:</p><p>&quot;Samalla on muistettava, että kokeilun suuruisen verovapaan perustulon laajentaminen koko Suomeen maksaisi julkiselle taloudelle 10&ndash;15 miljardia euroa. Sellaisia rahoja ei löydy mistään.&quot;</p><p>Tämä on yleisin harhaluulo, johon perustulomallistani löytyy myös ratkaisu:</p><p>&quot;Tämä tuki toteutetaan&nbsp;<strong>kustannusneutraalisti</strong>&nbsp;asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1200e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin progressioon.&quot;</p><p>Tuo kymmenen miljardia löytyy siis verottamalla tuet pois kaikilta työssäkäyviltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Täysin kustannusneutraali mallini ei kuitenkaan ole, sillä se kasvattaa nykyisiä lapsilisämenoja 1,4 miljardista luokkaa kolmeen miljardiin. Jos tämä on ongelma, voidaan lapsilisää korvaavan alaikäisten perustulon laskea vaikka viiteen euroon päivässä (yllä esitetyn kymmenen sijaan).</p><p>Tämän lisäksi menot nousevat siltä osin kuin parisuhteen vain toinen puolisoista käy töissä ja toinen ei nauti mitään tukia - vaikutus lienee hihasta vetämällä miljardin luokkaa.</p><p>Kärjistettynä - kaikki suomalaiset käyvät joko töissä, tai nauttivat tukia (joihin eläkekin lasketaan). Kustannusneutraalissa perustulomallissa työssäkäyviltä perustulo verotettaisiin pois, tukia nauttivien tuet korvataan eri nimisellä tuella, joka ei vaikuta menoihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Käytännön asioiden lisäksi Kauppalehti pelaa myös ideologisen kortin:</p><p>&quot;Vastikkeeton tuki passivoi ja hämärtää sen tosiasian, että työ on aina ensisijainen toimeentulon lähde.&quot;</p><p>Johon vastaan, että nykyjärjestelmä hämärtää tämän tosiasian perustuloa pahemmin:</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/is_siivooja_tulot-68070">Kela myöntää IS:lle: Työssä käyvälle voi jäädä käteen tukia vähemmän rahaa</a>&nbsp;(VU 22.07.2017)</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä perustulon vastustus perustuu ensisijaisesti väärinymmärryksiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kauppalehden mukaan Perustulon kriitikoita on helppo ymmärtää - KL:n toimitukselta on selvästi jäänyt lukematta vastineeni Hetemäelle, joten kertaan ydinasiat tässä ja laitan heille tiedoksi.

 

Kauppalehden ensimmäinen Hetemäen komppaus:

"Tällainen malli olisi Hetemäen mukaan karhunpalvelus etenkin nuorille, joille perustulo mahdollistaisi asumisen ja elämisen ilman koulutusta ja työtä. Huoli on aiheellinen."

Huoli on toden totta aiheellinen, mutta siihen on olemassa ratkaisu Aholan perustulomallissa:

"Jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla on opiskelupaikka tai työpaikka, maksettakoon 20e tilille päivittäin, no questions asked. Jokaiselle yli 23 vuotiaalle sama maksetaan riippumatta siitä onko opiskelu tai työpaikkaa.

Alaikäisille, ja 18-22 vuotiaille ilman työ tai opiskelupaikkaa maksetaan 10 euroa tilille päivittäin - tämä tuki korvaa lapsilisän ja siitä luovutaan kokonaan." 

Näin nuorille syntyy kannustin opiskella tai hankkia työpaikka.

 

Toinen kauppalehden huoli ovat kustannukset:

"Samalla on muistettava, että kokeilun suuruisen verovapaan perustulon laajentaminen koko Suomeen maksaisi julkiselle taloudelle 10–15 miljardia euroa. Sellaisia rahoja ei löydy mistään."

Tämä on yleisin harhaluulo, johon perustulomallistani löytyy myös ratkaisu:

"Tämä tuki toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1200e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin progressioon."

Tuo kymmenen miljardia löytyy siis verottamalla tuet pois kaikilta työssäkäyviltä.

 

Täysin kustannusneutraali mallini ei kuitenkaan ole, sillä se kasvattaa nykyisiä lapsilisämenoja 1,4 miljardista luokkaa kolmeen miljardiin. Jos tämä on ongelma, voidaan lapsilisää korvaavan alaikäisten perustulon laskea vaikka viiteen euroon päivässä (yllä esitetyn kymmenen sijaan).

Tämän lisäksi menot nousevat siltä osin kuin parisuhteen vain toinen puolisoista käy töissä ja toinen ei nauti mitään tukia - vaikutus lienee hihasta vetämällä miljardin luokkaa.

Kärjistettynä - kaikki suomalaiset käyvät joko töissä, tai nauttivat tukia (joihin eläkekin lasketaan). Kustannusneutraalissa perustulomallissa työssäkäyviltä perustulo verotettaisiin pois, tukia nauttivien tuet korvataan eri nimisellä tuella, joka ei vaikuta menoihin.

 

Käytännön asioiden lisäksi Kauppalehti pelaa myös ideologisen kortin:

"Vastikkeeton tuki passivoi ja hämärtää sen tosiasian, että työ on aina ensisijainen toimeentulon lähde."

Johon vastaan, että nykyjärjestelmä hämärtää tämän tosiasian perustuloa pahemmin:

Kela myöntää IS:lle: Työssä käyvälle voi jäädä käteen tukia vähemmän rahaa (VU 22.07.2017)

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä perustulon vastustus perustuu ensisijaisesti väärinymmärryksiin.

]]>
35 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240456-kauppalehti-kirjoitti-perustulosta-kertaus-on-opintojen-aiti#comments Kauppalehti Perustulo Mon, 24 Jul 2017 11:35:21 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240456-kauppalehti-kirjoitti-perustulosta-kertaus-on-opintojen-aiti
Parisuhteessa elävä opiskelija saattaa sittenkin olla oikeutettu asumistukeen http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240402-parisuhteessa-elava-opiskelija-saattaa-sittenkin-olla-oikeutettu-asumistukeen <p><a href="http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005298987.html">Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki&shy;uudistuksen takia &ndash; ja se tuntuu nöyryyttävältä</a>&nbsp;(HS 22.07.2017) kuvaa nykyisen lainsäätäjän näkemyksen siitä, milloin elatusvelvollisuus alkaa, ts. milloin oikeus sosiaaliturvaan vähenee. <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938">Laissa asia esitetään näin</a>:</p><p><em>&quot;Ruokakunta</em></p><p><em>Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Eri ruokakuntaan kuuluvat henkilöt, jotka hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella tai jotka on hoitosopimuksella sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettaviksi. Tässä laissa asumistuen saajalla tarkoitetaan kaikkia ruokakunnan jäseniä.</em></p><p><em>Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina samassa asunnossa asuvat aviopuolisot tai avopuolisot, heidän alaikäiset lapsensa sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset. Tässä momentissa tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös ottolapset ja lastensuojelulain&nbsp;<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20070417" title="Linkki SMUR-kortille">(417/2007) 81 &sect;:ssä</a>&nbsp;tarkoitetut yksityisesti sijoitetut lapset.</em></p><p><em>Jos aviopuolisot asuvat välien rikkoutumisen vuoksi erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heitä ei lueta samaan ruokakuntaan kuuluviksi.</em></p><p><em>Ruokakuntaa edustaa asunnonhaltija tai hänen puolisonsa, yhteisöruokakunnan valtuuttama henkilö taikka se, jonka nimissä erillinen vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on.&quot;</em></p><p>Avoliiton yleistä määritelmää ei laista löydy, mutta&nbsp;<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110026">Lakiavopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta</a>&nbsp;antaa yhden määritelmän:</p><p><em>&quot;Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa.&quot;</em></p><p>Näiden pohjalta voisi tulkita niin, että jos yhdessä on asuttu alle viisi vuotta, kyseessä ei ole avopari, ja jos vuokrasopimus ei ole yhteinen, niin henkilöt eivät kuulu samaan ruokakuntaan -&gt; asumistuki juoksee. Suomessa ei tosin perustuslakituomioistuinta ole jolle kysymyksen voisi heittää, joten ratkaisu asiaan pitäisi hakea <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_ihmisoikeustuomioistuin">Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelma juontaa juurensa siitä, että laki ei yksiselitteisesti tunne avoparin käsitettä. Tämä ratkeaisi vaikka sillä, että avosuhteen voisi käydä maistraatissa virallistamassa.</p><p>Tämän lisäksi Suomessa olisi tarpeen laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mikä sosiaaliturvan perusyksikkö tulevaisuudessa on - yksilö, perhe, ruokakunta vai jotain muuta? <strong>Tämä on olennaista myös verotuksen kannalta. Suomessa lainsäätäjä ottaa nykyään rusinat pullasta, eli sälyttää vastuut perheelle, muttei hyväksy perheverotusta.</strong></p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka kannattaa&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232649-opiskelijoiden-lyominen-pitaisi-lopettaa-perustuloa-sen-sijaan">Aholan perustulomallia</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä (HS 22.07.2017) kuvaa nykyisen lainsäätäjän näkemyksen siitä, milloin elatusvelvollisuus alkaa, ts. milloin oikeus sosiaaliturvaan vähenee. Laissa asia esitetään näin:

"Ruokakunta

Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Eri ruokakuntaan kuuluvat henkilöt, jotka hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella tai jotka on hoitosopimuksella sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettaviksi. Tässä laissa asumistuen saajalla tarkoitetaan kaikkia ruokakunnan jäseniä.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina samassa asunnossa asuvat aviopuolisot tai avopuolisot, heidän alaikäiset lapsensa sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset. Tässä momentissa tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös ottolapset ja lastensuojelulain (417/2007) 81 §:ssä tarkoitetut yksityisesti sijoitetut lapset.

Jos aviopuolisot asuvat välien rikkoutumisen vuoksi erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heitä ei lueta samaan ruokakuntaan kuuluviksi.

Ruokakuntaa edustaa asunnonhaltija tai hänen puolisonsa, yhteisöruokakunnan valtuuttama henkilö taikka se, jonka nimissä erillinen vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on."

Avoliiton yleistä määritelmää ei laista löydy, mutta Lakiavopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta antaa yhden määritelmän:

"Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa."

Näiden pohjalta voisi tulkita niin, että jos yhdessä on asuttu alle viisi vuotta, kyseessä ei ole avopari, ja jos vuokrasopimus ei ole yhteinen, niin henkilöt eivät kuulu samaan ruokakuntaan -> asumistuki juoksee. Suomessa ei tosin perustuslakituomioistuinta ole jolle kysymyksen voisi heittää, joten ratkaisu asiaan pitäisi hakea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.

 

Ongelma juontaa juurensa siitä, että laki ei yksiselitteisesti tunne avoparin käsitettä. Tämä ratkeaisi vaikka sillä, että avosuhteen voisi käydä maistraatissa virallistamassa.

Tämän lisäksi Suomessa olisi tarpeen laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mikä sosiaaliturvan perusyksikkö tulevaisuudessa on - yksilö, perhe, ruokakunta vai jotain muuta? Tämä on olennaista myös verotuksen kannalta. Suomessa lainsäätäjä ottaa nykyään rusinat pullasta, eli sälyttää vastuut perheelle, muttei hyväksy perheverotusta.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka kannattaa Aholan perustulomallia.

]]>
21 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240402-parisuhteessa-elava-opiskelija-saattaa-sittenkin-olla-oikeutettu-asumistukeen#comments Kotimaa Asumistuki Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Opiskelija Sat, 22 Jul 2017 13:10:17 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240402-parisuhteessa-elava-opiskelija-saattaa-sittenkin-olla-oikeutettu-asumistukeen