*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Ansioverotus

Tärkein unohtui

A-studiossa keskusteltiin eilen veroista. Puhetta piisasi, mutta pääpointti jäi sanomatta.

Viime päivien verovääntö sai alkunsa, kun Akavan Sture Fjäder kysyi, onko työuralla eteneminen enää taloudellisesti kannustavaa. Jos palkkatyöläisen bruttopalkka on neljä tonnia ja hän ottaa vastaan vaativamman työn josta maksetaan tonni enemmän, lisätulosta jää vain puolet käteen.

Johtajien palkankorotukset ovat myrkkyä keskiluokalle

Johtajia ei kannata kadehtia. Tiedän, etten pysyisi tekemään heidän työtään. Pää ei kestäisi, ei avioliitto eikä lopulta fyysinenkään terveys. Siksi en kadehdi heidän palkkojakaan, vaikka välillä kyllä vähän mietityttää.

Fysiikan ja yhteiskunnan lait

Päätin, etten lomalla ajattele tekniikkaa enkä politiikkaa, mutta aika hankalaksi se osoittautui. Fysiikan lakeja ei voi vältellä, kun etelänmatkalla ihmettelee aaltojen syömää rantakalliota, helteellä höyryävää jäätelöä tai auringonlaskun väriskaalaa. Tuulivoimalat ja aurinkokeräimet herättelevät jo työperäisiä ajatuksia ja vähän yhteiskunnallisiakin. Etelässä juomarahakulttuuri kukoistaa edelleen, mutta turistikaupassa saa nykyään maksaa kortilla ja ostokset lyödään joka paikassa kassaan.

Elinkeinoelämän järjestöjen viestissä kuusi keinoa talouskasvuun

Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet (8.2.2017) kuusi keinoa, joilla talouteen saadaan lisää työllisyyttä ja kasvua.

Sosiaalietuuksien väärinkäyttö ja harmaan talouden lisääntyminen

Viime aikojen ilmiöistä sekä kansallisella että EU:n tasolla, olen ollut huolissani a) sosiaaliturvan väärinkäytöstä ja b) EU:ssa laittomasti oleskelevien henkilöiden paarioitumisesta harmaaksi työvoima-reserviksi. Ensimmäisestä esimerkkejä on varmasti kotimaistakin perää, mutta paperittomien päätyminen amerikkalaiseen tapaan laittomien siirtolaisten harmaaksi työvoimamassaksi on ihmisoikeuksien näkökulmasta erityisen vaarallinen ilmiö ja nämä molemmat asiat liittyvät osin toisiinsa. 

Tänään oli kateuspäivä – edellisen vuodet verotiedot julkistettiin

Näyttö- ja vertailutalous sai täyttymyksensä, nyt kerrottiin kuka tienaa mitäkin, maksaa veroja tai ”kiertää niitä” – laillisesti tai uittamalla varantoja ja tuloja verottajalta ulottumattomiin. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän kaikkia tuloja ei voida saada näin kansalaishaaviin, koska Sipilä on osannut laillisen verosuunnittelun!

 

Vastustetaan globalisaatiota - vahvistutaan kansallisesti

Globalisaatio on edennyt pitkälle. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että vain 85 ihmistä omistaa 50 % maailman varallisuudesta. Näistä ihmisistä tuskin löytyy montaakaan erityisen empaattista ja kansojen hyvinvoinnista kiinnostunutta henkilöä, sillä empaattisuudella ei pääse rahamaailman huipulle. Heitä on vähän, mutta he ovat pitkälti muun maailman tavoittamattomissa – emme edes tiedä, keitä he ovat tai mitä he tarkalleen ottaen omistavat.

Suomen erillisverotus ulkosuomalaisen silmissä

Suomen yhteiskunnalliset ratkaisut näyttävät usein erilaisilta ulkomailta päin tarkasteltuna kuin sisältäpäin nähtynä. Suomen erillisverotus on tästä hyvä esimerkki, joka minun tapauksessani Ranskasta tarkasteltuna voi näyttää erikoiselta ja perheiden kannalta varsin epätasa-arvoiselta.

 

Perintövero pois, koska?

Itse olen jälleen kerran ihmetellyt, että miksi perintöverotusta halutaan keventää (Maikkarin uutinen). Ilmeisesti oman nilkan jäytäminen on kivaa haluamalla maksaa tavan tallaajana miljoonaperijöiden verot ja EK:n ynnä muiden instanssien propaganda on uponnut. Keskityn myyntikelpoiseen omaisuuteen, en esim leskeksi jääneen asuntohuoliin tai mielikuvitushenkilöihin jotka hoitivat vanhempiensa perheyrityksen kukoistukseen.

 

Veronkeräämisen moraalinen oikeutus kateissa

 

Veroja on kerätty aikojen kuluessa lähinnä kahdesta syystä: ylläpitämään pienen eliitin yltäkylläisyyttä tai demokraattisemmissa yhteiskunnissa ylläpitään kansan hyvinvointia sekä tasa-arvoisuutta. Suomen valtio on perustettu tälle jälkimmäiselle idealle ja sen pohjalta meille on luotu lainsäädäntö.

Kysyn kuitenkin, että mihin tämä yleisen hyvinvoinnin ja tasaveroisuuden idea on hukattu? Henkilökohtaisesti katson, ettei kunnilla ja valtiolla ole enää moraalista mandaattia kovinkaan suureen osaan siitä verokertymästä, jota he kansan pakottavat maksamaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä