Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Kaikki blogit puheenaiheesta 90-luvun lama

Nyky 2- kymppisten ongelmat

Suomi on kohissut pari päivää nykyhetken 20 vuotiaiden mielenterveysongelmista.. Tutkimuksen mukaan syynä on köyhyys ja kuolemat ja erot perheissä. Olisiko näillä -90 luvun laman uhreilla yhtäläisyyttä asian kanssa? Näillä siis joiden ongelmat ei kiinnostanut ketään, joiden omaisuus ryöstettiin ja joista suuri osa itseltään hengen vei ja joiden perheet tulloin hajosi? https://yle.fi/uutiset/3-9326059

Armoa ja totuutta suomalaisille lamauhreille!

Lomalla sitä haluaisi pohtia vain mukavia juttuja. Esimerkiksi sitä, että menisiköhän sitä uimaan iltapäivänä vai söisikö jätskiä? Pitäisikö ajaa ruohoa vai lämmittäisikö saunan?

Joskus se ei ole mahdollista.

Tapasin tässä erään keskisuomalaisen taajaman torilla tutun, jonka kanssa iloinen rupattelu vei 1990-luvun lamaan ja niiden uhreihin. Hänellä oli sisäpiirin tietoa ja intiimejä selostuksia siitä miten ihmiset tekivät itsemurhia ja miten isoja omaisuuksia siirrettiin toisten haltuun.

Se oli tylyä kuultavaa.

90-luvun lama - totuuskomissio vai ei?

Laman epäoikeudenmukaisuuksien uhrit vaativat totuutta esiin. Oikeudellisesti useimmat tapaukset ovat vanhentuneita, eli tuomioita ei voi jakaa. Se ei uhria lämmitä, hän haluaa totuuden kaikkien nähtäville. Tuoreeltaan Satakunnan Kansan toimittaja, kuten muutamat kollegansakin, hyökkäsi tunteikkaasti vastaan.

 

Ystävää ei jätetä – edes Pulassa tahi Velassa?

Viime sotien opetuksista eräs tärkeimmistä oli se, että me opimme luottamaan toisiimme. Riippumatta siitä mitä lojui pankkitilillä tai paljonko massia lepäsi lompakossa.

Se tiivistyi sanonnassa: ”kaveria ei jätetä”.

Ketään ei jätetty. Ei haavoittuneena, ei pulassa, ei rauhan aikana eikä kuolemassa.

Perkeellisen ahneuden aika?

Nyt näyttää siltä, että nämä kalliisti lunastetut opetukset on hylätty. Kaveri jätetään, kaverille ei jätetä ja pulassa oleva ystävä jää tien poskeen.  

Suomen kansan tie – synnistä toiseen, vaikeudesta toiseen

Hyväksyttiin naispappeus, saatiin 90-luvun lama ja liityttiin EU:hun. Hyväksyttiin tiedät-kyllä-mikä -laki, saatiin heti seuraavana vuonna valtava maahantuloaalto ja turvallisuustilanne huononi. Mieli tekisi kysyä – vaikkei varmaankaan pitäisi – että mitä seuraavaksi?

Luottotiedottoman elämää Espanjassa.

Julkaistaanpa tästäkin aiheesta pieni postaus, koska olen saanut aihetta koskien niin monta yksityisvistiä. Esimerkiksi sitä, että voitko tulla Espanjaan asumaan luottotiedottomana ja kuinka se vaikuttaa Espanjassa asumiseen. Lyhyesti vastattuna ei ymmärtääkseni yhtään mitenkään, mutta pyrin avamaan hitusen aihetta koskien noita kysymyksiä joita olen saanut.

Eurokriisin sijasta olisi kannattanut talouden valossa pistää sota pystyyn

Eurokriisissä kärvistellään edelleen ja hallitus yrittää pistää tilanteen entistä huonommaksi, mutta se on toinen juttu. Vertailin BKT:n valossa Suomen historian kriisejä sisällissodasta nykyiseen eurokriisiin, lähtövuodet kriisejä edeltäviä vuosia ja vertailun vuoksi inflaatiokorjattuja sekä lähtövuoden arvona 100 pistettä.

 

Siihen vaaditaan taitoa, että saadaan maan talous huonommaksi ilman aseita kuin aseiden kanssa. 90-luvun lamassa päästin samaan aiemmissa aseellisissa selkkauksissa, mutta eurokriisi on vienyt jo nyt voiton aseista.

 

 

T&K ei nostanut Suomea 90-luvun lamasta

Tänäänkin on kuultu lukuisia kertoja väite, että t&k- ja koulutussatsaukset nostivat Suomen lamasta 90--luvulla. Tilastot Tekesin t&k-rahoituksesta, kuvat,  eivät tue tätä väitettä. Koulutuksen vaikutukset taas ovat  hitaita.  

Nokialla oli merkittävä vaikutus: Parhaimmillaan yhtiön osuus bkt:sta oli neljän prosentin luokkaa vuonna 2000.

Näkökulma – Suomen hallinto ei oppinut -90 luvun lamasta

Yrittäjän -90 lamasta selviytyminen

Työttömäksi joutuneiden osuus oli suurimmillaan vuonna -92 jolloin lähes 40 prosenttia toimintansa lopettaneista yrittäjistä joutui työttömäksi.

Rakennusalan entiset yrittäjät olivat kaikista huonoimmassa asemassa kaikissa suhdannevaihteluissa. Varsinkin lama-aikana tilanne oli synkkä: rakennusalan yrittäjän riski joutua työttömäksi oli lähes kaksinkertainen teollisuudessa toimineeseen yrittäjään verrattuna.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä