Liittovaltio http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132993/all Fri, 03 May 2019 13:32:51 +0300 fi Mihin menet EU? http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275431-mihin-menet-eu <p>&nbsp;</p><p>EU- vaaleja odotellessa lienee paikallaan&nbsp; pohdiskelu EU:n tulevaisuudesta. Eurooppaa on integroitu pitkään ja hartaasti. Rooman sopimuksen allekirjoitusksesta on kulunut jo 61vuotta eikä valmista näytä tulevan.</p><p>Eurolla yritettiin ajaa EU:ta kohti tiivistä talousunionia. Hanke vesittyi , kun EMU-kriteereistä annettiin periksi ja poliittisin perustein mukaan otettiin maita, jotka sinne eivät olisi kuuluneet kuten Italia, Kreikka, Portugali jne.</p><p>Virhe on tullut kalliiksi, josta Suomikin on saanut karvaasti kärsiä joutuessaan maksumieheksi Euroalueen heikkoja talouksia pelastettaessa, muuten ainoana pohjoismaana. Ruotsi ja Tanska olivat meitä viisaampia&nbsp; jättäytyessään euroalueen ulkopuolelle oman valuuttansa varaan.</p><p>Nyt EU:n johtajilla on sormi suussa. Kansallismielisten oikeistovoimien rynniessä eteenpäin EU:n vakiintunut valtapooli sosialistien ja konservatiivien kesken on vaarassa murtua. Populisteiksi kutsutut liikkeet lisäävät kannatustaan samaten äärivasemmisto. Perinteinen liberaali keskusta supistuu. Tästä oli kuvaava esimerkki Suomen eduskuntavaalit.</p><p>EU:lla näyttäisi olevan kolme vaihtoehtoa:</p><p><u>1. Jatkaa nykyistä hapuilevaa politiikkaa</u> ja toivoa parasta. Seurauksena olisi vääjäämättä statistin osa USA:n, Kiinan, Venäjän ja maailman uusien talouksien rynniessä eteenpäin.</p><p><u>2. Aloittaa prosessi päätösvallan siirtämiseksi kansallisvaltioille</u> ja keskittymällä luomaan toimiva, kilpailukykyinen sisämarkkina, maailman johtava talousalue.</p><p><u>3. Edetä integraatiossa ns. kahden nopeuden strategialla</u>. Syvempään integraatioon halukkaiden maiden annettaisiin&nbsp; edetä omaan tahtiin ripeästikin.&nbsp; Jolloin muodostuisi ns. kova ydin Saksan ja Ranskan ympärille. Muut ns. reunavaltiot etenisivät omaa hitaampaa vauhtia. Joidenkin sallittaisiin erota: Brexit, Svexit, Fixit jne.</p><p>Mikä näistä vaihtoehdoista toteutuu vai toteutuuko mikään?Toukokuun&nbsp; EU-vaalit näyttävät osviittaa. Miten Suomen tulisi menetellä? Saksan kyljessä eteneminen on tuskin viisasta. Saksan talouden alkaessa yskiä, vrt. sen autoteollisuuden vaikeudet, Saksan halu toimia maksumiehenä heikoille euromaille voi lopahtaa.</p><p><u>Vaihtoehto 3</u> näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä. Aika näyttää. Suomen kannattaa vakavasti miettiä suunnan muutosta EU:n ytimestä kohti pohjoismaista blokkia EU:n sisällä ja jatkossa jopa irtaantumista euroalueesta ja kenties koko EU:sta. Odotettavissa oleva talouden alamäki saattaa nopeuttaa prosessia.</p><p>&nbsp;</p><p>Martti Issakainen</p><p>Tähtilikkeen EU-vaaliehdokas</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

EU- vaaleja odotellessa lienee paikallaan  pohdiskelu EU:n tulevaisuudesta. Eurooppaa on integroitu pitkään ja hartaasti. Rooman sopimuksen allekirjoitusksesta on kulunut jo 61vuotta eikä valmista näytä tulevan.

Eurolla yritettiin ajaa EU:ta kohti tiivistä talousunionia. Hanke vesittyi , kun EMU-kriteereistä annettiin periksi ja poliittisin perustein mukaan otettiin maita, jotka sinne eivät olisi kuuluneet kuten Italia, Kreikka, Portugali jne.

Virhe on tullut kalliiksi, josta Suomikin on saanut karvaasti kärsiä joutuessaan maksumieheksi Euroalueen heikkoja talouksia pelastettaessa, muuten ainoana pohjoismaana. Ruotsi ja Tanska olivat meitä viisaampia  jättäytyessään euroalueen ulkopuolelle oman valuuttansa varaan.

Nyt EU:n johtajilla on sormi suussa. Kansallismielisten oikeistovoimien rynniessä eteenpäin EU:n vakiintunut valtapooli sosialistien ja konservatiivien kesken on vaarassa murtua. Populisteiksi kutsutut liikkeet lisäävät kannatustaan samaten äärivasemmisto. Perinteinen liberaali keskusta supistuu. Tästä oli kuvaava esimerkki Suomen eduskuntavaalit.

EU:lla näyttäisi olevan kolme vaihtoehtoa:

1. Jatkaa nykyistä hapuilevaa politiikkaa ja toivoa parasta. Seurauksena olisi vääjäämättä statistin osa USA:n, Kiinan, Venäjän ja maailman uusien talouksien rynniessä eteenpäin.

2. Aloittaa prosessi päätösvallan siirtämiseksi kansallisvaltioille ja keskittymällä luomaan toimiva, kilpailukykyinen sisämarkkina, maailman johtava talousalue.

3. Edetä integraatiossa ns. kahden nopeuden strategialla. Syvempään integraatioon halukkaiden maiden annettaisiin  edetä omaan tahtiin ripeästikin.  Jolloin muodostuisi ns. kova ydin Saksan ja Ranskan ympärille. Muut ns. reunavaltiot etenisivät omaa hitaampaa vauhtia. Joidenkin sallittaisiin erota: Brexit, Svexit, Fixit jne.

Mikä näistä vaihtoehdoista toteutuu vai toteutuuko mikään?Toukokuun  EU-vaalit näyttävät osviittaa. Miten Suomen tulisi menetellä? Saksan kyljessä eteneminen on tuskin viisasta. Saksan talouden alkaessa yskiä, vrt. sen autoteollisuuden vaikeudet, Saksan halu toimia maksumiehenä heikoille euromaille voi lopahtaa.

Vaihtoehto 3 näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä. Aika näyttää. Suomen kannattaa vakavasti miettiä suunnan muutosta EU:n ytimestä kohti pohjoismaista blokkia EU:n sisällä ja jatkossa jopa irtaantumista euroalueesta ja kenties koko EU:sta. Odotettavissa oleva talouden alamäki saattaa nopeuttaa prosessia.

 

Martti Issakainen

Tähtilikkeen EU-vaaliehdokas

 

 

]]>
10 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275431-mihin-menet-eu#comments Hajaannus Kansallisvaltio Kova ydin Liittovaltio Fri, 03 May 2019 10:32:51 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275431-mihin-menet-eu
Eurovaalien vaalikone http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273803-eurovaalien-vaalikone <p>YLE:n vaalikone tarjoaa &rdquo;luonnosvaiheessa&rdquo; seuraavanlaisia kysymyksiä/väitteitä ehdokasvalinnan perusteeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Tykkään EU:sta.</p><p>Eurooppa muuttuu parempaan suuntaan.</p><p>Euroopan siirtymistä uusiutuvan energian käyttämiseen on nopeutettava, vaikka se nostaisi sähkön ja polttoaineiden hintoja.</p><p>EU:n on kiellettävä uusien bensa- ja dieselautojen myynti vuoteen 2030 mennessä.</p><p>EU:n pitää säätää yhteinen lentovero.</p><p>EU-alueelle on säädettävä haittavero muoville.</p><p>EU:n pitäisi kieltää muovikassit.</p><p>Metsien käsittelyyn on laadittava yhteiset eurooppalaiset ohjeet.</p><p>Yhdessä EU-maassa suoritetun tutkinnon tulisi olla automaattisesti tunnustettu myös toisessa EU-maassa.</p><p>EU-budjetista pitää varata rahaa siihen, että jokainen 18 vuotta täyttävä EU-kansalainen saa ilmaisen Interrail-lipun.</p><p>Heikko EU on uhka Euroopan turvallisuudelle.</p><p>EU:n jäsenmaiden tulisi perustaa yhteinen eurooppalainen armeija.</p><p>Laitonta maahanmuuttoa EU-alueelle torjutaan parhaiten avaamalla lisää mahdollisuuksia lailliselle maahanmuutolle.</p><p>On edelleen hyvä lähtökohta, että turvapaikkahakemukset käsitellään siinä EU-maassa, johon turvapaikanhakija ensimmäiseksi saapuu.</p><p>EU:n jäsenmaiden välisiä rajoja pitää valvoa nykyistä tarkemmin, vaikka se tarkoittaisi, että liikkuminen niiden välillä hankaloituu.</p><p>EU-maiden tulee ottaa turvapaikanhakijoita ensisijaisesti EU:n ulkopuolelle perustettavilta leireiltä.</p><p>EU:n on määrättävä vähintään 40 prosentin sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin.</p><p>EU:n pitäisi säännellä tiukemmin digijättien, kuten Googlen tai Facebookin, toimintaa alueellaan, vaikka se tarkoittaisi, että niiden käyttö vaikeutuisi.</p><p>Eurosta on ollut suomalaisille enemmän hyötyä kuin haittaa.</p><p>EU-jäsenyys maksaa suomalaisille liikaa.</p><p>Julkisen vallan tulisi vapaammin antaa ihmisten tehdä omat valintansa silloinkin, kun niistä voi aiheutua heille itselleen haittaa.</p><p>Kristilliset arvot muodostavat hyvän pohjan yhteiselle eurooppalaiselle politiikalle.</p><p>Ranskan suuren vallankumouksen arvot &ndash; vapaus, veljeys ja tasa-arvo &ndash; muodostavat hyvän pohjan yhteiselle eurooppalaiselle politiikalle.</p><p>EU:n pitäisi rangaista taloudellisesti jäsenvaltioita, jotka rikkovat unionin yhteisiä arvoja.</p><p>EU:n ei pidä rangaista Puolaa ja Unkaria kansalaisoikeuksien rajoittamisesta.</p><p>EU:n pitäisi ottaa käyttöön unionin laajuiset verot ja korvata osa jäsenmaksuista niillä.</p><p>Euroalueen pankkien tulee yhdessä taata talletussuoja euroalueen pankkien tallettajille.</p><p>EU:n tulisi sallia lääkekannabiksen käyttö ja viljely.</p><p>EU-alueelle on säädettävä minimipalkka.</p><p>Maataloustukia pitää ohjata niin, että karjankasvatus EU:ssa vähenee.</p><p>EU-alueelle on säädettävä minimipalkka.</p><p>Suomen ja Ruotsin rajalle tulisi palauttaa rajavalvonta.</p><p>Geenimanipuloitujen tuotteiden käyttö EU-alueella on kiellettävä.</p><p>Suomen ja Ruotsin rajalle tulisi palauttaa rajavalvonta.</p><p>&nbsp;</p><p>Väitteistä neljännes noudattaa samaa &rdquo;ilmastonmuutos&rdquo; &ndash;teemaa kuin eduskuntavaalissa. Joku voisi epäillä, että taustalla on YLE:n pyrkimys tehdä EU-vaaleistakin kansanäänestys ilmastosta, mutta näin ei varmaan (?) ole asiain laita. .</p><p>Kaikkien väitteiden punaisena lankana on se, että EU:n pitää tehdä sitä ja tätä, kaikkea sitä mitä se toistaiseksi ei ole tehnyt. Eli hirveä kaipuu politiikka-aktivismiin: Unionin pitää kasvattaa valtaansa ja toimiaan kaikilla elämän aloilla. Ajatellaan vaikka kohtaa 23 (YLE:n listalla): &rdquo;EU:n alueelle on säädettävä minipalkka&rdquo;. Oikeastaan YLE:n 33 kohdan listan voisi kirjoittaa muotoon: EU:sta on tehtävä liittovaltio, jossa EU:n hallintoelimet päättävät paitis ulkopolitiikasta myös veroista, palkoista, armeijasta, jne.</p><p>Vahingossakaan listalle ei ole päättynyt väitteitä tyyliin: &rdquo;EU puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu&rdquo;, &rdquo;EU käyttää varoja hyödyttämiin kohteisiin&rdquo;, &rdquo;EU:n byrokratia on kohtuuttoman suuri&rdquo;, &rdquo;EU tuhlaa&rdquo;. Yhtä vähän on mahdollisuuksia kommentoida EU:n liittovaltiopyrkimyksiä, kriisimaiden velkojen anteeksiantoa, suurten jäsenmaiden dominanssia, epäonnistumisia maahanmuuttopolitiikassa, velkakriisien hoidossa, Venäjä-pakotteissa, korruption kitkemisessä jne. &nbsp;</p><p>Tarjolla on tosin mahdollisuus tuomita Puola ja Unkari kansalaisoikeuksien rajoittamisesta (YLE:n kohta 27). Missähän nämä rikkomukset on todeksi havaittu (YLE:n toimituksessa?) Tapaus Katalonia ei tietenkään ansaitse kansalaisten/ehdokkaiden kommentteja, koska siellä kansalaisoikeuksia ei ole loukattu.</p><p>Joitain yksittäisiä väittämiä jää ihmettelemään, kuten &rdquo;Julkisen vallan tulisi vapaammin antaa ihmisten tehdä omat valintansa silloinkin, kun niistä voi aiheutua heille itselleen haittaa&rdquo; (YLE 19). Pitäisikö EU:n päättää, milloinka ihmisten vapaat valinnat aiheuttavat heille itselleen haittaa? Tai &rdquo;Heikko EU on uhka Euroopan turvallisuudelle&rdquo;. Jokin piiloviesti siinäkin on (joka ehkä aukeaisi, jos vain tietäisi, mitä tarkoittaa &rdquo;heikko EU&rdquo;). &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tarkoitus ei tietenkään ole, että vaalikone pitäisi tehdä tyyliin &rdquo;vihaan EU:ta&rdquo; (vertaa YLE:n&nbsp; kohta yksi). Sen sijaan kysymysten ja väitteiden pitää tarjota ihmisille mahdollisuus vapaasti tuoda julki ajatuksensa EU:n hyvistä ja huonoista puolista, virheistä ja onnistumisista, toivottavista ja epätoivottavista kehityspiirteistä ja tavoitteista. Ilman suodatusta. Ilman älyllistä holhousta tyyliin &rdquo;vaikka se tarkoittaisi&hellip;&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10692989" target="_blank">https://yle.fi/uutiset/3-10692989</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLE:n vaalikone tarjoaa ”luonnosvaiheessa” seuraavanlaisia kysymyksiä/väitteitä ehdokasvalinnan perusteeksi.

 

Tykkään EU:sta.

Eurooppa muuttuu parempaan suuntaan.

Euroopan siirtymistä uusiutuvan energian käyttämiseen on nopeutettava, vaikka se nostaisi sähkön ja polttoaineiden hintoja.

EU:n on kiellettävä uusien bensa- ja dieselautojen myynti vuoteen 2030 mennessä.

EU:n pitää säätää yhteinen lentovero.

EU-alueelle on säädettävä haittavero muoville.

EU:n pitäisi kieltää muovikassit.

Metsien käsittelyyn on laadittava yhteiset eurooppalaiset ohjeet.

Yhdessä EU-maassa suoritetun tutkinnon tulisi olla automaattisesti tunnustettu myös toisessa EU-maassa.

EU-budjetista pitää varata rahaa siihen, että jokainen 18 vuotta täyttävä EU-kansalainen saa ilmaisen Interrail-lipun.

Heikko EU on uhka Euroopan turvallisuudelle.

EU:n jäsenmaiden tulisi perustaa yhteinen eurooppalainen armeija.

Laitonta maahanmuuttoa EU-alueelle torjutaan parhaiten avaamalla lisää mahdollisuuksia lailliselle maahanmuutolle.

On edelleen hyvä lähtökohta, että turvapaikkahakemukset käsitellään siinä EU-maassa, johon turvapaikanhakija ensimmäiseksi saapuu.

EU:n jäsenmaiden välisiä rajoja pitää valvoa nykyistä tarkemmin, vaikka se tarkoittaisi, että liikkuminen niiden välillä hankaloituu.

EU-maiden tulee ottaa turvapaikanhakijoita ensisijaisesti EU:n ulkopuolelle perustettavilta leireiltä.

EU:n on määrättävä vähintään 40 prosentin sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin.

EU:n pitäisi säännellä tiukemmin digijättien, kuten Googlen tai Facebookin, toimintaa alueellaan, vaikka se tarkoittaisi, että niiden käyttö vaikeutuisi.

Eurosta on ollut suomalaisille enemmän hyötyä kuin haittaa.

EU-jäsenyys maksaa suomalaisille liikaa.

Julkisen vallan tulisi vapaammin antaa ihmisten tehdä omat valintansa silloinkin, kun niistä voi aiheutua heille itselleen haittaa.

Kristilliset arvot muodostavat hyvän pohjan yhteiselle eurooppalaiselle politiikalle.

Ranskan suuren vallankumouksen arvot – vapaus, veljeys ja tasa-arvo – muodostavat hyvän pohjan yhteiselle eurooppalaiselle politiikalle.

EU:n pitäisi rangaista taloudellisesti jäsenvaltioita, jotka rikkovat unionin yhteisiä arvoja.

EU:n ei pidä rangaista Puolaa ja Unkaria kansalaisoikeuksien rajoittamisesta.

EU:n pitäisi ottaa käyttöön unionin laajuiset verot ja korvata osa jäsenmaksuista niillä.

Euroalueen pankkien tulee yhdessä taata talletussuoja euroalueen pankkien tallettajille.

EU:n tulisi sallia lääkekannabiksen käyttö ja viljely.

EU-alueelle on säädettävä minimipalkka.

Maataloustukia pitää ohjata niin, että karjankasvatus EU:ssa vähenee.

EU-alueelle on säädettävä minimipalkka.

Suomen ja Ruotsin rajalle tulisi palauttaa rajavalvonta.

Geenimanipuloitujen tuotteiden käyttö EU-alueella on kiellettävä.

Suomen ja Ruotsin rajalle tulisi palauttaa rajavalvonta.

 

Väitteistä neljännes noudattaa samaa ”ilmastonmuutos” –teemaa kuin eduskuntavaalissa. Joku voisi epäillä, että taustalla on YLE:n pyrkimys tehdä EU-vaaleistakin kansanäänestys ilmastosta, mutta näin ei varmaan (?) ole asiain laita. .

Kaikkien väitteiden punaisena lankana on se, että EU:n pitää tehdä sitä ja tätä, kaikkea sitä mitä se toistaiseksi ei ole tehnyt. Eli hirveä kaipuu politiikka-aktivismiin: Unionin pitää kasvattaa valtaansa ja toimiaan kaikilla elämän aloilla. Ajatellaan vaikka kohtaa 23 (YLE:n listalla): ”EU:n alueelle on säädettävä minipalkka”. Oikeastaan YLE:n 33 kohdan listan voisi kirjoittaa muotoon: EU:sta on tehtävä liittovaltio, jossa EU:n hallintoelimet päättävät paitis ulkopolitiikasta myös veroista, palkoista, armeijasta, jne.

Vahingossakaan listalle ei ole päättynyt väitteitä tyyliin: ”EU puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu”, ”EU käyttää varoja hyödyttämiin kohteisiin”, ”EU:n byrokratia on kohtuuttoman suuri”, ”EU tuhlaa”. Yhtä vähän on mahdollisuuksia kommentoida EU:n liittovaltiopyrkimyksiä, kriisimaiden velkojen anteeksiantoa, suurten jäsenmaiden dominanssia, epäonnistumisia maahanmuuttopolitiikassa, velkakriisien hoidossa, Venäjä-pakotteissa, korruption kitkemisessä jne.  

Tarjolla on tosin mahdollisuus tuomita Puola ja Unkari kansalaisoikeuksien rajoittamisesta (YLE:n kohta 27). Missähän nämä rikkomukset on todeksi havaittu (YLE:n toimituksessa?) Tapaus Katalonia ei tietenkään ansaitse kansalaisten/ehdokkaiden kommentteja, koska siellä kansalaisoikeuksia ei ole loukattu.

Joitain yksittäisiä väittämiä jää ihmettelemään, kuten ”Julkisen vallan tulisi vapaammin antaa ihmisten tehdä omat valintansa silloinkin, kun niistä voi aiheutua heille itselleen haittaa” (YLE 19). Pitäisikö EU:n päättää, milloinka ihmisten vapaat valinnat aiheuttavat heille itselleen haittaa? Tai ”Heikko EU on uhka Euroopan turvallisuudelle”. Jokin piiloviesti siinäkin on (joka ehkä aukeaisi, jos vain tietäisi, mitä tarkoittaa ”heikko EU”).  

 

Tarkoitus ei tietenkään ole, että vaalikone pitäisi tehdä tyyliin ”vihaan EU:ta” (vertaa YLE:n  kohta yksi). Sen sijaan kysymysten ja väitteiden pitää tarjota ihmisille mahdollisuus vapaasti tuoda julki ajatuksensa EU:n hyvistä ja huonoista puolista, virheistä ja onnistumisista, toivottavista ja epätoivottavista kehityspiirteistä ja tavoitteista. Ilman suodatusta. Ilman älyllistä holhousta tyyliin ”vaikka se tarkoittaisi…”.

 

https://yle.fi/uutiset/3-10692989

 

 

]]>
10 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273803-eurovaalien-vaalikone#comments Euroopan unioni Eurovaalit 2014 Liittovaltio Mon, 08 Apr 2019 17:41:34 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273803-eurovaalien-vaalikone
Suomi tulee pitää itsenäisenä ja puolueettomana kansallisvaltiona http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273665-suomi-tulee-pitaa-itsenaisena-ja-puolueettomana-kansallisvaltiona <p>&nbsp;</p><p>Näissä vaaleissa ratkaistaan se, mihin suuntaan Suomea tulevaisuudessa viedään. Oma visioni tästä on selvä, Suomen tulee pysyä itsenäisenä ja puolueettomana kansallisvaltiona myös tulevaisuudessa. Suomea ollaan viemässä niin Naton jäseneksi, kuin myös EU:n liittovaltioon ja liittymistä kumpaankin perustellaan argumenteilla jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.</p><p>EU:n puolustajat väittävät, että EU:n sisämarkkinoille pääsy edellyttäisi itsemääräämisoikeudesta luopumista. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Toki nykymuotoisessa EU:ssa on vaikeaa päättää asioista itse ja siitä yksin eroaminen näyttää olevan vaikeaa, kuten Britannian esimerkki osoittaa. Suomen tulee kuitenkin pyrkiä palaamaan itsenäiseksi valtioksi ja tämä onnistuu niin, että tuemme kehitystä, jossa EU muutetaan itsenäisten valtioiden väliseksi kauppaliitoksi, jossa päätösvalta asioista palautetaan kansallisvaltioille. Tämä kehitys voidaan käynnistää jo näissä eduskuntavaaleissa ja sitä voidaan jatkaa seuraavissa EU-vaaleissa.</p><p>Suomea ollaan myös liittämässä sotilasliitto Natoon. Tämä halu perustuu täysin valheelliseen pelotteluun, jolla ei ole juuri totuuspohjaa. Jo ennen Talvisotaa Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa tärkeimpinä asioina nähtiin seuraava asia, lainaus:</p><p>&quot;Neuvostoliiton tärkeimpänä huolena neuvotteluissa Suomen hallituksen kanssa ovat kaksi seikkaa: a) Leningradin turvallisuuden varmistaminen, ja b) varmuus siitä, että Suomi pysyy jatkossa vakaasti ystävällismielisissä suhteissa Neuvostoliiton kanssa.&quot;</p><p>Juuri näitä kahta oleellista asiaa Suomen Nato-jäsenyys on vaarantamassa. Naton tuominen Suomeen johtaa Pietarin turvallisuuden vaarantumiseen ja Suomen ystävällismielisten suhteiden tuhoutumiseen Venäjän kanssa. Lisäksi Nato-jäsenyys veisi Suomen Naton sotiin, joista seuraisi satojen suomalaisnuorten kuolema ja paluu kotimaahan sinkkiarkuissa. Suomella ei ole mitään syytä liittoutua Venäjän päävihollisen, Naton kanssa. Meidän kannattaa pysyä hyvissä väleissä Venäjän kanssa ja tämä takaa niin turvallisuutemme kuin myös&nbsp;taloudellisen hyvinvointimme.</p><p>Suomen ei tule luopua puolueettomuudestaan väärien ja perusteettomien väitteiden vuoksi. Tosiasiassa Venäjä ei uhkaa puolueetonta ja sille vaaratonta Suomea millään tapaa. Venäjällä ei ole yksinkertaisesti mitään syytä hyökätä Suomea vastaan, jos pysymme puolueettomana.</p><p>Suomen tulee myös pysyä poissa EU:n liittovaltiosta. Ainoa tapa pelastaa maamme on säilyttää ja lisätä itsenäisyyttämme. Suomen pitää voida päättää itse kaikista asioista ja meidän pitää itse voida päättää esimerkiksi se, keitä rajojemme yli saa tulla. Vain&nbsp;itsenäinen päätösvalta mahdollistaa maamme&nbsp;taloudellisen hyvinvoinnin. Jos taas luovutamme päätösvaltamme EU:lle, menetämme mahdollisuuden päättää itse asioistamme. Käytännössä tämä tarkoittaa itsenäisyytemme menettämistä. EU:n muuttaminen liittovaltioksi johtaa vapaaseen liikkuvuuteen maiden välillä, joka tarkoittaa käytännössä rajoittamatonta maahanmuuttoa ja halpatyövoiman vapaata vyöryä. Samaan aikaan yritykset voivat vapaasti mennä sinne, missä saadaan suurimmat voitot ja jossa työvoimaa saadaan kaikkein halvimmalla. Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että tämä kehitys olisi hyvinvointivaltion loppu.</p><p><a href="https://blogit.iltalehti.fi/jani-hakkarainen/2017/12/30/talvisota-oli-mahdollista-valttaa/"><u>https://blogit.iltalehti.fi/jani-hakkarainen/2017/12/30/talvisota-oli-mahdollista-valttaa/</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Näissä vaaleissa ratkaistaan se, mihin suuntaan Suomea tulevaisuudessa viedään. Oma visioni tästä on selvä, Suomen tulee pysyä itsenäisenä ja puolueettomana kansallisvaltiona myös tulevaisuudessa. Suomea ollaan viemässä niin Naton jäseneksi, kuin myös EU:n liittovaltioon ja liittymistä kumpaankin perustellaan argumenteilla jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.

EU:n puolustajat väittävät, että EU:n sisämarkkinoille pääsy edellyttäisi itsemääräämisoikeudesta luopumista. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Toki nykymuotoisessa EU:ssa on vaikeaa päättää asioista itse ja siitä yksin eroaminen näyttää olevan vaikeaa, kuten Britannian esimerkki osoittaa. Suomen tulee kuitenkin pyrkiä palaamaan itsenäiseksi valtioksi ja tämä onnistuu niin, että tuemme kehitystä, jossa EU muutetaan itsenäisten valtioiden väliseksi kauppaliitoksi, jossa päätösvalta asioista palautetaan kansallisvaltioille. Tämä kehitys voidaan käynnistää jo näissä eduskuntavaaleissa ja sitä voidaan jatkaa seuraavissa EU-vaaleissa.

Suomea ollaan myös liittämässä sotilasliitto Natoon. Tämä halu perustuu täysin valheelliseen pelotteluun, jolla ei ole juuri totuuspohjaa. Jo ennen Talvisotaa Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa tärkeimpinä asioina nähtiin seuraava asia, lainaus:

"Neuvostoliiton tärkeimpänä huolena neuvotteluissa Suomen hallituksen kanssa ovat kaksi seikkaa: a) Leningradin turvallisuuden varmistaminen, ja b) varmuus siitä, että Suomi pysyy jatkossa vakaasti ystävällismielisissä suhteissa Neuvostoliiton kanssa."

Juuri näitä kahta oleellista asiaa Suomen Nato-jäsenyys on vaarantamassa. Naton tuominen Suomeen johtaa Pietarin turvallisuuden vaarantumiseen ja Suomen ystävällismielisten suhteiden tuhoutumiseen Venäjän kanssa. Lisäksi Nato-jäsenyys veisi Suomen Naton sotiin, joista seuraisi satojen suomalaisnuorten kuolema ja paluu kotimaahan sinkkiarkuissa. Suomella ei ole mitään syytä liittoutua Venäjän päävihollisen, Naton kanssa. Meidän kannattaa pysyä hyvissä väleissä Venäjän kanssa ja tämä takaa niin turvallisuutemme kuin myös taloudellisen hyvinvointimme.

Suomen ei tule luopua puolueettomuudestaan väärien ja perusteettomien väitteiden vuoksi. Tosiasiassa Venäjä ei uhkaa puolueetonta ja sille vaaratonta Suomea millään tapaa. Venäjällä ei ole yksinkertaisesti mitään syytä hyökätä Suomea vastaan, jos pysymme puolueettomana.

Suomen tulee myös pysyä poissa EU:n liittovaltiosta. Ainoa tapa pelastaa maamme on säilyttää ja lisätä itsenäisyyttämme. Suomen pitää voida päättää itse kaikista asioista ja meidän pitää itse voida päättää esimerkiksi se, keitä rajojemme yli saa tulla. Vain itsenäinen päätösvalta mahdollistaa maamme taloudellisen hyvinvoinnin. Jos taas luovutamme päätösvaltamme EU:lle, menetämme mahdollisuuden päättää itse asioistamme. Käytännössä tämä tarkoittaa itsenäisyytemme menettämistä. EU:n muuttaminen liittovaltioksi johtaa vapaaseen liikkuvuuteen maiden välillä, joka tarkoittaa käytännössä rajoittamatonta maahanmuuttoa ja halpatyövoiman vapaata vyöryä. Samaan aikaan yritykset voivat vapaasti mennä sinne, missä saadaan suurimmat voitot ja jossa työvoimaa saadaan kaikkein halvimmalla. Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että tämä kehitys olisi hyvinvointivaltion loppu.

https://blogit.iltalehti.fi/jani-hakkarainen/2017/12/30/talvisota-oli-mahdollista-valttaa/

]]>
21 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273665-suomi-tulee-pitaa-itsenaisena-ja-puolueettomana-kansallisvaltiona#comments EU Liittovaltio Suomen tulevaisuus Talous Vaalit Sun, 07 Apr 2019 09:38:54 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273665-suomi-tulee-pitaa-itsenaisena-ja-puolueettomana-kansallisvaltiona
George Soros ja EU:n rahanpesu http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270380-george-soros-ja-eun-rahanpesu <p>Olen ihmetellyt ensin parikin vuotta miksi Miljardööri ja suursijoittaja <strong>George Soros </strong>on huolissaan EU:n hajoamisesta ? No, nyt se paljastui mitä olen huhuina kuullut jo muutamia vuosia sitten. <strong>Soroksella</strong> on näppinsä pelissä ja pahemman kerran eli miljardööriksi ei titenkään tulla rehellisin keinoin se on ollut selvä ueista tapauksista ennenkin.</p><p>Tämä kyseinen mies ajoi omia etujaan EU:ssa ja säännöistä viis, ei säännöt häntä koske ja voi niitä EU:kin rikkoa. Toisin onkin sitten tavallisen EU -maiden kansalaisten, jossa &quot;nakki napsahtaa&quot; heti jos jäät kiinni näin toimii EU:n laajuinen petos ja rikollisverkosto.</p><p>&quot;Euroopan ihmisten on herättävä, ennen kuin on liian myöhäistä&quot;, Soros jatkoi.&nbsp;<br /><br />&quot;Jos he eivät herää, Euroopan union kaatuu samalla tavalla kuin Neuvostoliitto vuonna 1991&quot;.</p><p>Soros pelkää ihan kuollakseen EU:lle käyvän kuten Neuvostoliitolle 1991 ja niin tulee käymäänkin ennemmin tai myöhemmin ja kansalaisten tyytymättömyys siihen ettei EU huomioi heitä oikein, uusia EU-derektiiveja = lakeja tulee tämän tästä, mutta järjestään ne ovat kansalaisia rajoittavia ja luovat lisää byrokartiaa. Samaan aikaan pankeille ja rikkaimmille luodaan väyliä toimia helpommin on sanomattakin selvää ettei tällainen epäsuhta meno voi kauan jatkua.</p><p>Se tulee johtamaan kaaokseen ja olen tyytyväinen siihen kun EU:n sisällä kansalaiset ovat ehräämässä vastarintaan. He haluavat perusasioiden toimivuutta ja demokratiaa ja juuri demokratia on EU:n pahin vihollinen kuten myös siihen liittyvä kansavalta ja vielä EU:lle pahempi SUORA DEMOKRATIA, jota itsekin ajan.</p><p>Tätä samaa kuin itsekin ajan vaatii Ranskan Keltaliivit - liike ja Suomessakin liike on hyvin alulla ! Kansalaiset ovat eri maissa heräämässä ja vaativat hyvin samanlaisia oikeuksia kuin 90 -luvulla kun Berliinin muuri murtui ja loksi Neuvostoliitto hajosi. Nämä kansat/ kansalaiset haluavat toisenlaista politiikkaa, vapautta, veljeyttä ja tasa - arvoa, sitä oikeaa tasa -arvoa !</p><p>Soros taas haluaa herättää EU:n kannattajat ja globalistit. Miksi herää kysymys ? Vastaus on selvä hän haluaa käyttää jatkossakin EU:ta, mutta myös USA:ta ja sijoittaa EU:n alueen ja USA:n aseteollisuuteen.</p><p>Nyt kuitenkin vasta se pommi tuli esiin EU:n rahanpesu, johon on sotkeutunut Soros ja YK !</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Mihinkä ihmisten nyt pitäisi Soroksen mukaan herätä ?&nbsp;</strong><br /><br />Tämän nukkemestarin poliittinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Retoriikka">retoriikka</a> (puhetaito) ei ole ihan yksinkertainen lähteä avaamaan laajemmin, koska kyseessä on sellainen mies, joka rahoittaa aina Suomen eduskunnan pikkuparlamenttia säätiöillään.<br /><br /><br />Sorosin mukaan nyt seuraava käännekohta tulee olemaan EU:n tulevat parlamenttivaalit toukokuussa, joissa Euroopan vastaiset voimat saattavat nauttia kilpailueduista, Soros varoittaa.<br /><br />Mutta Soros jatkaa: &quot;Ensimmäinen askel Euroopan sisäisiltä ja ulkoisilta vihollisilta puolustautumiseen on tunnistaa sen uhan suuruus, jota ne edustavat. Seuraava askel on herättää nukkuva Eurooppa-myönteinen enemmistö ja mobilisoida se puolustamaan arvoja, joille Euroopan unioni on perustettu&quot;.&nbsp;</p><p>Eli nyt alkaa valkenemaan mistä Soros tässä oikein puhuu. Hän puhuu tästä EU:n tulevan yhteisen armeijan ja Venäjän välisestä sotakonfliktista, jota täytyy lähteä jo nyt hiljalleen synnyttämään.<br /><br />Soros kun on yksi niitä miljardöörejä ja suursijoittajia, jotka rikastuvat mm. USA:n armeijan sodilla.<br /><br />Hän sekä nuo muut rikolliset kolleegansa pankkiireina haluavat päästä käsiksi Venäjän luonnonvaroihin, mutta koska se ei kuitenkaan onnistu ilman sotaa. Joten tästä syystä tässä Euroopan union on kasaamassa hiljalleen tätä yhteistä armeijaa, jotta tuo konflikti Venäjän välillä päästäisiin aloittamaan sitten jossain vaiheessa.&nbsp;<br /><br />Natsi-Saksassa tämä EU:n yhteinen armeija suunniteltiin jo 40-luvulla, miksi juuri Saksan liittokansleri <strong>Angela Merkel </strong><a href="https://www.verkkouutiset.fi/angela-merkel-eu-tarvitsee-oman-armeijan/">on nyt luonnollisesti ollut tämän EU armeijan suurin puolestapuhuja</a>.</p><p>Jokaisen joka on vähänkään puolihereilä jo, olisi jo nyt vihdoin syytä avata silmänsä ja nähdä tämä tosiasia, että olemme aivan samanlaisessa tilanteessa kuin 30- ja 40-luvulla Natsi-Saksan valtakaudella.<br /><br />Vaikka Bryssel on EU:n pääkaupunki, niin todellisuudessa sen keskus on koko ajan ollut Saksassa.<br /><br />Euroopan union on alusta saakka perustettu Saksan armeijan sotaretkeä varten Venäjälle, johon nyt he haluavat muiden EU-maiden apua. Joten tämän vuoksi EU on nyt perustamassa yhteiset sotajoukot.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>EU:lle halutaan armeijaa vain puolustamaan rahanvaltaa, eikä estämään sotia. <strong>Angela Merkel </strong>valehtelee puhuessaan EU:n armeijan tärkeydestä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Angela Merkel: EU tarvitsee oman armeijan</strong></p><p>Saksan liittokansleri <strong>Angela Merkel</strong> sanoi&nbsp;tiistaina&nbsp;Strasbourgissa EU-parlamentille pitämässään puheessaan, että Euroopan unioni tarvitsee oman armeijan. <em>Euronewsin</em> välittämän puheen voi katsoa jutun alta.</p><p>&ndash; On todella tärkeää, että työskentelemme sen vision puolesta, että jonain päivänä perustamme oikean ja todellisen Euroopan armeijan, Merkel sanoi europarlamentaarikoille.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>George Soros </strong>on sijoittanut aseteollisuuteen miljoonia ja toinen kohde on yhdessä EU:n ja YK:n kanssa sovittu 2015 haittamaahanmuutto invaasio, jota Soros rahoitti EU:n kautta ja EU ei toiminut rehellisesti. EU pesi rahaa Sorokselle, joka tulee esiin alapuolella.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;EU:ta syytetään rahanpesusta joukkoinvaasion yhteydessä</strong></p><p>Deutsch väittää eurooppalaismedioiden raportoineen jo aiemmin nähneensä tällaisia anonyymejä luottokortteja Bosniassa, Kroatiassa ja Serbiassa. Anonyymejä luottokortteja rahoitetaan ja hallitaan yhteistyössä juutalaisen monimiljardööri <strong>George Sorosin</strong>, Mastercardin, YK:n ja EU:n kanssa.</p><p>Deutsch painottaa, että EU:lla on hyvin tiukka rahanpesun ja terrorismin vastainen lainsäädäntö. Kellään ei tulisi olla anonyymiä luottokorttia; sellainen ei ole EU:n oman lainsäädännön mukaan sallittua. EU on kuitenkin rahoittanut jo viimeisen kahden vuoden ajan osittain itse pakolaisten anonyymejä pankki- ja luottokortteja, jotta he saisivat nopean alun uudelle elämälleen Euroopassa. Pakolaiset usein kiertävät Balkanin maiden kautta, käyttävät kortteja elämiseen, minkä jälkeen he jatkavat matkaansa pohjoiseen.</p><p>Deutsch ei ole vielä saanut selvitettyä, kuinka paljon rahaa EU on tunnistamattomille pakolaisille tällä tavalla kokonaisuudessaan lahjoittanut. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin 40 miljardista forintista, joka vastaa lähemmäs miljardia euroa.</p><p>&ndash; Tämä on erittäin vakava skandaali, kommentoi Deutsch, joka vaatii asian selvittämistä erityisesti siksi, että toiminta rikkoo EU:n omia lakeja.</p><p>Deutsch kommentoi lisäksi alkaneensa europarlamentaarikkona toimiin asian selvittämiseksi EU-tasolla.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><strong>Soros: &quot;Jos ette herää, Euroopan union kaatuu samalla tavalla kuin Neuvostoliitto&quot;</strong></p><p><a href="https://nwohavaintoja.blogspot.com/2019/02/soros-jos-ette-heraa-euroopan-union.html?fbclid=IwAR3db7NU-H-WHQDbj7KEFjoIe5OGP2NupAdui3MFoTbblHAIL_2m6pOBlac" title="https://nwohavaintoja.blogspot.com/2019/02/soros-jos-ette-heraa-euroopan-union.html?fbclid=IwAR3db7NU-H-WHQDbj7KEFjoIe5OGP2NupAdui3MFoTbblHAIL_2m6pOBlac">https://nwohavaintoja.blogspot.com/2019/02/soros-jos-ette-heraa-euroopan...</a></p><p><strong>Angela Merkel: EU tarvitsee oman armeijan</strong></p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/angela-merkel-eu-tarvitsee-oman-armeijan/" title="https://www.verkkouutiset.fi/angela-merkel-eu-tarvitsee-oman-armeijan/">https://www.verkkouutiset.fi/angela-merkel-eu-tarvitsee-oman-armeijan/</a></p><p><strong>EU:ta syytetään rahanpesusta joukkoinvaasion yhteydessä</strong></p><p><a href="https://www.vastarinta.com/euta-syytetaan-rahanpesusta-joukkoinvaasion-yhteydessa/?fbclid=IwAR3KzlNPLfcZ0Oz_ov3VFF4wg0NgObxEW8nRgpL7GlZ1iudATMF8h_XX0vw" title="https://www.vastarinta.com/euta-syytetaan-rahanpesusta-joukkoinvaasion-yhteydessa/?fbclid=IwAR3KzlNPLfcZ0Oz_ov3VFF4wg0NgObxEW8nRgpL7GlZ1iudATMF8h_XX0vw">https://www.vastarinta.com/euta-syytetaan-rahanpesusta-joukkoinvaasion-y...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Jan Finskas</p><p>Espoo</p><p>IPU Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen ihmetellyt ensin parikin vuotta miksi Miljardööri ja suursijoittaja George Soros on huolissaan EU:n hajoamisesta ? No, nyt se paljastui mitä olen huhuina kuullut jo muutamia vuosia sitten. Soroksella on näppinsä pelissä ja pahemman kerran eli miljardööriksi ei titenkään tulla rehellisin keinoin se on ollut selvä ueista tapauksista ennenkin.

Tämä kyseinen mies ajoi omia etujaan EU:ssa ja säännöistä viis, ei säännöt häntä koske ja voi niitä EU:kin rikkoa. Toisin onkin sitten tavallisen EU -maiden kansalaisten, jossa "nakki napsahtaa" heti jos jäät kiinni näin toimii EU:n laajuinen petos ja rikollisverkosto.

"Euroopan ihmisten on herättävä, ennen kuin on liian myöhäistä", Soros jatkoi. 

"Jos he eivät herää, Euroopan union kaatuu samalla tavalla kuin Neuvostoliitto vuonna 1991".

Soros pelkää ihan kuollakseen EU:lle käyvän kuten Neuvostoliitolle 1991 ja niin tulee käymäänkin ennemmin tai myöhemmin ja kansalaisten tyytymättömyys siihen ettei EU huomioi heitä oikein, uusia EU-derektiiveja = lakeja tulee tämän tästä, mutta järjestään ne ovat kansalaisia rajoittavia ja luovat lisää byrokartiaa. Samaan aikaan pankeille ja rikkaimmille luodaan väyliä toimia helpommin on sanomattakin selvää ettei tällainen epäsuhta meno voi kauan jatkua.

Se tulee johtamaan kaaokseen ja olen tyytyväinen siihen kun EU:n sisällä kansalaiset ovat ehräämässä vastarintaan. He haluavat perusasioiden toimivuutta ja demokratiaa ja juuri demokratia on EU:n pahin vihollinen kuten myös siihen liittyvä kansavalta ja vielä EU:lle pahempi SUORA DEMOKRATIA, jota itsekin ajan.

Tätä samaa kuin itsekin ajan vaatii Ranskan Keltaliivit - liike ja Suomessakin liike on hyvin alulla ! Kansalaiset ovat eri maissa heräämässä ja vaativat hyvin samanlaisia oikeuksia kuin 90 -luvulla kun Berliinin muuri murtui ja loksi Neuvostoliitto hajosi. Nämä kansat/ kansalaiset haluavat toisenlaista politiikkaa, vapautta, veljeyttä ja tasa - arvoa, sitä oikeaa tasa -arvoa !

Soros taas haluaa herättää EU:n kannattajat ja globalistit. Miksi herää kysymys ? Vastaus on selvä hän haluaa käyttää jatkossakin EU:ta, mutta myös USA:ta ja sijoittaa EU:n alueen ja USA:n aseteollisuuteen.

Nyt kuitenkin vasta se pommi tuli esiin EU:n rahanpesu, johon on sotkeutunut Soros ja YK !

 

"Mihinkä ihmisten nyt pitäisi Soroksen mukaan herätä ? 

Tämän nukkemestarin poliittinen retoriikka (puhetaito) ei ole ihan yksinkertainen lähteä avaamaan laajemmin, koska kyseessä on sellainen mies, joka rahoittaa aina Suomen eduskunnan pikkuparlamenttia säätiöillään.


Sorosin mukaan nyt seuraava käännekohta tulee olemaan EU:n tulevat parlamenttivaalit toukokuussa, joissa Euroopan vastaiset voimat saattavat nauttia kilpailueduista, Soros varoittaa.

Mutta Soros jatkaa: "Ensimmäinen askel Euroopan sisäisiltä ja ulkoisilta vihollisilta puolustautumiseen on tunnistaa sen uhan suuruus, jota ne edustavat. Seuraava askel on herättää nukkuva Eurooppa-myönteinen enemmistö ja mobilisoida se puolustamaan arvoja, joille Euroopan unioni on perustettu". 

Eli nyt alkaa valkenemaan mistä Soros tässä oikein puhuu. Hän puhuu tästä EU:n tulevan yhteisen armeijan ja Venäjän välisestä sotakonfliktista, jota täytyy lähteä jo nyt hiljalleen synnyttämään.

Soros kun on yksi niitä miljardöörejä ja suursijoittajia, jotka rikastuvat mm. USA:n armeijan sodilla.

Hän sekä nuo muut rikolliset kolleegansa pankkiireina haluavat päästä käsiksi Venäjän luonnonvaroihin, mutta koska se ei kuitenkaan onnistu ilman sotaa. Joten tästä syystä tässä Euroopan union on kasaamassa hiljalleen tätä yhteistä armeijaa, jotta tuo konflikti Venäjän välillä päästäisiin aloittamaan sitten jossain vaiheessa. 

Natsi-Saksassa tämä EU:n yhteinen armeija suunniteltiin jo 40-luvulla, miksi juuri Saksan liittokansleri Angela Merkel on nyt luonnollisesti ollut tämän EU armeijan suurin puolestapuhuja.

Jokaisen joka on vähänkään puolihereilä jo, olisi jo nyt vihdoin syytä avata silmänsä ja nähdä tämä tosiasia, että olemme aivan samanlaisessa tilanteessa kuin 30- ja 40-luvulla Natsi-Saksan valtakaudella.

Vaikka Bryssel on EU:n pääkaupunki, niin todellisuudessa sen keskus on koko ajan ollut Saksassa.

Euroopan union on alusta saakka perustettu Saksan armeijan sotaretkeä varten Venäjälle, johon nyt he haluavat muiden EU-maiden apua. Joten tämän vuoksi EU on nyt perustamassa yhteiset sotajoukot."

 

EU:lle halutaan armeijaa vain puolustamaan rahanvaltaa, eikä estämään sotia. Angela Merkel valehtelee puhuessaan EU:n armeijan tärkeydestä.

 

"Angela Merkel: EU tarvitsee oman armeijan

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi tiistaina Strasbourgissa EU-parlamentille pitämässään puheessaan, että Euroopan unioni tarvitsee oman armeijan. Euronewsin välittämän puheen voi katsoa jutun alta.

– On todella tärkeää, että työskentelemme sen vision puolesta, että jonain päivänä perustamme oikean ja todellisen Euroopan armeijan, Merkel sanoi europarlamentaarikoille."

 

George Soros on sijoittanut aseteollisuuteen miljoonia ja toinen kohde on yhdessä EU:n ja YK:n kanssa sovittu 2015 haittamaahanmuutto invaasio, jota Soros rahoitti EU:n kautta ja EU ei toiminut rehellisesti. EU pesi rahaa Sorokselle, joka tulee esiin alapuolella.

 

"EU:ta syytetään rahanpesusta joukkoinvaasion yhteydessä

Deutsch väittää eurooppalaismedioiden raportoineen jo aiemmin nähneensä tällaisia anonyymejä luottokortteja Bosniassa, Kroatiassa ja Serbiassa. Anonyymejä luottokortteja rahoitetaan ja hallitaan yhteistyössä juutalaisen monimiljardööri George Sorosin, Mastercardin, YK:n ja EU:n kanssa.

Deutsch painottaa, että EU:lla on hyvin tiukka rahanpesun ja terrorismin vastainen lainsäädäntö. Kellään ei tulisi olla anonyymiä luottokorttia; sellainen ei ole EU:n oman lainsäädännön mukaan sallittua. EU on kuitenkin rahoittanut jo viimeisen kahden vuoden ajan osittain itse pakolaisten anonyymejä pankki- ja luottokortteja, jotta he saisivat nopean alun uudelle elämälleen Euroopassa. Pakolaiset usein kiertävät Balkanin maiden kautta, käyttävät kortteja elämiseen, minkä jälkeen he jatkavat matkaansa pohjoiseen.

Deutsch ei ole vielä saanut selvitettyä, kuinka paljon rahaa EU on tunnistamattomille pakolaisille tällä tavalla kokonaisuudessaan lahjoittanut. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin 40 miljardista forintista, joka vastaa lähemmäs miljardia euroa.

– Tämä on erittäin vakava skandaali, kommentoi Deutsch, joka vaatii asian selvittämistä erityisesti siksi, että toiminta rikkoo EU:n omia lakeja.

Deutsch kommentoi lisäksi alkaneensa europarlamentaarikkona toimiin asian selvittämiseksi EU-tasolla."

 

Lähteet:

Soros: "Jos ette herää, Euroopan union kaatuu samalla tavalla kuin Neuvostoliitto"

https://nwohavaintoja.blogspot.com/2019/02/soros-jos-ette-heraa-euroopan-union.html?fbclid=IwAR3db7NU-H-WHQDbj7KEFjoIe5OGP2NupAdui3MFoTbblHAIL_2m6pOBlac

Angela Merkel: EU tarvitsee oman armeijan

https://www.verkkouutiset.fi/angela-merkel-eu-tarvitsee-oman-armeijan/

EU:ta syytetään rahanpesusta joukkoinvaasion yhteydessä

https://www.vastarinta.com/euta-syytetaan-rahanpesusta-joukkoinvaasion-yhteydessa/?fbclid=IwAR3KzlNPLfcZ0Oz_ov3VFF4wg0NgObxEW8nRgpL7GlZ1iudATMF8h_XX0vw

 

Jan Finskas

Espoo

IPU Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry.

 

 

]]>
17 http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270380-george-soros-ja-eun-rahanpesu#comments EU George Soros Haittamaahanmuutto Invaasio 2015 Liittovaltio Tue, 26 Feb 2019 17:29:22 +0000 Jan Finskas http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270380-george-soros-ja-eun-rahanpesu
EU haluaa hallita verotustamme http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267767-eu-haluaa-hallita-verotustamme <p>Tässä <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-19-225_fi.htm?fbclid=IwAR2NBKM92MklBsdZrMSoYWtvQgFoLr2m-ZERwPBs5da3bpGTjyVdXKQ9mAQ">LINKKI</a>&nbsp;</p><p>EU komission eiliseen tiedotteeseen.</p><p>Pieni ote:</p><p>&quot;Toisessa vaiheessa&nbsp;määräenemmistöpäätökset otettaisiin käyttöön asioissa, joissa verotuksella tuetaan muita poliittisia tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, ympäristönsuojelua tai kansanterveyden kohentamista.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Jäsenmailta halutaan viedä oikeus päättää itse veroistaan.</p><p>YHaluavat säätää meille lisää veroja, haluttiin tai ei.</p><p>&nbsp;</p><p>Yllä olevan toisen vaiheen esimerkin mukaan ilmastoveroa ja kansanterveys, eli ilmeisesti monikulttuuristamiseen tarvitaan myös rahaa ilmastohypen lisäksi.</p><p>Verotuksen veto-oikeuden poistaminen on yksi keskeisimmistä liittovaltioon tähtäävistä toimenpiteistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Luulisi, että mediat olisi tästä kysellyt ministereiltä ja kansanedustajilta, tai joku olisi edes jotain asiasta tuonut esiin, mutta hiljaista tuntuu olevan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä LINKKI 

EU komission eiliseen tiedotteeseen.

Pieni ote:

"Toisessa vaiheessa määräenemmistöpäätökset otettaisiin käyttöön asioissa, joissa verotuksella tuetaan muita poliittisia tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, ympäristönsuojelua tai kansanterveyden kohentamista."

 

Jäsenmailta halutaan viedä oikeus päättää itse veroistaan.

YHaluavat säätää meille lisää veroja, haluttiin tai ei.

 

Yllä olevan toisen vaiheen esimerkin mukaan ilmastoveroa ja kansanterveys, eli ilmeisesti monikulttuuristamiseen tarvitaan myös rahaa ilmastohypen lisäksi.

Verotuksen veto-oikeuden poistaminen on yksi keskeisimmistä liittovaltioon tähtäävistä toimenpiteistä.

 

Luulisi, että mediat olisi tästä kysellyt ministereiltä ja kansanedustajilta, tai joku olisi edes jotain asiasta tuonut esiin, mutta hiljaista tuntuu olevan.

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267767-eu-haluaa-hallita-verotustamme#comments EU Liittovaltio Wed, 16 Jan 2019 19:50:54 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267767-eu-haluaa-hallita-verotustamme
Suomen itsenäisyys on palautettava http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava <p>Suomen satavuotista itsenäisyyttä ja siihen liittyneitä vuoden 1918 tapahtumia juhlittaessa ja käsiteltäessä on vähällä huomiolle jäänyt itsenäisyydestä ja vapaudesta maksettu kallis hinta, jonka edelliset sukupolvet ovat hyvinvointivaltiomme saavuttamiseksi maksaneet. Kansan verovaroin ylläpidetty julkisuuskuva on tietoisesti muokattu itsenäistä Suomen kansallisvaltiota väheksyväksi ja eurooppalaista liittovaltiota ihailevaksi. Tämä on väärin.&nbsp;</p><p>Kansallisten arvojen polkemisessa on menty niin pitkälle, että kansallismielisyyttä korostavat puolueet ja ihmiset on leimattu &rdquo;populisteiksi&rdquo;, vihanlietsojiksi, äärioikeistolaisiksi ja natseiksi. Suvaitsevaisiksi kaiken hyväksyjiksi itsensä leimanneet ihmiset ja puolueet ovat täysin suvaitsemattomia niitä laillisia puolueita kohtaan, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:hun ja ovat tyytymättömiä siihen tilaan missä Suomi nettomaksajana ja etelävaltioiden takuumiehenä EU:ssa on.</p><p>Millä lailla ja millä oikeudella kansalaisilta on viety oikeus arvostella oman maansa ja unionin hallintoa? Sellaista lakia ei (vielä) ole, mutta valtakoneisto toimii kuin sellainen laki jo olisi olemassa. Tätä ei voida hyväksyä.&nbsp;</p><p>EU:n liittovaltiota tavoitteleva valtaeliitti puhuu mielellään EU:n perusarvoista, joita ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Unioniin ei voi kuulua yksikään maa, jotka ei tunnusta näitä arvoja.&nbsp;</p><p>EU:n arvoihin ei hyväksytty kristillis-humaania arvopohjaa, joka on koko länsimaisen demokratian ja oikeusvaltioajattelun perusta. EU:n rakentajien arvoperustana on Ranskan suuren vallankumouksen jumalankielteinen, järjen valtaa ihaileva periaate, jota myös marxilaiset vallankumoukset ovat noudattaneet rankimpana 1900-luvun toteuttajanaan Venäjän 1917 vallankumous.</p><p>EU:n liittovaltiohanketta toteutetaankin aivan muilla sektoreilla kuin &rdquo;perusarvojen&rdquo; alueella. Lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan niin että Suomen lainsäädäntöelimen eduskunnan omaa kansallista leinsäädäntöä on jäljellä enää noin 40 prosenttia. Yhteisen rahan lisäksi EU:n keskuspankki hallitsee rahamaailmaa. Suomi on joutunut miljardeilla euroilla tukemaan mm. Kreikan pankkeja. Nyt on Italia kaatumassa jäsenmaiden syliin. Suomalaisten säästäjien rahat ovat yli kymmenen vuotta lojuneet pankeissa korottomilla tileillä. Keskuspankki syytää &rdquo;elvytysrahaa&rdquo; jäsenmaihin. Rajaton Eurooppa ottaa vastaan &rdquo;pakolaisia&rdquo;, nyt &rdquo;siirtolaisia&rdquo;, jäsenmaihin. Kansalta, ei edes kansaneduskunnalta kysytä lupaa tähän. Hallitus suorastaan kutsuu heitä rajattomasti tänne. Kansalaisuuksia jaetaan kevyin perustein. Syntyy kuva, että muukalaisista tehdään pikavauhtia &rdquo;suomalaisia&rdquo;, jotta &rdquo;uussuomalaisten&rdquo; rikokset siirtyvät &rdquo;suomalaisten&rdquo; piikkiin. Maahanmuuton kokonaisrasitus Suomelle lienee miljardeja euroja vuodessa. Suomalaisten köyhyys kasvaa, muukalaisten hyvinvointi paranee. Leipäjonoissa muukalaisia ei näy.</p><p>Annammeko kansallisesti itsenäisen ja omavaraisen hyvinvointi-Suomen tuhoutua? Emme anna. Haluan että itsenäinen Suomi palautetaan noudattamalla Britannian esimerkkiä. Britannia lähtee ensisijaisesti siksi, että se haluaa panna sulut maahanmuutolle ja päättää lainsäädännöstään itse. USA:n tavoin se ei halua olla koko maailman sosiaalihuollon ja turvallisuuden maksumiehenä ja silti olla kaikkien edunsaajien maailmanlaajuisena sylkykuppina.&nbsp;</p><p>Maailman rahamiesten hallitsemaa maailmanhallitusta ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainakaan Suomeen tule. Se on meidän suomalaisten itse ensi eduskunta- ja eurovaaleissa ratkaistava. Valtaa Suomessa ei käytä EU, vaan sitä käyttää edelleen Suomen kansa ja sen valitsema valtiopäiville kokoontunut eduskunta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen satavuotista itsenäisyyttä ja siihen liittyneitä vuoden 1918 tapahtumia juhlittaessa ja käsiteltäessä on vähällä huomiolle jäänyt itsenäisyydestä ja vapaudesta maksettu kallis hinta, jonka edelliset sukupolvet ovat hyvinvointivaltiomme saavuttamiseksi maksaneet. Kansan verovaroin ylläpidetty julkisuuskuva on tietoisesti muokattu itsenäistä Suomen kansallisvaltiota väheksyväksi ja eurooppalaista liittovaltiota ihailevaksi. Tämä on väärin. 

Kansallisten arvojen polkemisessa on menty niin pitkälle, että kansallismielisyyttä korostavat puolueet ja ihmiset on leimattu ”populisteiksi”, vihanlietsojiksi, äärioikeistolaisiksi ja natseiksi. Suvaitsevaisiksi kaiken hyväksyjiksi itsensä leimanneet ihmiset ja puolueet ovat täysin suvaitsemattomia niitä laillisia puolueita kohtaan, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:hun ja ovat tyytymättömiä siihen tilaan missä Suomi nettomaksajana ja etelävaltioiden takuumiehenä EU:ssa on.

Millä lailla ja millä oikeudella kansalaisilta on viety oikeus arvostella oman maansa ja unionin hallintoa? Sellaista lakia ei (vielä) ole, mutta valtakoneisto toimii kuin sellainen laki jo olisi olemassa. Tätä ei voida hyväksyä. 

EU:n liittovaltiota tavoitteleva valtaeliitti puhuu mielellään EU:n perusarvoista, joita ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Unioniin ei voi kuulua yksikään maa, jotka ei tunnusta näitä arvoja. 

EU:n arvoihin ei hyväksytty kristillis-humaania arvopohjaa, joka on koko länsimaisen demokratian ja oikeusvaltioajattelun perusta. EU:n rakentajien arvoperustana on Ranskan suuren vallankumouksen jumalankielteinen, järjen valtaa ihaileva periaate, jota myös marxilaiset vallankumoukset ovat noudattaneet rankimpana 1900-luvun toteuttajanaan Venäjän 1917 vallankumous.

EU:n liittovaltiohanketta toteutetaankin aivan muilla sektoreilla kuin ”perusarvojen” alueella. Lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan niin että Suomen lainsäädäntöelimen eduskunnan omaa kansallista leinsäädäntöä on jäljellä enää noin 40 prosenttia. Yhteisen rahan lisäksi EU:n keskuspankki hallitsee rahamaailmaa. Suomi on joutunut miljardeilla euroilla tukemaan mm. Kreikan pankkeja. Nyt on Italia kaatumassa jäsenmaiden syliin. Suomalaisten säästäjien rahat ovat yli kymmenen vuotta lojuneet pankeissa korottomilla tileillä. Keskuspankki syytää ”elvytysrahaa” jäsenmaihin. Rajaton Eurooppa ottaa vastaan ”pakolaisia”, nyt ”siirtolaisia”, jäsenmaihin. Kansalta, ei edes kansaneduskunnalta kysytä lupaa tähän. Hallitus suorastaan kutsuu heitä rajattomasti tänne. Kansalaisuuksia jaetaan kevyin perustein. Syntyy kuva, että muukalaisista tehdään pikavauhtia ”suomalaisia”, jotta ”uussuomalaisten” rikokset siirtyvät ”suomalaisten” piikkiin. Maahanmuuton kokonaisrasitus Suomelle lienee miljardeja euroja vuodessa. Suomalaisten köyhyys kasvaa, muukalaisten hyvinvointi paranee. Leipäjonoissa muukalaisia ei näy.

Annammeko kansallisesti itsenäisen ja omavaraisen hyvinvointi-Suomen tuhoutua? Emme anna. Haluan että itsenäinen Suomi palautetaan noudattamalla Britannian esimerkkiä. Britannia lähtee ensisijaisesti siksi, että se haluaa panna sulut maahanmuutolle ja päättää lainsäädännöstään itse. USA:n tavoin se ei halua olla koko maailman sosiaalihuollon ja turvallisuuden maksumiehenä ja silti olla kaikkien edunsaajien maailmanlaajuisena sylkykuppina. 

Maailman rahamiesten hallitsemaa maailmanhallitusta ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainakaan Suomeen tule. Se on meidän suomalaisten itse ensi eduskunta- ja eurovaaleissa ratkaistava. Valtaa Suomessa ei käytä EU, vaan sitä käyttää edelleen Suomen kansa ja sen valitsema valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

]]>
186 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava#comments Brexit Euroopan unioni Itsenäisyys Kansallismielisyys Liittovaltio Sat, 29 Dec 2018 12:47:26 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava
Kansallisvaltioiden Eurooppa http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261619-kansallisvaltioiden-eurooppa <p>Yleisönosastossa julkaistu vastineeni Sampsa Saralehdon kirjoitukseen Kalevassa 12.8.2018. Täytyy tosin sanoa, että Saralehto saa nyt samalla muidenkin edestä, ehkä hieman epäoikeudenmukaisestikin, koskapa epäasiallista ja perusteetonta termien käyttämistä harrastavat aika monet muutkin.</p><p>&rdquo;Kansallisvaltioiden Eurooppa</p><p>Valtiotieteiden tohtori Sampsa Saralehto kirjoitti 12.8 yhtenäisestä Euroopasta ja sen vahvuudesta. Kirjoitus vaatii muutamia huomiota. Saralehdon mukaan, vaikka EU:lle vaaditaan uutta suuntaa, sitä ei kuitenkaan ole osattu kertoa.</p><p>Kyllä on osattu. Monet EU-kriitikot ovat vaatineet EU:n suunnan muuttamista takaisin kansallisvaltioiden yhteisöksi nykyisen liittovaltiokehityksen sijaan. Yksinkertaisempi vapaakauppaan tähtäävä unioni lisäisi maiden välistä tasapuolisuutta ja vähentäisi nykyisiä Jugoslavia -tyyppisiä jännitteitä.</p><p>Saralehdon mukaan EU:n ongelmat tiedetään ja ratkaisuja on olemassa. Itse puolestani sanoisin, että Unionin ongelmat näyttäisivät olevan aika lailla itse aiheutettuja ja ratkaisut puolestaan näyttäisivät askel askeleelta vievän liittovaltiota kohti.</p><p>Esimerkkinä euron velkakriisi, jossa valtavilla EU-maiden johtajien panostuksilla on useaan otteeseen järjestelty mm. Kreikan velkoja. Kreikan, joka oikeasti ei koskaan täyttänyt euro-alueeseen liittymisen ehtoja.&nbsp; Valtionvarainministeriön mukaan noissa järjestelyissä syyttömälle Suomellekin on tullut miljardikaupalla vastuita.<br /><br />Yksinkertaisin hoitomenetelmä olisi ollut, että Kreikkaa rahoittaneet maat (pääasiassa Saksa ja Ranska) olisivat itse pääomittaneet pankkejaan kestämään epävarmat Kreikan saatavat. Lisäksi Kreikka olisi päästetty konkurssiin ja maa olisi päässyt aloittamaan omalla valuutallaan puhtaalta pöydältä. Nyt Kreikka on korviaan myöten velkavankeudessa.</p><p>Vuoden 2015 pakolaiskriisi johtui puhtaasti avointen rajojen politiikasta. Tuolloinhan Suomi päätti ottaa turvallisesta Ruotsista yli 30&nbsp;000 pääasiassa pääasiasta Lähi-idästä lähtenyttä turvapaikanhakijaa. Esimerkiksi Australia ja Yhdysvallat pystyvät valvomaan merirajojaan huomattavasti paremmin. Ihmisten auttamiset pitäisi pyrkiä tekemään ongelmamaiden tuntumassa.<br /><br />Afrikasta tuleva siirtolaiskriisi syntyi pitkälle Libyan sodasta, jossa Barack Obaman/Hillary Clintonin hallinto yhdessä mm. Ranskan ja Britannian kanssa kaatoivat Muammar Gaddafin hallinnon ja saattoivat maan täydelliseen sekasortoon. Ja siten mahdollistivat afrikkalaisen siirtolaisvirran Eurooppaan.</p><p>Eräs huomiota vaativa asia tohtori Saralehdon kirjoituksessa on toisella tavalla ajattelevien ihmisten ja tahojen nimittely. Yleensä poliittisia ja muitakin ryhmiä kutsutaan niillä nimillä, joita he itse itsestään käyttävät.</p><p>Esimerkkinä lause: &rdquo;Nationalisteja ja erilaisia populisteja on tullut kuin sieniä sateella lähes kaikkialle.&rdquo; Vähän aikaa sitten oli paljon hienoja puheita Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlistamiseksi. Olivatko nuo puhujat niitä nationalisteja? Ovatko populistit puolestaan niitä, jotka eivät halua liittovaltiota?</p><p>Toki Saralehdolla on paljon rakentaviakin ajatuksia, mutta moni asia siis kuitenkin myös särähtää korvaan.</p><p>Juha Vuorio, Oulu</p><p>diplomi-insinööri ja kaupunginvaltuutettu (ps)&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisönosastossa julkaistu vastineeni Sampsa Saralehdon kirjoitukseen Kalevassa 12.8.2018. Täytyy tosin sanoa, että Saralehto saa nyt samalla muidenkin edestä, ehkä hieman epäoikeudenmukaisestikin, koskapa epäasiallista ja perusteetonta termien käyttämistä harrastavat aika monet muutkin.

”Kansallisvaltioiden Eurooppa

Valtiotieteiden tohtori Sampsa Saralehto kirjoitti 12.8 yhtenäisestä Euroopasta ja sen vahvuudesta. Kirjoitus vaatii muutamia huomiota. Saralehdon mukaan, vaikka EU:lle vaaditaan uutta suuntaa, sitä ei kuitenkaan ole osattu kertoa.

Kyllä on osattu. Monet EU-kriitikot ovat vaatineet EU:n suunnan muuttamista takaisin kansallisvaltioiden yhteisöksi nykyisen liittovaltiokehityksen sijaan. Yksinkertaisempi vapaakauppaan tähtäävä unioni lisäisi maiden välistä tasapuolisuutta ja vähentäisi nykyisiä Jugoslavia -tyyppisiä jännitteitä.

Saralehdon mukaan EU:n ongelmat tiedetään ja ratkaisuja on olemassa. Itse puolestani sanoisin, että Unionin ongelmat näyttäisivät olevan aika lailla itse aiheutettuja ja ratkaisut puolestaan näyttäisivät askel askeleelta vievän liittovaltiota kohti.

Esimerkkinä euron velkakriisi, jossa valtavilla EU-maiden johtajien panostuksilla on useaan otteeseen järjestelty mm. Kreikan velkoja. Kreikan, joka oikeasti ei koskaan täyttänyt euro-alueeseen liittymisen ehtoja.  Valtionvarainministeriön mukaan noissa järjestelyissä syyttömälle Suomellekin on tullut miljardikaupalla vastuita.

Yksinkertaisin hoitomenetelmä olisi ollut, että Kreikkaa rahoittaneet maat (pääasiassa Saksa ja Ranska) olisivat itse pääomittaneet pankkejaan kestämään epävarmat Kreikan saatavat. Lisäksi Kreikka olisi päästetty konkurssiin ja maa olisi päässyt aloittamaan omalla valuutallaan puhtaalta pöydältä. Nyt Kreikka on korviaan myöten velkavankeudessa.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi johtui puhtaasti avointen rajojen politiikasta. Tuolloinhan Suomi päätti ottaa turvallisesta Ruotsista yli 30 000 pääasiassa pääasiasta Lähi-idästä lähtenyttä turvapaikanhakijaa. Esimerkiksi Australia ja Yhdysvallat pystyvät valvomaan merirajojaan huomattavasti paremmin. Ihmisten auttamiset pitäisi pyrkiä tekemään ongelmamaiden tuntumassa.

Afrikasta tuleva siirtolaiskriisi syntyi pitkälle Libyan sodasta, jossa Barack Obaman/Hillary Clintonin hallinto yhdessä mm. Ranskan ja Britannian kanssa kaatoivat Muammar Gaddafin hallinnon ja saattoivat maan täydelliseen sekasortoon. Ja siten mahdollistivat afrikkalaisen siirtolaisvirran Eurooppaan.

Eräs huomiota vaativa asia tohtori Saralehdon kirjoituksessa on toisella tavalla ajattelevien ihmisten ja tahojen nimittely. Yleensä poliittisia ja muitakin ryhmiä kutsutaan niillä nimillä, joita he itse itsestään käyttävät.

Esimerkkinä lause: ”Nationalisteja ja erilaisia populisteja on tullut kuin sieniä sateella lähes kaikkialle.” Vähän aikaa sitten oli paljon hienoja puheita Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlistamiseksi. Olivatko nuo puhujat niitä nationalisteja? Ovatko populistit puolestaan niitä, jotka eivät halua liittovaltiota?

Toki Saralehdolla on paljon rakentaviakin ajatuksia, mutta moni asia siis kuitenkin myös särähtää korvaan.

Juha Vuorio, Oulu

diplomi-insinööri ja kaupunginvaltuutettu (ps)”

]]>
1 http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261619-kansallisvaltioiden-eurooppa#comments Euroopan unioni Itsenäisyys Liittovaltio Terminologia Wed, 26 Sep 2018 19:38:09 +0000 Juha Vuorio http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261619-kansallisvaltioiden-eurooppa
Voisiko Suomi olla liittovaltio? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258402-voisiko-suomi-olla-liittovaltio <p>Liittovaltiot ovat valtioita, jotka koostuvat useista itsehallinnollisista alueista, joilla on keskitetty hallinto. Tunneituin liittovaltio lienee Amerikan Yhdysvallat, mutta aivan vastaavasti naapurimaamme Venäjä on liittovaltio. Eurooppalaisia liittovaltioita ovat esimerkiksi Belgia, Sveitsi ja Saksa.</p><p>Suomessa erilaisia hallinnollisia tasoja on nykyään kaksi: valtiollinen ja kunnallinen. Maakuntauudistuksen myötä muodostetaan valtion ja kuntien väliin maakunnallinen taso, joka ottaa vastattavakseen nykyisellään niin kunnille kuin valtiollekin kuuluneita tehtäviä. Ensimmäisessä vaiheessa maakunnan päätehtävänä on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä.</p><p>Suomessa on jo nykyisellään yksi maakunta, Ahvenanmaa, joka nauttii laajasta itsehallinnosta. On perusteltua kysyä, miksi Ahvenanmaan kaltaista itsehallinnollista ratkaisua ei voitaisi soveltaa tulevaisuudessa myös muissa Suomen maakunnissa? Itse haaveilen tulevaisuudesta, jossa eduskunta säätäisi lait, mutta jossa jokaisella maakunnalla olisi oikeus soveltaa tätä lainsäädäntöä omista lähtökohdistaan antamalla siitä asetuksia.</p><p>Keskushallinnolle keskittynyt valta ei tue päätöksenteon subsidiaritettiperiaatteen toteuttamista. Eduskunnassa ja eri ministeriöissä päätetään nykyisellään aivan liikaa asioista, jotka voitaisiin perustellusti päättää itse maakunnissa. Miksi esimerkiksi metsästysajoista ja -rajoituksista päätetään kansallisesti, eikä paikallisesti? Tai miksi Helsingistä sanellaan, millainen rakentaminen on missäkin maakunnassa sallittua? Eikö olisi kaikkien etu, että maakunnan ihmiset saisivat itse vaaleilla valittujen edustajiensa kautta päättää, kuinka asioita kunkin maakunnan sisällä hoidetaan?</p><p>Liittovaltiomalliin, tai ylipäätään maakuntien laajempaan autonomiaan, siirtymisessä on haasteensa. Maailman muuttuessa olisi kuitenkin tärkeää osata jakaa valtaa keskushallinnolta kansalaisille itselleen. Suomalaiset eivät kaipaa holhousta, vaan laajempaa kykyä päättää itse omista asioistaan. Kysykää vaikkapa sveitsiläisiltä tai saksalaisilta, haluaisivatko he keskittää enemmän valtaa keskushallinnolle? Vastaus on lähes sataprosenttisella varmuudella ei.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Liittovaltiot ovat valtioita, jotka koostuvat useista itsehallinnollisista alueista, joilla on keskitetty hallinto. Tunneituin liittovaltio lienee Amerikan Yhdysvallat, mutta aivan vastaavasti naapurimaamme Venäjä on liittovaltio. Eurooppalaisia liittovaltioita ovat esimerkiksi Belgia, Sveitsi ja Saksa.

Suomessa erilaisia hallinnollisia tasoja on nykyään kaksi: valtiollinen ja kunnallinen. Maakuntauudistuksen myötä muodostetaan valtion ja kuntien väliin maakunnallinen taso, joka ottaa vastattavakseen nykyisellään niin kunnille kuin valtiollekin kuuluneita tehtäviä. Ensimmäisessä vaiheessa maakunnan päätehtävänä on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä.

Suomessa on jo nykyisellään yksi maakunta, Ahvenanmaa, joka nauttii laajasta itsehallinnosta. On perusteltua kysyä, miksi Ahvenanmaan kaltaista itsehallinnollista ratkaisua ei voitaisi soveltaa tulevaisuudessa myös muissa Suomen maakunnissa? Itse haaveilen tulevaisuudesta, jossa eduskunta säätäisi lait, mutta jossa jokaisella maakunnalla olisi oikeus soveltaa tätä lainsäädäntöä omista lähtökohdistaan antamalla siitä asetuksia.

Keskushallinnolle keskittynyt valta ei tue päätöksenteon subsidiaritettiperiaatteen toteuttamista. Eduskunnassa ja eri ministeriöissä päätetään nykyisellään aivan liikaa asioista, jotka voitaisiin perustellusti päättää itse maakunnissa. Miksi esimerkiksi metsästysajoista ja -rajoituksista päätetään kansallisesti, eikä paikallisesti? Tai miksi Helsingistä sanellaan, millainen rakentaminen on missäkin maakunnassa sallittua? Eikö olisi kaikkien etu, että maakunnan ihmiset saisivat itse vaaleilla valittujen edustajiensa kautta päättää, kuinka asioita kunkin maakunnan sisällä hoidetaan?

Liittovaltiomalliin, tai ylipäätään maakuntien laajempaan autonomiaan, siirtymisessä on haasteensa. Maailman muuttuessa olisi kuitenkin tärkeää osata jakaa valtaa keskushallinnolta kansalaisille itselleen. Suomalaiset eivät kaipaa holhousta, vaan laajempaa kykyä päättää itse omista asioistaan. Kysykää vaikkapa sveitsiläisiltä tai saksalaisilta, haluaisivatko he keskittää enemmän valtaa keskushallinnolle? Vastaus on lähes sataprosenttisella varmuudella ei.

]]>
10 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258402-voisiko-suomi-olla-liittovaltio#comments Autonomia Liittovaltio Thu, 19 Jul 2018 09:16:03 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258402-voisiko-suomi-olla-liittovaltio
Tehkäämme hyvää Kristuksen nimessä! http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257026-tehkaamme-hyvaa-kristuksen-nimessa <p>Tänään sunnuntaina auringon lämpimästi paistessa, lintujen laulauessa ja puiston kukkien kukkiessa oli lysti kävellä jumalanpalvelukseen Tuiran kirkkoon, joka oli jokseenkin täynnä sanankuulijoista. Komeasti kajahtivat kesäiset virret naiskanttorin soittaessa ja laulaessa ja seurakunan ylistäessä kesäisen luonnon kauneutta.</p><p>Suurta tyydytystä toi myös Tuiran seurakunnan kirkkoherran, teologian tohtori <em>Niilo Pesosen</em> saarna apostoli Matteuksen kutsumisesta opetustehtäviin. &rdquo;Seuraa minua&rdquo;, Jeesus sanoi, ja Matteus, tullimies, publikaani, seurasi. Kun Jeesus meni Matteuksen kotiin ja söi veronkerääjän kaverien kanssa, fariseukset kysyivät häneltä, miksi syöt publikaanien kanssa, Jeesus vastasi: &rdquo;Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.&rdquo;</p><p>Tohtori Pesonen valotti Jeesuksen aikaista Israelin yhteiskuntaa, joka oli roomalaisten miehittämä. Publikaanit, nuo veronkantaja-tullimiehet, kantoivat kaupunkien porteilla tullimaksut Roomalle ja tunnetusti kiskoivat omaan pussiinsa ja rikastuivat virkatoimissaan ja siksi olivat halveksittuja.</p><p>Otan vielä toisen kohdan kirkkoherra Pesosen saarnasta. Hän kertoi kuinka Kristuksen kirkko leviää vauhdilla kaikkialla maailmassa, paitsi Euroopassa. Erityisesti Afrikassa kristinusko menestyy lähinnä kahdesta syystä: ihmiset elävät yhä lähellä luontoa ja ovat kosketuksessa Luojaansa. Toinen syy on, että kirkot, seurakunnat ja yksittäiset kristityt julistavat Jumalan sanaa kouluissa, oppilaitoksissa ja yliopistoissakin on teologinen opetus korkealla tasolla. Erään piispan sanoin: &rdquo;Kristityt tuntee siitä, että he tekevät hyvää.&rdquo;</p><p>Iloitsin tästä kotiseurakuntani kirkkoherran opettavaisesta ja ajankohtaisesta saarnasta ja ajattelin, että tässä on suora ja hyvä viesti tämän päivän Suomeen. EU on rationaalinen ja ateistinen. Vieraita uskontoja se suosii, mutta kristinuskoa se ajaa tietoisesti alas. EU:n lippuun ja muihin tunnuksiin, saati periaatejulistukseen, ei päästetty mitään kristinuskoon viittaavaa, vaikka koko kulttuuurimme rakentuu kristinuskolle. EU kieltää uskonsa ja Kristuksen!</p><p>Kuten roomalaiset hallitsivat Israelin maakuntaa, perivät raskaat veronsa Roomalle ja pakottivat juutalaisia roomalaisen lain alle, elämme me suomalaisetkin EU:n lakien ja tapojen alla. Alusta alkaen olemme maksaneet kaikesta arvonlisäveron alaisesta maksusta vajaan puolen prosenttiyksikön siivun EU:lle, joka näin vetää meiltä jäsenyysveroa EU:n liittovaltiolle.</p><p>Vuosi vuodelta viedään Suomea yhä kauemmaksi omasta päätöksenteosta. Kun ennen maksoimme pienviljelijällekin kansallista tukea ammattinsa harjoittamiseen, nyt tukea saavat vain suurviljelijät. Miljardin euron jäsenmaksusta emme tavalliselle ihmiselle saa juuri mitään, vaan kaiken vievät suurviljelijät ja kasvava publikaanien, byrokraattien ja lobbarien porukka, joka laatii lait niin, että veronkiertäjien &ndash; fariseusten ja publikaanien porukka &ndash; pääsee verottajan kouraa karkuun.</p><p>Se, joka seurasi viime torstain kyselytuntia eduskunnasta, saattoi havaita kuinka alas olemme vajonneet omassa päätösvallassamme, kun emme edes kuuluisaa sote-uudistusta kykene tekemään seisomalla omin jaloin ja tekemällä omia kansallisia päätöksiä. &rdquo;Joo-miehen&rdquo; päätökset voitaisiin tehdä muutaman ihmisen porukalla, ei siihen kansaneduskuntaa tarvita.</p><p>Palaan lopuksi tohtori Niilo Pesosen saarnan kristinuskon ydinasiaan, siihen että kristityn tuntee siitä, että hän tekee hyvää. Kansalaisena kysyn: miksi kaikki hyvä pitää tehdä valtion, toisten veronmaksajien maksun päähän? Jospa 1000-vuotisen kristillisen perinteen mukaisesti valtiomme ja kirkkomme johtajat julkisesti kiittäisivät Jumalaa kaikesta hänen meille osoittamasta hyvyydestä, niin kansamme nurisematta antaisi kohtuullisen siivun &ndash; Jumalaa ja Kristusta ylistäen &ndash; suomalaisten hädänalaisten lisäksi myös todellisessa hädässä Suomeen tuleville. Ehkä silloin Suomen valtio ja kirkko menestyisivät ja kasvaisivat.</p><p>Kiitollisena muistelen sitä, että olen saanut kasvaa kristillis-isänmaallisessa Suomessa. Nyt mieli järkyttyneenä olen lukenut uutisia suomalaisista oppikirjoista, joissa maahanmuuttotaustaisia juuriltaan aavikkojen lapsia kasvatetaan kiittämään Allahia tästä kauniista maasta Suomesta, sen metsistä ja järvistä. &ndash; Suomen publikaanien ja fariseusten mielestä Suvivirsi ei kuitenkaan heille sovi, koska se on ristiriidassa heidän kotoutumisen kanssa. Mielestäni se sopii &ndash; ja sen pitää sopia &ndash; kaikille suomalaisille ja suomalaisiksi kasvatettaville lapsille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään sunnuntaina auringon lämpimästi paistessa, lintujen laulauessa ja puiston kukkien kukkiessa oli lysti kävellä jumalanpalvelukseen Tuiran kirkkoon, joka oli jokseenkin täynnä sanankuulijoista. Komeasti kajahtivat kesäiset virret naiskanttorin soittaessa ja laulaessa ja seurakunan ylistäessä kesäisen luonnon kauneutta.

Suurta tyydytystä toi myös Tuiran seurakunnan kirkkoherran, teologian tohtori Niilo Pesosen saarna apostoli Matteuksen kutsumisesta opetustehtäviin. ”Seuraa minua”, Jeesus sanoi, ja Matteus, tullimies, publikaani, seurasi. Kun Jeesus meni Matteuksen kotiin ja söi veronkerääjän kaverien kanssa, fariseukset kysyivät häneltä, miksi syöt publikaanien kanssa, Jeesus vastasi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.”

Tohtori Pesonen valotti Jeesuksen aikaista Israelin yhteiskuntaa, joka oli roomalaisten miehittämä. Publikaanit, nuo veronkantaja-tullimiehet, kantoivat kaupunkien porteilla tullimaksut Roomalle ja tunnetusti kiskoivat omaan pussiinsa ja rikastuivat virkatoimissaan ja siksi olivat halveksittuja.

Otan vielä toisen kohdan kirkkoherra Pesosen saarnasta. Hän kertoi kuinka Kristuksen kirkko leviää vauhdilla kaikkialla maailmassa, paitsi Euroopassa. Erityisesti Afrikassa kristinusko menestyy lähinnä kahdesta syystä: ihmiset elävät yhä lähellä luontoa ja ovat kosketuksessa Luojaansa. Toinen syy on, että kirkot, seurakunnat ja yksittäiset kristityt julistavat Jumalan sanaa kouluissa, oppilaitoksissa ja yliopistoissakin on teologinen opetus korkealla tasolla. Erään piispan sanoin: ”Kristityt tuntee siitä, että he tekevät hyvää.”

Iloitsin tästä kotiseurakuntani kirkkoherran opettavaisesta ja ajankohtaisesta saarnasta ja ajattelin, että tässä on suora ja hyvä viesti tämän päivän Suomeen. EU on rationaalinen ja ateistinen. Vieraita uskontoja se suosii, mutta kristinuskoa se ajaa tietoisesti alas. EU:n lippuun ja muihin tunnuksiin, saati periaatejulistukseen, ei päästetty mitään kristinuskoon viittaavaa, vaikka koko kulttuuurimme rakentuu kristinuskolle. EU kieltää uskonsa ja Kristuksen!

Kuten roomalaiset hallitsivat Israelin maakuntaa, perivät raskaat veronsa Roomalle ja pakottivat juutalaisia roomalaisen lain alle, elämme me suomalaisetkin EU:n lakien ja tapojen alla. Alusta alkaen olemme maksaneet kaikesta arvonlisäveron alaisesta maksusta vajaan puolen prosenttiyksikön siivun EU:lle, joka näin vetää meiltä jäsenyysveroa EU:n liittovaltiolle.

Vuosi vuodelta viedään Suomea yhä kauemmaksi omasta päätöksenteosta. Kun ennen maksoimme pienviljelijällekin kansallista tukea ammattinsa harjoittamiseen, nyt tukea saavat vain suurviljelijät. Miljardin euron jäsenmaksusta emme tavalliselle ihmiselle saa juuri mitään, vaan kaiken vievät suurviljelijät ja kasvava publikaanien, byrokraattien ja lobbarien porukka, joka laatii lait niin, että veronkiertäjien – fariseusten ja publikaanien porukka – pääsee verottajan kouraa karkuun.

Se, joka seurasi viime torstain kyselytuntia eduskunnasta, saattoi havaita kuinka alas olemme vajonneet omassa päätösvallassamme, kun emme edes kuuluisaa sote-uudistusta kykene tekemään seisomalla omin jaloin ja tekemällä omia kansallisia päätöksiä. ”Joo-miehen” päätökset voitaisiin tehdä muutaman ihmisen porukalla, ei siihen kansaneduskuntaa tarvita.

Palaan lopuksi tohtori Niilo Pesosen saarnan kristinuskon ydinasiaan, siihen että kristityn tuntee siitä, että hän tekee hyvää. Kansalaisena kysyn: miksi kaikki hyvä pitää tehdä valtion, toisten veronmaksajien maksun päähän? Jospa 1000-vuotisen kristillisen perinteen mukaisesti valtiomme ja kirkkomme johtajat julkisesti kiittäisivät Jumalaa kaikesta hänen meille osoittamasta hyvyydestä, niin kansamme nurisematta antaisi kohtuullisen siivun – Jumalaa ja Kristusta ylistäen – suomalaisten hädänalaisten lisäksi myös todellisessa hädässä Suomeen tuleville. Ehkä silloin Suomen valtio ja kirkko menestyisivät ja kasvaisivat.

Kiitollisena muistelen sitä, että olen saanut kasvaa kristillis-isänmaallisessa Suomessa. Nyt mieli järkyttyneenä olen lukenut uutisia suomalaisista oppikirjoista, joissa maahanmuuttotaustaisia juuriltaan aavikkojen lapsia kasvatetaan kiittämään Allahia tästä kauniista maasta Suomesta, sen metsistä ja järvistä. – Suomen publikaanien ja fariseusten mielestä Suvivirsi ei kuitenkaan heille sovi, koska se on ristiriidassa heidän kotoutumisen kanssa. Mielestäni se sopii – ja sen pitää sopia – kaikille suomalaisille ja suomalaisiksi kasvatettaville lapsille.

]]>
151 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257026-tehkaamme-hyvaa-kristuksen-nimessa#comments EU Kirkko Kristinusko Liittovaltio Suvivirsi Sun, 17 Jun 2018 11:11:47 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257026-tehkaamme-hyvaa-kristuksen-nimessa
Kehittyvien maakuntien EU http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu <p>Keskustelu käy kuumana uuden maakuntamallin ja siihen liittyvän sote-uudistuksen tiimoilta. Mutta vähemmän on ollut puhetta siitä, miten maakuntamalli liittyy EU:n sisäiseen desentralisaatioon ja federalisaatioon eli hajauttamis- ja liittovaltiokehitykseen, ja sitä kautta lähitulevaisuudessa tehtäviin päätöksiin&nbsp;Euroopan unionin <a href="https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/valkoinen_kirja_euroopan_tulevaisuudesta_fi.pdf">mahdollisesta syventämisestä</a>.</p><p>EU:n sisällä vahva &quot;maakuntatason&quot; hallintoaluejako eli valtioiden sisäinen jako erillisiin itsehallintoalueisiin on varsin yleinen. Esimerkiksi Espanja ja Saksa koostuvat vahvoista, kulttuurillisesti erilaisista ja historiallisesti itsenäisistä itsehallintoalueista.</p><p>Suomessakin on ollut aikoja, jolloin &quot;maakuntatason&quot; hallintoaluejako on ollut vahva. Esimerkiksi keskiajalla linnaläänejä, jotka osin pohjautuivat myöhäisrautakautisiin heimorajoihin, hallittiin suhteessa toisiinsa varsin itsenäisesti. Viime aikoina tällainen vahva hallintoaluejako on kuitenkin puuttunut, vaikka historialliset läänit elävätkin edelleen kulttuuri- ja murrerajoina.</p><p>Suomen uudessa maakuntamallissa 18 maakuntaa eli itsehallintoaluetta on tarkoitettu korvaamaan talous- ja hallintoyksiköinä kunnat, jotka ovat siihen tarkoitukseen liian pieniä ollakseen nykymaailmassa tehokkaita. Tätä päämäärää uusi malli ei kuitenkaan saavuta, sillä tulevista 18 maakunnasta osa on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Miksi mallin kanssa siis edetään? Pikainen tarkastelu osoittaa, että maakuntamallin päämäärät voidaan liittää myös EU:n liittovaltiokehitykseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkija Pierre Salmon analysoi jo 2000 ilmestyneessä mielenkiintoisessa <a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/seminar/2000/fiscal/salmon.pdf">artikkelissaan</a>&nbsp;EU:n eri tasoisten hallintoalueiden välisiä suhteita. Hän jakaa EU:n sisäisen hallinnon neljään eri tasoon: ylimpänä eli ykköstasona on Euroopan unionin hallinto, 2. taso ovat nykyiset kansallisvaltiot, 3. taso ovat valtioiden sisäiset itsehallintoalueet eli &quot;maakuntataso&quot;, ja 4. taso kaupungit ja kunnat eli paikallistason hallinto.</p><p>Unionissa nämä eri hallinnon tasot kilpailevat keskenään. Tasojen keskinäisten valtasuhteiden ongelmat ovat olleet varsin samanlaisia kaikissa jäsenmaissa, lukuun ottamatta &quot;maakuntatasoa&quot; (Salmonilla hallinnon taso 3). Suomi on ollut kolmostason hallinnon kannalta poikkeus, sillä meiltä on puuttunut vahva maakuntatason organisaatio, mikä on kasvattanut kuntien valtaa suhteessa valtionhallintoon. Uusi maakuntamalli muuttaa tämän, mutta ei ehdotetussa muodossaan poista kaikkia nykyjärjestelmän ongelmia, koska osa maakunnista on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Sen sijaan jos uusia maakuntia ajatellaan uudessa hallintojärjestelmässä ja erityisesti mahdollisen tulevan liittovaltion hallintojärjestelmässä kuntien korvaajana, eivät ehdotetut 18 maakuntaa vaikuta liian monelta tai liian pieneltä Suomen sisäisessä mittakaavassa.</p><p>Kuntien aseman heikentyminen tulevaisuudessa saa tukea <a href="http://vnk.fi/documents/10616/1865308/Hallituksen+linjausten+perustelumuistio.pdf/bc797c5a-6508-4c0b-989b-1ac91894a878/Hallituksen+linjausten+perustelumuistio.pdf.pdf">hallituksen linjausten perustelumuistiosta</a>&nbsp;(2015, s. 15), jossa todetaan: &quot;Itsehallintoalueet [l. maakunnat] olisi perusteltua perustaa heti alusta lähtien monitoimialaisiksi.&quot; &quot;Itsehallintoalueille sopivat ... itsenäistä harkintavaltaa sisältävät ... tehtävät.&quot; Kunnille jäävät tässä paikallisdemokratia, sekä &quot;elinvoimatehtävät&quot;, joiden molempien luonne ja vaikuttavuus uuden hallintomallin reaalitodellisuudessa jää esityksissä varsin avoimeksi. Käytännössä kunnille ehkä <a href="http://alueuudistus.fi/tehtavat">jäänee sivistys- ja kulttuuritoimi</a>, jotka vanhastaan ovat luonteeltaan osin paikallisia, koska ne hyödyntävät paikallisia perinteitä ja kulttuurillista jatkuvuutta.</p><p>Yhdentyvässä Euroopassa nyt ehdotetut maakunnat kuitenkin ovat edelleen liian pieniä talous- ja hallintoyksiköitä. Alun perin ehdotettiinkin 12:sta tai 13:sta maakuntaa, tai jopa vain 5-6 suuraluetta. Näistä edellinen malli on ehkä edelleen liian pieni EU-tason aluejaoksi. Maakuntia EU:n maakuntatason hallintoalueina olisi siis todennäköisesti järkevää pian yhdistellä ja jakaa uudelleen. Tätä tukee em. hallituksen muistiossa maininta, että itsehallintoalueiden oma verotusoikeus voi olla merkittävä rahoituslähde vain, jos alueita on korkeintaan viisi. 18 maakunnan malli korvautuisikin siis todennäköisesti melko pian 5-6 suuralueen mallilla, joiden keskuksina toimisivat todennäköisimmin alueidensa suurimmat <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247716-nain-valta-keskittyy-helsinkiin-jos-juha-sipilan-suunnitelma-onnistuu-maakuntavaalit?ref=suosituimmat">kaupungit, jotka johtaisivat kehitystä alueillaan</a>. Tässä tulevaisuusskenaariossa vastakkainasettelu suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntien välillä vaikuttaa siten turhalta huolelta.</p><p>&nbsp;</p><p>Liittovaltiokehityksen suurimpia ongelmia on, että EU:n rahoitus on edelleen varsin vaatimatonta suhteessa valtioiden budjetteihin. Asia tuskin muuttuu, ennen kuin EU:lla on verotusoikeus.</p><p>Mikäli maakunnat saavat <a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2018/maakuntien-verotusoikeus-kytkeytyy-tehtavien-mittakaavaan">kaavaillun verotusoikeuden</a>&nbsp;ja myöhemmin myös <a href="https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-parlamentin-puhemis-vaatii-eun-budjetin-tuplaamista-ja-verotusoikeutta/">ehdotettu EU-vero</a>&nbsp;toteutuu, olisi Suomessa siinä vaiheessa neljä eri verottajaa: kunnat, maakunnat, Suomen valtio ja EU. Kaikki neljä hallinnon tasoa siis kantaisivat erikseen omaa veroa.</p><p>On selvää, ettei näin monimutkainen järjestelmä ole kestävä. Näenkin, että tiivistyvä liittovaltiokehitys tiputtaisi näistä piakkoin pois kunnallisveron, sekä lopulta todennäköisesti myös valtionverotuksen, joka siirtyisi liittovaltiolle sen muuttuessa ylimmäksi hallinnon tasoksi puolustusjärjestelmää myöten (vrt. hiljattainen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9928902">edistysaskel EU:n yhteiseksi puolustukseksi</a>).</p><p>Miten liittovaltiokehitys tässä katsannossa sitten muuten etenisi? Salmon uumoilee, että liittovaltion vahvistuessa jotkut nykyisten kansallisvaltioiden sisäiset vahvat itsehallintoalueet voisivat lopulta tulla itsenäisiksi liittovaltion osavaltioiksi (ks. Salmon s. 34).</p><p>Unionin <a href="https://aer.eu/draft-european-charter-of-regional-democracy/"><em>Charter for regional democracy</em></a>&#39;n artiklassa 41 mainitaankin, että valtioiden sisäiset hallinnolliset alueet voivat unionissa tehdä alueidenvälistä yhteistyötä valtioiden rajojen ylitse. Tämä on tietysti luontevaa, kun ajatellaan tulevaa liittovaltiota, jossa uudet, nykyisten valtioiden rajat ylittävät &ldquo;EU-maakunnat&rdquo; voisivat laajasti korvata nykyisten valtioiden tehtävät lukuun ottamatta EU:n yhteistä talous- ja puolustuspolitiikkaa.</p><p>Tällaisen unioninlaajuisen desentralisaatiokehityksen seurauksena olisi, että nykyiset kansallisvaltioiden rakenteet lopulta hajoaisivat maakuntatason alueiden yhdistyessä ja erotessa nykyisten valtioiden rajojen ylitse. Nykyisille kansallisvaltioille jäisi ainakin alkuvaiheessa kansallisen puolustuksen koordinointi, sekä maakuntahallinnon väliportaana toimiminen.</p><p>Koska &quot;maakuntatason&quot; yksiköt ovat paljon pienempiä kuin nykyiset valtiot, seuraisi siitä, että niiden olisi sekä taloudellisista, että puolustuksellisista syistä hyvin vaikea erota liittovaltiosta, mikä vahvistaisi liittovaltion vakautta tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna maakuntatason hallinnon vahvistaminen liittovaltiokehityksen yhteydessä siis sementoi tulevan liittovaltion tehokkaasti.</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n julkaisemista raporteista käy ilmi, että unionin yhteistyö suoraan kansallisvaltioita alemman tason hallinnon kanssa on vähitellen vahvistunut ja samalla tämän tason hallintoa on pyritty aktiivisesti vahvistamaan (ks. esim. Euroopan alueiden komitean <a href="http://cor.europa.eu/en/documentation/studies/Documents/division-of-powers_additional-fiscal-budgetary-elements.pdf">raportti vuodelta 2012</a>). EU:n käytännön toimet siis näyttäisivät selvästi tukevat liittovaltiokehitystä tässä suhteessa.</p><p>Pierre Salmonin mukaan liittovaltiokehityksen puolustajat pyrkivät ajamaan päämääräänsä eri poliittisten eturyhmien avulla (Salmon s. 29-30). Yksi esimerkki tästä ovat kansallisten monopolien yksityistämiseen pyrkivät tahot. Se, että Suomessa maakuntatason hallinnon vahvistaminen euromaiden keskimääräistä hallinnon tasojen tilannetta vastaavaksi tuli meillä koplatuksi yksityistämiseen nojaavaan sote-uudistukseen ei siis ole yllättävää, vaan noudattelee liittovaltiokehityksen yleisiä trendejä.</p><p>Kiinnostavaa on myös se, että Salmon jo vuonna 2000 julkaistussa analyysissaan mainitsee esimerkkinä EU-jäsenvaltioiden sisäisestä desentralisaatiokehityksestä Skotlannin ja Walesin. Se, että erityisesti Skotlannin itsenäistymispyrkimykset olisivat piankin voineet realisoitua liittovaltiokehityksen edetessä yllä kuvattujen mekanismien kautta, tekee Brexitistä Ison Britannian ja Kansainyhteisön kannalta aika lailla ymmärrettävämmän.</p><p>Historiallisesti desentralisaatiota ja sen vastakohtaa eli sentralisaatiota, valtiojohtoisuuden lisäämistä, on käytetty ennen kaikkea valtapolitiiikan välineenä: &ldquo;hajoita ja hallitse&rdquo;. Tämän blogin loppupäätelmänä voidaankin todeta, että jos tarkoitus on luoda EU:sta liittovaltio, joka ei heti kättelyssä hajoa sitä jo alun perin vaivaavaan sisäiseen kielelliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen hajanaisuuteen, yllä kuvatun kaltainen desentralisaatio kolmostason hallinnon kautta on se tapa, jonka kautta unionin syventäminen kannattaa tehdä.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki tutkimusartikkeliin:</p><p><a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/seminar/2000/fiscal/salmon.pdf">Salmon, Pierre: &quot;Decentralization and Supranationality: The Case of the European Union&quot;, 2000</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu käy kuumana uuden maakuntamallin ja siihen liittyvän sote-uudistuksen tiimoilta. Mutta vähemmän on ollut puhetta siitä, miten maakuntamalli liittyy EU:n sisäiseen desentralisaatioon ja federalisaatioon eli hajauttamis- ja liittovaltiokehitykseen, ja sitä kautta lähitulevaisuudessa tehtäviin päätöksiin Euroopan unionin mahdollisesta syventämisestä.

EU:n sisällä vahva "maakuntatason" hallintoaluejako eli valtioiden sisäinen jako erillisiin itsehallintoalueisiin on varsin yleinen. Esimerkiksi Espanja ja Saksa koostuvat vahvoista, kulttuurillisesti erilaisista ja historiallisesti itsenäisistä itsehallintoalueista.

Suomessakin on ollut aikoja, jolloin "maakuntatason" hallintoaluejako on ollut vahva. Esimerkiksi keskiajalla linnaläänejä, jotka osin pohjautuivat myöhäisrautakautisiin heimorajoihin, hallittiin suhteessa toisiinsa varsin itsenäisesti. Viime aikoina tällainen vahva hallintoaluejako on kuitenkin puuttunut, vaikka historialliset läänit elävätkin edelleen kulttuuri- ja murrerajoina.

Suomen uudessa maakuntamallissa 18 maakuntaa eli itsehallintoaluetta on tarkoitettu korvaamaan talous- ja hallintoyksiköinä kunnat, jotka ovat siihen tarkoitukseen liian pieniä ollakseen nykymaailmassa tehokkaita. Tätä päämäärää uusi malli ei kuitenkaan saavuta, sillä tulevista 18 maakunnasta osa on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Miksi mallin kanssa siis edetään? Pikainen tarkastelu osoittaa, että maakuntamallin päämäärät voidaan liittää myös EU:n liittovaltiokehitykseen.

 

Tutkija Pierre Salmon analysoi jo 2000 ilmestyneessä mielenkiintoisessa artikkelissaan EU:n eri tasoisten hallintoalueiden välisiä suhteita. Hän jakaa EU:n sisäisen hallinnon neljään eri tasoon: ylimpänä eli ykköstasona on Euroopan unionin hallinto, 2. taso ovat nykyiset kansallisvaltiot, 3. taso ovat valtioiden sisäiset itsehallintoalueet eli "maakuntataso", ja 4. taso kaupungit ja kunnat eli paikallistason hallinto.

Unionissa nämä eri hallinnon tasot kilpailevat keskenään. Tasojen keskinäisten valtasuhteiden ongelmat ovat olleet varsin samanlaisia kaikissa jäsenmaissa, lukuun ottamatta "maakuntatasoa" (Salmonilla hallinnon taso 3). Suomi on ollut kolmostason hallinnon kannalta poikkeus, sillä meiltä on puuttunut vahva maakuntatason organisaatio, mikä on kasvattanut kuntien valtaa suhteessa valtionhallintoon. Uusi maakuntamalli muuttaa tämän, mutta ei ehdotetussa muodossaan poista kaikkia nykyjärjestelmän ongelmia, koska osa maakunnista on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Sen sijaan jos uusia maakuntia ajatellaan uudessa hallintojärjestelmässä ja erityisesti mahdollisen tulevan liittovaltion hallintojärjestelmässä kuntien korvaajana, eivät ehdotetut 18 maakuntaa vaikuta liian monelta tai liian pieneltä Suomen sisäisessä mittakaavassa.

Kuntien aseman heikentyminen tulevaisuudessa saa tukea hallituksen linjausten perustelumuistiosta (2015, s. 15), jossa todetaan: "Itsehallintoalueet [l. maakunnat] olisi perusteltua perustaa heti alusta lähtien monitoimialaisiksi." "Itsehallintoalueille sopivat ... itsenäistä harkintavaltaa sisältävät ... tehtävät." Kunnille jäävät tässä paikallisdemokratia, sekä "elinvoimatehtävät", joiden molempien luonne ja vaikuttavuus uuden hallintomallin reaalitodellisuudessa jää esityksissä varsin avoimeksi. Käytännössä kunnille ehkä jäänee sivistys- ja kulttuuritoimi, jotka vanhastaan ovat luonteeltaan osin paikallisia, koska ne hyödyntävät paikallisia perinteitä ja kulttuurillista jatkuvuutta.

Yhdentyvässä Euroopassa nyt ehdotetut maakunnat kuitenkin ovat edelleen liian pieniä talous- ja hallintoyksiköitä. Alun perin ehdotettiinkin 12:sta tai 13:sta maakuntaa, tai jopa vain 5-6 suuraluetta. Näistä edellinen malli on ehkä edelleen liian pieni EU-tason aluejaoksi. Maakuntia EU:n maakuntatason hallintoalueina olisi siis todennäköisesti järkevää pian yhdistellä ja jakaa uudelleen. Tätä tukee em. hallituksen muistiossa maininta, että itsehallintoalueiden oma verotusoikeus voi olla merkittävä rahoituslähde vain, jos alueita on korkeintaan viisi. 18 maakunnan malli korvautuisikin siis todennäköisesti melko pian 5-6 suuralueen mallilla, joiden keskuksina toimisivat todennäköisimmin alueidensa suurimmat kaupungit, jotka johtaisivat kehitystä alueillaan. Tässä tulevaisuusskenaariossa vastakkainasettelu suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntien välillä vaikuttaa siten turhalta huolelta.

 

Liittovaltiokehityksen suurimpia ongelmia on, että EU:n rahoitus on edelleen varsin vaatimatonta suhteessa valtioiden budjetteihin. Asia tuskin muuttuu, ennen kuin EU:lla on verotusoikeus.

Mikäli maakunnat saavat kaavaillun verotusoikeuden ja myöhemmin myös ehdotettu EU-vero toteutuu, olisi Suomessa siinä vaiheessa neljä eri verottajaa: kunnat, maakunnat, Suomen valtio ja EU. Kaikki neljä hallinnon tasoa siis kantaisivat erikseen omaa veroa.

On selvää, ettei näin monimutkainen järjestelmä ole kestävä. Näenkin, että tiivistyvä liittovaltiokehitys tiputtaisi näistä piakkoin pois kunnallisveron, sekä lopulta todennäköisesti myös valtionverotuksen, joka siirtyisi liittovaltiolle sen muuttuessa ylimmäksi hallinnon tasoksi puolustusjärjestelmää myöten (vrt. hiljattainen edistysaskel EU:n yhteiseksi puolustukseksi).

Miten liittovaltiokehitys tässä katsannossa sitten muuten etenisi? Salmon uumoilee, että liittovaltion vahvistuessa jotkut nykyisten kansallisvaltioiden sisäiset vahvat itsehallintoalueet voisivat lopulta tulla itsenäisiksi liittovaltion osavaltioiksi (ks. Salmon s. 34).

Unionin Charter for regional democracy'n artiklassa 41 mainitaankin, että valtioiden sisäiset hallinnolliset alueet voivat unionissa tehdä alueidenvälistä yhteistyötä valtioiden rajojen ylitse. Tämä on tietysti luontevaa, kun ajatellaan tulevaa liittovaltiota, jossa uudet, nykyisten valtioiden rajat ylittävät “EU-maakunnat” voisivat laajasti korvata nykyisten valtioiden tehtävät lukuun ottamatta EU:n yhteistä talous- ja puolustuspolitiikkaa.

Tällaisen unioninlaajuisen desentralisaatiokehityksen seurauksena olisi, että nykyiset kansallisvaltioiden rakenteet lopulta hajoaisivat maakuntatason alueiden yhdistyessä ja erotessa nykyisten valtioiden rajojen ylitse. Nykyisille kansallisvaltioille jäisi ainakin alkuvaiheessa kansallisen puolustuksen koordinointi, sekä maakuntahallinnon väliportaana toimiminen.

Koska "maakuntatason" yksiköt ovat paljon pienempiä kuin nykyiset valtiot, seuraisi siitä, että niiden olisi sekä taloudellisista, että puolustuksellisista syistä hyvin vaikea erota liittovaltiosta, mikä vahvistaisi liittovaltion vakautta tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna maakuntatason hallinnon vahvistaminen liittovaltiokehityksen yhteydessä siis sementoi tulevan liittovaltion tehokkaasti.

 

EU:n julkaisemista raporteista käy ilmi, että unionin yhteistyö suoraan kansallisvaltioita alemman tason hallinnon kanssa on vähitellen vahvistunut ja samalla tämän tason hallintoa on pyritty aktiivisesti vahvistamaan (ks. esim. Euroopan alueiden komitean raportti vuodelta 2012). EU:n käytännön toimet siis näyttäisivät selvästi tukevat liittovaltiokehitystä tässä suhteessa.

Pierre Salmonin mukaan liittovaltiokehityksen puolustajat pyrkivät ajamaan päämääräänsä eri poliittisten eturyhmien avulla (Salmon s. 29-30). Yksi esimerkki tästä ovat kansallisten monopolien yksityistämiseen pyrkivät tahot. Se, että Suomessa maakuntatason hallinnon vahvistaminen euromaiden keskimääräistä hallinnon tasojen tilannetta vastaavaksi tuli meillä koplatuksi yksityistämiseen nojaavaan sote-uudistukseen ei siis ole yllättävää, vaan noudattelee liittovaltiokehityksen yleisiä trendejä.

Kiinnostavaa on myös se, että Salmon jo vuonna 2000 julkaistussa analyysissaan mainitsee esimerkkinä EU-jäsenvaltioiden sisäisestä desentralisaatiokehityksestä Skotlannin ja Walesin. Se, että erityisesti Skotlannin itsenäistymispyrkimykset olisivat piankin voineet realisoitua liittovaltiokehityksen edetessä yllä kuvattujen mekanismien kautta, tekee Brexitistä Ison Britannian ja Kansainyhteisön kannalta aika lailla ymmärrettävämmän.

Historiallisesti desentralisaatiota ja sen vastakohtaa eli sentralisaatiota, valtiojohtoisuuden lisäämistä, on käytetty ennen kaikkea valtapolitiiikan välineenä: “hajoita ja hallitse”. Tämän blogin loppupäätelmänä voidaankin todeta, että jos tarkoitus on luoda EU:sta liittovaltio, joka ei heti kättelyssä hajoa sitä jo alun perin vaivaavaan sisäiseen kielelliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen hajanaisuuteen, yllä kuvatun kaltainen desentralisaatio kolmostason hallinnon kautta on se tapa, jonka kautta unionin syventäminen kannattaa tehdä.

 

Linkki tutkimusartikkeliin:

Salmon, Pierre: "Decentralization and Supranationality: The Case of the European Union", 2000

 

]]>
3 http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu#comments EU Itsehallintoalueet Liittovaltio Maakunnat Sote Wed, 16 May 2018 09:07:05 +0000 Marianna Ridderstad http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu
EU on jo liittovaltio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio <p>Euroopan unioni on liittovaltio.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan Suomessa hallituspuolueiden poliitikot väittävät, ettei mitään liittovaltiota ole olemassa tai syntymässä. Keskusteluympäristö on ulkopuoliselle kuuntelijalle varsin hämmentävä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aiheen pohtimiseksi kannattaa miettiä, mitä <em>liittovaltio</em> tarkoittaa eli mitkä ovat tärkeimmät elementit ja tunnusmerkit, jotka tekevät valtioiden välisestä liitosta liittovaltion.</p><p>&nbsp;</p><p>&ndash; EU:n lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella.</p><p>&ndash; EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden.</p><p>&ndash; EU määrää, miten me saamme omia rahojamme käyttää: Esim. maatalouden tukirahoituksille tarvitaan pääsääntöisesti aina EU-komission hyväksyntä.</p><p>&ndash; Suomi on alisteinen EU:n määräämälle ulkopolitiikalle.</p><p>&ndash; Valuuttaunionin myötä meillä ei ole enää omaa rahayksikköä, emmekä juurikaan voi vaikuttaa käyttämämme valuutan arvoon.</p><p>&ndash; Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Keskuspankki on yksi valtion/liittovaltion konkreettisimmista tunnusmerkeistä.</p><p>&ndash; Suomen kansa ei voi äänestämällä vaikuttaa siihen, ketkä istuvat Euroopan komissiossa, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja jota voi verrata hallitukseen.</p><p>&ndash; Euroopan parlamentin 751 jäsenestä vain 13 on suomalaisia, eikä Euroopan parlamentin jäsenillä edes ole aloiteoikeutta lainsäädännössä.</p><p>&ndash; Olemme EU-kansalaisia: Jopa passin kannessa lukee ensin Euroopan unioni ja vasta sen alla Suomi.</p><p>&ndash; Konkreettisten tunnusmerkkien lisäksi EU:lla on myös liittovaltion symbolisia tunnuksia, kuten lippu ja hymni.</p><p>&nbsp;</p><p>Monilla mittareilla tarkasteltuna me siis elämme jo nyt EU-liittovaltiossa, vaikka moni muuta väittää. Liittovaltiokehitys kävi selväksi viimeistään Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen &ndash; joka luotiin korvikkeeksi EU:n perustuslaille &ndash; myötä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Päätösvaltaa siirretään edelleen Suomesta</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muutos, jossa päätösvaltaa siirretään eri keinoilla pois Suomesta, ei ole suinkaan päättynyt. Mieleeni tulevia esimerkkejä vuosilta 2015&ndash;2018:</p><p>&nbsp;</p><p>&ndash; Suomen rautateiden matkustajaliikenne (VR) avataan ulkomaalaiselle kilpailulle EU:n päätöksestä.</p><p>&ndash; EU:lle päätettiin perustaa yhteinen syyttäjänvirasto (EPPO).</p><p>&ndash; EU:n pankkiunioni etenee. Siihen sisältyy kaikkien EU-maiden yhteinen pankkitalletussuoja.</p><p>&ndash; EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia, joihin sisältyy kansainvälinen investointituomioistuin. Tämä vie Suomen oikeuksien tuomiovaltaa ulkomaiseen tuomioistuimeen.</p><p>&ndash; Komissio on todennut, että brexitin johdosta EU-integraation on syvennyttävä entisestään.</p><p>&ndash; Komission eli EU:n hallituksen kaikki komissaarit ovat yhä näkyvästi liittovaltiomyönteisiä. Riittävä liittovaltiomyönteisyys on painavin yksittäinen tekijä EU:n virkanimityksissä.</p><p>&ndash; Komission puheenjohtaja ehdotti jäsenvaltioille yhteistä eurovaaliäänestystä, jossa suomalainen voisi äänestää esimerkiksi kreikkalaista.</p><p>&ndash; Komission puheenjohtaja ehdotti EU:n yhteistä armeijaa.</p><p>&ndash; EU-maat valitsivat Eurooppa-neuvoston jatkokaudelle puheenjohtajaksi (<em>President of the European Council</em>) federalismia ajavan puolalaisen Donald Tuskin, vaikka Puola itse vastusti tämän valitsemista.</p><p>&ndash; Komissio valmistelee nyt EU:n historian vakavinta puuttumista Puolan sisäpolitiikkaan &quot;oikeusvaltion turvaamiseksi&quot;. Oikeasti tämä johtuu siitä, että Puolassa on kansallismielinen hallitus. Esimerkiksi Espanjan tilanteeseen (Katalonian poliittiset vangit) taas ei puututa lainkaan, koska Katalonian itsenäistyminen koetaan uhkana EU:lle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on liittovaltio.

 

Samaan aikaan Suomessa hallituspuolueiden poliitikot väittävät, ettei mitään liittovaltiota ole olemassa tai syntymässä. Keskusteluympäristö on ulkopuoliselle kuuntelijalle varsin hämmentävä.

 

Aiheen pohtimiseksi kannattaa miettiä, mitä liittovaltio tarkoittaa eli mitkä ovat tärkeimmät elementit ja tunnusmerkit, jotka tekevät valtioiden välisestä liitosta liittovaltion.

 

– EU:n lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella.

– EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden.

– EU määrää, miten me saamme omia rahojamme käyttää: Esim. maatalouden tukirahoituksille tarvitaan pääsääntöisesti aina EU-komission hyväksyntä.

– Suomi on alisteinen EU:n määräämälle ulkopolitiikalle.

– Valuuttaunionin myötä meillä ei ole enää omaa rahayksikköä, emmekä juurikaan voi vaikuttaa käyttämämme valuutan arvoon.

– Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Keskuspankki on yksi valtion/liittovaltion konkreettisimmista tunnusmerkeistä.

– Suomen kansa ei voi äänestämällä vaikuttaa siihen, ketkä istuvat Euroopan komissiossa, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja jota voi verrata hallitukseen.

– Euroopan parlamentin 751 jäsenestä vain 13 on suomalaisia, eikä Euroopan parlamentin jäsenillä edes ole aloiteoikeutta lainsäädännössä.

– Olemme EU-kansalaisia: Jopa passin kannessa lukee ensin Euroopan unioni ja vasta sen alla Suomi.

– Konkreettisten tunnusmerkkien lisäksi EU:lla on myös liittovaltion symbolisia tunnuksia, kuten lippu ja hymni.

 

Monilla mittareilla tarkasteltuna me siis elämme jo nyt EU-liittovaltiossa, vaikka moni muuta väittää. Liittovaltiokehitys kävi selväksi viimeistään Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen – joka luotiin korvikkeeksi EU:n perustuslaille – myötä.

 

Päätösvaltaa siirretään edelleen Suomesta

 

Muutos, jossa päätösvaltaa siirretään eri keinoilla pois Suomesta, ei ole suinkaan päättynyt. Mieleeni tulevia esimerkkejä vuosilta 2015–2018:

 

– Suomen rautateiden matkustajaliikenne (VR) avataan ulkomaalaiselle kilpailulle EU:n päätöksestä.

– EU:lle päätettiin perustaa yhteinen syyttäjänvirasto (EPPO).

– EU:n pankkiunioni etenee. Siihen sisältyy kaikkien EU-maiden yhteinen pankkitalletussuoja.

– EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia, joihin sisältyy kansainvälinen investointituomioistuin. Tämä vie Suomen oikeuksien tuomiovaltaa ulkomaiseen tuomioistuimeen.

– Komissio on todennut, että brexitin johdosta EU-integraation on syvennyttävä entisestään.

– Komission eli EU:n hallituksen kaikki komissaarit ovat yhä näkyvästi liittovaltiomyönteisiä. Riittävä liittovaltiomyönteisyys on painavin yksittäinen tekijä EU:n virkanimityksissä.

– Komission puheenjohtaja ehdotti jäsenvaltioille yhteistä eurovaaliäänestystä, jossa suomalainen voisi äänestää esimerkiksi kreikkalaista.

– Komission puheenjohtaja ehdotti EU:n yhteistä armeijaa.

– EU-maat valitsivat Eurooppa-neuvoston jatkokaudelle puheenjohtajaksi (President of the European Council) federalismia ajavan puolalaisen Donald Tuskin, vaikka Puola itse vastusti tämän valitsemista.

– Komissio valmistelee nyt EU:n historian vakavinta puuttumista Puolan sisäpolitiikkaan "oikeusvaltion turvaamiseksi". Oikeasti tämä johtuu siitä, että Puolassa on kansallismielinen hallitus. Esimerkiksi Espanjan tilanteeseen (Katalonian poliittiset vangit) taas ei puututa lainkaan, koska Katalonian itsenäistyminen koetaan uhkana EU:lle.

]]>
20 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio#comments EU-liittovaltio Euroopan unioni Kansallinen lainsäädäntö Liittovaltio Wed, 28 Mar 2018 06:18:06 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio
Hajottaako Martin Schulz EU:n? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250124-hajottaako-martin-schulz-eun <p><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005194302.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005194302.html">https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005194302.html</a></p><p>Saksan sosialidemokraattien (SPD) puheenjohtaja Martin Schulz täräytti tiskiin visionsa Euroopan tulevaisuudesta. Hän haluaa muodostaa EU:sta liittovaltion eli &rdquo;Euroopan Yhdysvallat&rdquo; vuoteen 2025 mennessä.</p><p>Tuo on kuukauden vanhaa uutista, mutta tulee ajankohtaisemmaksi tässä Saksan hallitustalkoiden edetessä.</p><p>Aika mielenkiintoinen tilanne, jos Merkelin kanssa saavat hallituksen kasaan ja onko niillä edes vaihtoehtoja kun jonkinlainen hallitus kasata? Siis oikeesti onko, mä en tiedä?</p><p>Paitti uudet vaalit, mutta riskinä on, että väärä puolue voittaa.</p><p>Merkel on jo aiemmin osoittanut tahtonsa liittovaltion suuntaan ja tietenkin naapurissa Emmanuel Macron tätä kovasti halajaa.</p><p>Se mikä tässä nyt on mielenkiintoista, että Schulz ei ole varmaan ollut siinä palaverissa, missä kaikkia on käsketty olemaan asiasta vähän hissun kissun, koska tietävät, että kansa ei sitä halua ja siksi se pitää vähän niinkun vaivihkaa tehdä, kuten Suomi euroon aikanaan.</p><p>Tällaisessa tilanteessa, kun on monivuotinen talouskriisi edelleen niin pahasti päällä, että joudutaan elvyttämään miljardi tolkulla joka kuukausi tyhjästä luodulla rahalla, vaikka on miinus korot ja samaan aikaan erimielisyydet pakolaisten taakan jaosta ja vielä soppaan heitetään se, että meidän kaikkien veronmaksajien, jotka rahoitamme palkoistamme otetuilla nettomaksuilla EU:n hallintoa, pitäisi nyt antaa lisää meidän rahoja sinne, vaikka hallinto pienenee Brexitin myötä.</p><p>Toiko Schulz tuon liittovaltiokiiman hieman huonoon aikaan esille, näin hallitusneuvotteluiden kynnyksellä?</p><p>Siinäänsä ymmärrän näitä EU:n vaikuttavimpia päättäjiä, koska EU:lla ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa tässä nykymallissa, vaan pitää viedä asia maaliin, eli liittovaltioksi, tai sitten EU:n tulee jakautua tai vallan hajota.</p><p>On täysin selvää, että nämä kaksi on ne vaihtoehdot, joista jompi kumpi tapahtuu kymmenen vuoden sisällä.</p><p>Niinistön, Sipilän, Orpon jne selittelyt nykymallin jatkamisesta on naurettavia ja halveksuvat ihmisten älyä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005194302.html

Saksan sosialidemokraattien (SPD) puheenjohtaja Martin Schulz täräytti tiskiin visionsa Euroopan tulevaisuudesta. Hän haluaa muodostaa EU:sta liittovaltion eli ”Euroopan Yhdysvallat” vuoteen 2025 mennessä.

Tuo on kuukauden vanhaa uutista, mutta tulee ajankohtaisemmaksi tässä Saksan hallitustalkoiden edetessä.

Aika mielenkiintoinen tilanne, jos Merkelin kanssa saavat hallituksen kasaan ja onko niillä edes vaihtoehtoja kun jonkinlainen hallitus kasata? Siis oikeesti onko, mä en tiedä?

Paitti uudet vaalit, mutta riskinä on, että väärä puolue voittaa.

Merkel on jo aiemmin osoittanut tahtonsa liittovaltion suuntaan ja tietenkin naapurissa Emmanuel Macron tätä kovasti halajaa.

Se mikä tässä nyt on mielenkiintoista, että Schulz ei ole varmaan ollut siinä palaverissa, missä kaikkia on käsketty olemaan asiasta vähän hissun kissun, koska tietävät, että kansa ei sitä halua ja siksi se pitää vähän niinkun vaivihkaa tehdä, kuten Suomi euroon aikanaan.

Tällaisessa tilanteessa, kun on monivuotinen talouskriisi edelleen niin pahasti päällä, että joudutaan elvyttämään miljardi tolkulla joka kuukausi tyhjästä luodulla rahalla, vaikka on miinus korot ja samaan aikaan erimielisyydet pakolaisten taakan jaosta ja vielä soppaan heitetään se, että meidän kaikkien veronmaksajien, jotka rahoitamme palkoistamme otetuilla nettomaksuilla EU:n hallintoa, pitäisi nyt antaa lisää meidän rahoja sinne, vaikka hallinto pienenee Brexitin myötä.

Toiko Schulz tuon liittovaltiokiiman hieman huonoon aikaan esille, näin hallitusneuvotteluiden kynnyksellä?

Siinäänsä ymmärrän näitä EU:n vaikuttavimpia päättäjiä, koska EU:lla ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa tässä nykymallissa, vaan pitää viedä asia maaliin, eli liittovaltioksi, tai sitten EU:n tulee jakautua tai vallan hajota.

On täysin selvää, että nämä kaksi on ne vaihtoehdot, joista jompi kumpi tapahtuu kymmenen vuoden sisällä.

Niinistön, Sipilän, Orpon jne selittelyt nykymallin jatkamisesta on naurettavia ja halveksuvat ihmisten älyä.

]]>
16 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250124-hajottaako-martin-schulz-eun#comments EU Liittovaltio Tue, 30 Jan 2018 19:05:47 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250124-hajottaako-martin-schulz-eun
Visegrad ja unelma vapaiden maiden valtioliitosta http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249894-visegrad-ja-unelma-vapaiden-maiden-valtioliitosta <p>Eilen pidettiin Budapestissa merkittävä kokous, jonka julkilausuma on yhtä ajankohtainen kuin ymmärrettävä.&nbsp;Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian johtajat toivovat EU:sta vapaiden valtioiden liittoa, jonka jäsenmaat eivät liiallisesti puutu kunkin valtion sisäisiin ratkaisuihin. Riittävän itsenäisten maiden <em>hallitusten välinen liitto</em> siis ja päinvastainen liitto kuin se, minkä Macron, Schulz ja Merkel parhaillaan suunnittelevat.&nbsp; Äänessä olivat&nbsp;Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Tšekin virkaatekevä pääministeri Andrej Babiš, Slovakian pääministeri Robert Fico sekä Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Viimeistään nýt Brysselin kannattaa ottaa heiden viestiänsä vakavasti, pitkän ja ylimielisen vaiheen jälkeen (mikäli Brexitistä edes jotain on opittu).</p><p>Vääjäämätön kehitys sentralisoituun federaatioon sai näiltä Visegrad-mailta selvän tuomion eikä EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin uhkaus Lissabonin sopimuksen 7.artiklan mahdollisesta käyttöönotosta huolestuta (tuon uhkauksen seurauksena Puola voisi esimerkiksi menettää äänioikeuttaan). Ennen sitä Visegrad-maat pystyvät kuitenkin yhdessä käyttämään veto-oikeuttaan. EU:n uudet budjettineuvottelut (2021-2027) alkavat pian ja siihen liittyvät uhkaukset Visegrad-maiden suuntaan voimistuvat käytäväkeskusteluissa. Rahan käyttö rangaistuskeinona on kaksiteräinen miekka ja juuri siksi kyseiset kohdemaat keräävät voimansa yhteen.</p><p>EU on tunnetusti ja aiheellisesti huolissaan siitä, että &quot;Trias politica&quot; eli vallan kolmijako murtuu niin Puolassa kuin muissa entisen itäblokin maissa. Meidän uutisoinnissamme kyseiset maat ovatkin tähän asti ja tuon perusteella lähinnä saaneet negatiivista julkisuutta, mutta Hollannissa näyttää jo olevan toinen ääni kellossa. Niin oheisesta Elsevier-viikkolehden lehtijutusta (&quot;Hollannin Suomen kuvalehti&quot;) kuin etenkin sen kommenttiketjusta käy ilmi, että alankomaalaisten sympatiat alkavat yhä enemmän olla Visegrad-maiden puolella: &quot;<em>EU on usein ollut joustava (esimerkiksi Ranskan talouden osalta <u>koko ajan</u>); miksei myös Puolan suhteen?</em>&quot;.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10043976" title="https://yle.fi/uutiset/3-10043976">https://yle.fi/uutiset/3-10043976</a></p><p><a href="https://www.elsevierweekblad.nl/buitenland/achtergrond/2018/01/visegrad-bundelt-krachten-tegen-brusselse-bemoeienis-580118/" title="https://www.elsevierweekblad.nl/buitenland/achtergrond/2018/01/visegrad-bundelt-krachten-tegen-brusselse-bemoeienis-580118/">https://www.elsevierweekblad.nl/buitenland/achtergrond/2018/01/visegrad-...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen pidettiin Budapestissa merkittävä kokous, jonka julkilausuma on yhtä ajankohtainen kuin ymmärrettävä. Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian johtajat toivovat EU:sta vapaiden valtioiden liittoa, jonka jäsenmaat eivät liiallisesti puutu kunkin valtion sisäisiin ratkaisuihin. Riittävän itsenäisten maiden hallitusten välinen liitto siis ja päinvastainen liitto kuin se, minkä Macron, Schulz ja Merkel parhaillaan suunnittelevat.  Äänessä olivat Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Tšekin virkaatekevä pääministeri Andrej Babiš, Slovakian pääministeri Robert Fico sekä Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Viimeistään nýt Brysselin kannattaa ottaa heiden viestiänsä vakavasti, pitkän ja ylimielisen vaiheen jälkeen (mikäli Brexitistä edes jotain on opittu).

Vääjäämätön kehitys sentralisoituun federaatioon sai näiltä Visegrad-mailta selvän tuomion eikä EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin uhkaus Lissabonin sopimuksen 7.artiklan mahdollisesta käyttöönotosta huolestuta (tuon uhkauksen seurauksena Puola voisi esimerkiksi menettää äänioikeuttaan). Ennen sitä Visegrad-maat pystyvät kuitenkin yhdessä käyttämään veto-oikeuttaan. EU:n uudet budjettineuvottelut (2021-2027) alkavat pian ja siihen liittyvät uhkaukset Visegrad-maiden suuntaan voimistuvat käytäväkeskusteluissa. Rahan käyttö rangaistuskeinona on kaksiteräinen miekka ja juuri siksi kyseiset kohdemaat keräävät voimansa yhteen.

EU on tunnetusti ja aiheellisesti huolissaan siitä, että "Trias politica" eli vallan kolmijako murtuu niin Puolassa kuin muissa entisen itäblokin maissa. Meidän uutisoinnissamme kyseiset maat ovatkin tähän asti ja tuon perusteella lähinnä saaneet negatiivista julkisuutta, mutta Hollannissa näyttää jo olevan toinen ääni kellossa. Niin oheisesta Elsevier-viikkolehden lehtijutusta ("Hollannin Suomen kuvalehti") kuin etenkin sen kommenttiketjusta käy ilmi, että alankomaalaisten sympatiat alkavat yhä enemmän olla Visegrad-maiden puolella: "EU on usein ollut joustava (esimerkiksi Ranskan talouden osalta koko ajan); miksei myös Puolan suhteen?".

https://yle.fi/uutiset/3-10043976

https://www.elsevierweekblad.nl/buitenland/achtergrond/2018/01/visegrad-bundelt-krachten-tegen-brusselse-bemoeienis-580118/

]]>
16 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249894-visegrad-ja-unelma-vapaiden-maiden-valtioliitosta#comments EU Liittovaltio Uhkaus Valtioliitto Visegrad Sat, 27 Jan 2018 08:45:21 +0000 Ilmari Schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249894-visegrad-ja-unelma-vapaiden-maiden-valtioliitosta
Väyrynen paljasti linjattomuutensa EU-politiikassa http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249875-vayrynen-paljasti-linjattomuutensa-eu-politiikassa <p>&nbsp;</p><p>Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen paljasti viikko sitten vaalikeskustelussa, että hän saadakseen&nbsp;keväällä 2007&nbsp;ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkun, sitoutui siihen, että&nbsp;pääministeri Matti Vanhanen hoitaa hallituksen EU- ja europolitiikan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Väyrynen luovutti sananvapautensa ja samalla äänioikeutensa saadakseen ministerin salkun. Tämän hän nyt itse myönsi. Hän oli valmis taipumaan ja luopumaan periaatteistaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Seurasin&nbsp;kansanedustajana koko vaalikauden 2007-2011 ajan ministeri Väyrysen toimintaa ja puheita.&nbsp; Hämmästelin, kun hän ei kertaakaan eduskunnassa tai julkisuudessa ottanut minkäänlaista kantaa EU-asioihin.&nbsp; Joko hän vaikeni tai oli poissa, kun näistä asioista keskusteltiin.&nbsp;Nyt tiedän syyn.</p><p>&nbsp;</p><p>Väyrynen hyväksyi hallituksessa mm. Lissabonin sopimuksen ja äänesti sen puolesta eduskunnassa.&nbsp; Samoin ensimmäisen lainan myöntämisen Kreikalle. Tällä lainalla alettiin pelastaa saksalaisten pankkien saatavia suomalaisten veronmaksajien piikkiin.&nbsp; Edelleen hän äänesti Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) puolesta ja sitoi Suomen siihen.&nbsp; Esittämämme vaihtoehto ei hänelle kelvannut.</p><p>&nbsp;</p><p>Olin Paavo Väyrysen kanssa ministerinä ulkoasianministeriössä 26.4.1991 alkaen 5.5.1993 asti, jolloin hän erosi hallituksesta.&nbsp; Hän ajoi tuona aikana avoimesti ja vahvasti Suomen jäsenhakemusta silloiseen Euroopan yhteisöön, nykyiseen EU:iin.&nbsp; Oikeusministeri Hannele Pokka ja allekirjoittanut halusimme, että Suomi&nbsp;olisi&nbsp;liittynyt/pysynyt&nbsp;Euroopan talousalueen ETA:n jäsenenä mm. Norjan kanssa. Tämä pohjoismainen malli,johon Ruotsikin olisi todennäköisesti jäänyt,&nbsp;ei&nbsp;kelvannut Väyryselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun ulkoasiainministeri&nbsp;Väyrynen erosi Ahon hallituksesta 5.5.1993, hän kääntyi EY-jäsenyyden vastustajaksi. Oikeusministeri Pokka oli puolueen taholta jo tuolloin pantu &quot;ojennukseen&quot;.&nbsp; Väyrynen lähti tavoittelemaan presidenttiehdokkuutta vuoden 1994 vaaleissa.&nbsp; Kun Keskustan kenttäväki oli valtaosin EY-jäsenyyttä vastaan, Väyrynen näki siinä mahdollisuutensa.&nbsp; Hän pärjäsikin melko hyvin, vaikka jäikin kolmanneksi ensimmäisessä vaalissa. Oliko syy median vai Väyrysen takinkäännöksen? Sitä emme tiedä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun vuonna 2011 Kiviniemen onneton hallitus eduskuntavaalien jälkeen erosi, Väyrynen jälleen avasi suunsa ja aloitti vaalityön vuoden 2012 presidentin vaaleja varten.&nbsp; Kataisen hallituksen EU- ja europolitiikka, joka oli aivan samaa kuin edeltäjiensä Vanhasen ja Kiviniemen (ja min. Väyrysen tukemien)&nbsp;hallitusten, sai Väyryseltä ankaran tuomion.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt presidenttiehdokas&nbsp;Paavo Väyrysen käytännössä&nbsp;ainoa (Naton ohella)&nbsp;vaaliteema on&nbsp;yli 20 vuotta jatkuneen Suomen EU- ja europolitiikan arvosteleminen.&nbsp;Hän arvostelee siis samalla sitä politiikkaa, jota hän on itse tukenut ministerinä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yksikään toimittaja ei ole halunnut tai osannut tutkia ja kyseenalaistaa&nbsp;Väyrysen pitkää linjaa eli linjattomuutta EU-politiikassa.&nbsp; (Ei tosin ole&nbsp;kyseenalaistettu myöskään sitä käsittämätöntä linjattomuutta, että&nbsp;hän on Suomen Keskustan kunniapuheenjohtaja ja&nbsp;Kansalaispuolueen puheenjohtaja.)</p><p>&nbsp;</p><p>Erikoisinta on se, että Väyrynen itse tosiasiassa&nbsp;tunnusti television vaalikeskustelussa, että hän sitoutui keväällä 2007 olemaan hiljaa ja arvostelematta EU:a ja hallituksen EU- ja EMU/europolitiikkaa. Tämä sitoumus takasi hänelle ministerin salkun neljäksi vuodeksi.&nbsp; EU-liittovaltiokehitys sai ministeri Väyrysen täyden tuen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kahdeksasta nykyisestä presidenttiehdokkaastamme ainoa selkeä, johdonmukainen ja luotettava EU- ja EMU/eurokriittinen ja ns.&nbsp;liittovaltiokehityksen vastustaja on Laura Huhtasaari.&nbsp; Tämä on fakta. Kaikki muut ovat olleet ja ovat edelleen valmiita taipumaan ja tukemaan Suomen etujen vastaista integraatiopolitiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tasavallan presidentti ei päätä Suomen EU- ja EMU/europolitiikasta. Tästä huolimatta&nbsp;alkavan kuusivuotiskauden aikana yksi ylivoimaisesti&nbsp;kaikkein tärkeimmistä asioista, johon presidentti arvo- ja vaikutusvallallaan voi vaikuttaa, on se, haluammeko/ajaudummeko osaksi sellaista integraatiota, jossa oma päätösvaltamme häviää käytännössä kokonaan ja jossa olemme osa tulonsiirtounionia.&nbsp;Jos näin tapahtuu, olemme&nbsp;maksava osapuoli, jota muualta määrätään ja valvotaan.&nbsp; Tästä on kysymys!</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n ja euroalueen kehitys&nbsp;on asia, joka&nbsp;on väistämättä edessämme hyvin pian. Siitä pitävät Merkel, Schulz ja Macron kumppaneineen huolen. Brititkään eivät&nbsp;ole enää panemassa vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Sunnuntain presidentinvaaleissa äänestäjät ottavat kantaa Suomen tulevaisuuteen historiallisessa vaiheessa.&nbsp; Siksi numero 5. Se on selkeä kannanotto Suomen puolesta juuri nyt!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen paljasti viikko sitten vaalikeskustelussa, että hän saadakseen keväällä 2007 ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkun, sitoutui siihen, että pääministeri Matti Vanhanen hoitaa hallituksen EU- ja europolitiikan. 

 

Väyrynen luovutti sananvapautensa ja samalla äänioikeutensa saadakseen ministerin salkun. Tämän hän nyt itse myönsi. Hän oli valmis taipumaan ja luopumaan periaatteistaan.

 

Seurasin kansanedustajana koko vaalikauden 2007-2011 ajan ministeri Väyrysen toimintaa ja puheita.  Hämmästelin, kun hän ei kertaakaan eduskunnassa tai julkisuudessa ottanut minkäänlaista kantaa EU-asioihin.  Joko hän vaikeni tai oli poissa, kun näistä asioista keskusteltiin. Nyt tiedän syyn.

 

Väyrynen hyväksyi hallituksessa mm. Lissabonin sopimuksen ja äänesti sen puolesta eduskunnassa.  Samoin ensimmäisen lainan myöntämisen Kreikalle. Tällä lainalla alettiin pelastaa saksalaisten pankkien saatavia suomalaisten veronmaksajien piikkiin.  Edelleen hän äänesti Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) puolesta ja sitoi Suomen siihen.  Esittämämme vaihtoehto ei hänelle kelvannut.

 

Olin Paavo Väyrysen kanssa ministerinä ulkoasianministeriössä 26.4.1991 alkaen 5.5.1993 asti, jolloin hän erosi hallituksesta.  Hän ajoi tuona aikana avoimesti ja vahvasti Suomen jäsenhakemusta silloiseen Euroopan yhteisöön, nykyiseen EU:iin.  Oikeusministeri Hannele Pokka ja allekirjoittanut halusimme, että Suomi olisi liittynyt/pysynyt Euroopan talousalueen ETA:n jäsenenä mm. Norjan kanssa. Tämä pohjoismainen malli,johon Ruotsikin olisi todennäköisesti jäänyt, ei kelvannut Väyryselle.

 

Kun ulkoasiainministeri Väyrynen erosi Ahon hallituksesta 5.5.1993, hän kääntyi EY-jäsenyyden vastustajaksi. Oikeusministeri Pokka oli puolueen taholta jo tuolloin pantu "ojennukseen".  Väyrynen lähti tavoittelemaan presidenttiehdokkuutta vuoden 1994 vaaleissa.  Kun Keskustan kenttäväki oli valtaosin EY-jäsenyyttä vastaan, Väyrynen näki siinä mahdollisuutensa.  Hän pärjäsikin melko hyvin, vaikka jäikin kolmanneksi ensimmäisessä vaalissa. Oliko syy median vai Väyrysen takinkäännöksen? Sitä emme tiedä.

 

Kun vuonna 2011 Kiviniemen onneton hallitus eduskuntavaalien jälkeen erosi, Väyrynen jälleen avasi suunsa ja aloitti vaalityön vuoden 2012 presidentin vaaleja varten.  Kataisen hallituksen EU- ja europolitiikka, joka oli aivan samaa kuin edeltäjiensä Vanhasen ja Kiviniemen (ja min. Väyrysen tukemien) hallitusten, sai Väyryseltä ankaran tuomion.

 

Nyt presidenttiehdokas Paavo Väyrysen käytännössä ainoa (Naton ohella) vaaliteema on yli 20 vuotta jatkuneen Suomen EU- ja europolitiikan arvosteleminen. Hän arvostelee siis samalla sitä politiikkaa, jota hän on itse tukenut ministerinä. 

 

Yksikään toimittaja ei ole halunnut tai osannut tutkia ja kyseenalaistaa Väyrysen pitkää linjaa eli linjattomuutta EU-politiikassa.  (Ei tosin ole kyseenalaistettu myöskään sitä käsittämätöntä linjattomuutta, että hän on Suomen Keskustan kunniapuheenjohtaja ja Kansalaispuolueen puheenjohtaja.)

 

Erikoisinta on se, että Väyrynen itse tosiasiassa tunnusti television vaalikeskustelussa, että hän sitoutui keväällä 2007 olemaan hiljaa ja arvostelematta EU:a ja hallituksen EU- ja EMU/europolitiikkaa. Tämä sitoumus takasi hänelle ministerin salkun neljäksi vuodeksi.  EU-liittovaltiokehitys sai ministeri Väyrysen täyden tuen.

 

Kahdeksasta nykyisestä presidenttiehdokkaastamme ainoa selkeä, johdonmukainen ja luotettava EU- ja EMU/eurokriittinen ja ns. liittovaltiokehityksen vastustaja on Laura Huhtasaari.  Tämä on fakta. Kaikki muut ovat olleet ja ovat edelleen valmiita taipumaan ja tukemaan Suomen etujen vastaista integraatiopolitiikkaa.

 

Tasavallan presidentti ei päätä Suomen EU- ja EMU/europolitiikasta. Tästä huolimatta alkavan kuusivuotiskauden aikana yksi ylivoimaisesti kaikkein tärkeimmistä asioista, johon presidentti arvo- ja vaikutusvallallaan voi vaikuttaa, on se, haluammeko/ajaudummeko osaksi sellaista integraatiota, jossa oma päätösvaltamme häviää käytännössä kokonaan ja jossa olemme osa tulonsiirtounionia. Jos näin tapahtuu, olemme maksava osapuoli, jota muualta määrätään ja valvotaan.  Tästä on kysymys!

 

EU:n ja euroalueen kehitys on asia, joka on väistämättä edessämme hyvin pian. Siitä pitävät Merkel, Schulz ja Macron kumppaneineen huolen. Brititkään eivät ole enää panemassa vastaan.

 

Sunnuntain presidentinvaaleissa äänestäjät ottavat kantaa Suomen tulevaisuuteen historiallisessa vaiheessa.  Siksi numero 5. Se on selkeä kannanotto Suomen puolesta juuri nyt!

 

 

 

 

 

 

]]>
20 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249875-vayrynen-paljasti-linjattomuutensa-eu-politiikassa#comments EU Liittovaltio Ministeriys Paavo Väyrynen Fri, 26 Jan 2018 22:07:13 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249875-vayrynen-paljasti-linjattomuutensa-eu-politiikassa
EU nyt venyy ja pian paukkuu http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249762-eu-nyt-venyy-ja-pian-paukkuu <p>&nbsp;</p> <p>Ugh, kaksi Suomen hallituksen merkittävää ministeriä on puhunut Euroopan unionin liittovaltioistamisen ja Suomen osavaltioittamisen puolesta. He eivät sano asiaansa sen oikealla nimellä, ja siksi heidän kannanottonsa on selkeistettävä suomen kielelle.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Pääministeri Juha Sipilä on sanonut, että &rdquo;Suomen edustama linja on ollut kirkas ja selkeä&rdquo;. Sen &rdquo;pohjana ovat eurooppalaiset arvot ja yhteisten sovittujen sääntöjen noudattaminen&rdquo;.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Noilla määritelmillä Sipilä, jonka EU-tuntemus &ndash; ja myös Suomen turvallisuuspolitikan linjaukset &ndash; ovat hänen osaamisalueensa ulkoreunalla, ottaa ehkä itse sitä huomaamatta Suomen sumean EU-linjaan kannan, jolla kepu on kirkkaasti ja selkeästi liittovaltion puolella.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan on sanonut, että Suomen pitää linjata suuntansa &rdquo;kohti syvenevää yhteistyötä&rdquo;.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kokoomuksen linja on sen europuolueessa (suomalaisilla puolueilla on EU:ssa ylikansalliset emopuolueet, joiden toiminta rahoitetaan europarlamentin rahoista) ollut aina liitovaltiohenkinen. Kokoomuksessa on kuitenkin välttelty sen asian sanomista ääneen. Kun puolueen puheenjohtaja nyt sanoo, että Suomen on suunnattava kulkunsa &rdquo;kohti syvenevää yhteistyötä&rdquo;, se tarkoittaa käytännössä Suomen luopumista itsenäisyydestä ja täysivaltaisuudesta ja maamme kytkemistä liittovaltioon.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Orpo edustaa sitä linjaa, jonka federalismin (= EU:n liittovaltion) ristiretkeläinen Paavo Lipponen ilmaisee näin: &rdquo;Suomi ei voi välttää joutumista valintatilanteeseen Saksan ja Ranskan johtaman tiiviimmän ryhmän ja kakkosvyöhykkeen välillä. [&ndash;&ndash;] Paikkamme on lähellä Saksaa ja Ranskaa sekä muita nyt tiiviimmässä yhteistyössä, kuten eurossa mukana olevia maita. [&ndash;&ndash;] Ruotsi ja Tanska eivät riitä Suomelle EU-ankkuriksi.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&rdquo;Tiiviimpi yhteistyö&rdquo; on sitä itseään, EU:n liittovaltioimista, samoin &rdquo;paikkamme lähellä Saksaa ja Ranskaa&rdquo;. Saksan linjalla Lipponen tarkoittanee europuoluetoverinsa, Saksan demareiden puheenjohtajan Martin Schulzin linjaa, jonka mukaan EU:sta on vuoteen 2025 mennessä tehtävä liittovaltio. Ranskan suosiotaan menettänyt presidentti Emmanuel Macron on viimeisen päälle liittovaltiomiehiä ja sen osalta äärilinjalla: liittovaltio ja heti!</p> <p>&nbsp;</p> <p>EU:n yhteisiä arvoja pyrkii edustamaan EU:n pääkomissaari Jean-Claude Juncker. Syyskuussa 2017 hän esiintyi &ndash; tällä kerralla ilmeisen selvänä &ndash; Euroopan parlamentissa ja piti komission linjapuheen, jossa hän määritteli eurooppalaiset arvot vapaudeksi, demokratiaksi ja oikeusvaltioperiaatteeksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ne kaikki ovat sisällöltään kovin tulkinnanvaraisia eivätkä velvoita ketään mihinkään ennen kuin kussakin tapauksessa on erikseen tiedossa tärkeiden sanojen sisältö. Mitä on, mihin on, mistä on ja kenellä on vapaus? Eiköhän demokratia ole mahdollista vain kansallisvaltiossa?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun pääkomissaarin mukaan &rdquo;yhteisvastuu on se liima, joka pitää unionin koossa&rdquo;, on selvitettävä, mistä kaikesta jokaisella jäsenmaalla on yhteisvastuu. Eli vastaavatko jäsenmaat, ja jos vastaavat, miten vastaavat, nyt ja tulevaisuudessa paitsi Kreikan veloista myös jäsenmaiden pankkien väistämättömästi tulossa olevista keinottelutappioista tyhjästä luodulla rahalla; sellaisen jäsenmaan seniorikansalaisten eläkkeistä, joita moni suuri jäsenmaa ei kykene maksamaan lupausten mukaan; etelästä ja idästä tulevien pakolaisten kotouttamisesta tai jäsenmaidensa hallinnoinnin alaisuudessa toimivien veroparatiisien sulkemisesta?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sitä, milloin ja miten pankkijärjestelmä ensin venyy ja sitten paukkuu, nykyiseen kansantaloustieteeseen kuuluvilla metodeilla ei kyetä ennustamaan. Nimittäin ennusteiden ulkopuolelle jäävät finanssikapitalismin ilmiöt: ensin keskuspankkien ja sen jälkeen yksityispankkien tyhjästä luomat biljoonat eurot (joilla runsas 1/5 Suomen valtion veloista on &rdquo;sosialisoitu&rdquo; eli ostettu pankeilta Euroopan keskuspankin saataviks)i, pääomamarkkinoiden inflaatio sekä koko systeemin laajuisen kriisin mahdollisuus.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kaikki nämä asiat ovat myös presidentin vaalin keskeisiä kysymyksiä. Suomi ei pääse niitä pakoon.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ugh, kaksi Suomen hallituksen merkittävää ministeriä on puhunut Euroopan unionin liittovaltioistamisen ja Suomen osavaltioittamisen puolesta. He eivät sano asiaansa sen oikealla nimellä, ja siksi heidän kannanottonsa on selkeistettävä suomen kielelle.

 

Pääministeri Juha Sipilä on sanonut, että ”Suomen edustama linja on ollut kirkas ja selkeä”. Sen ”pohjana ovat eurooppalaiset arvot ja yhteisten sovittujen sääntöjen noudattaminen”.

 

Noilla määritelmillä Sipilä, jonka EU-tuntemus – ja myös Suomen turvallisuuspolitikan linjaukset – ovat hänen osaamisalueensa ulkoreunalla, ottaa ehkä itse sitä huomaamatta Suomen sumean EU-linjaan kannan, jolla kepu on kirkkaasti ja selkeästi liittovaltion puolella.

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan on sanonut, että Suomen pitää linjata suuntansa ”kohti syvenevää yhteistyötä”.

 

Kokoomuksen linja on sen europuolueessa (suomalaisilla puolueilla on EU:ssa ylikansalliset emopuolueet, joiden toiminta rahoitetaan europarlamentin rahoista) ollut aina liitovaltiohenkinen. Kokoomuksessa on kuitenkin välttelty sen asian sanomista ääneen. Kun puolueen puheenjohtaja nyt sanoo, että Suomen on suunnattava kulkunsa ”kohti syvenevää yhteistyötä”, se tarkoittaa käytännössä Suomen luopumista itsenäisyydestä ja täysivaltaisuudesta ja maamme kytkemistä liittovaltioon.

 

Orpo edustaa sitä linjaa, jonka federalismin (= EU:n liittovaltion) ristiretkeläinen Paavo Lipponen ilmaisee näin: ”Suomi ei voi välttää joutumista valintatilanteeseen Saksan ja Ranskan johtaman tiiviimmän ryhmän ja kakkosvyöhykkeen välillä. [––] Paikkamme on lähellä Saksaa ja Ranskaa sekä muita nyt tiiviimmässä yhteistyössä, kuten eurossa mukana olevia maita. [––] Ruotsi ja Tanska eivät riitä Suomelle EU-ankkuriksi.”

 

”Tiiviimpi yhteistyö” on sitä itseään, EU:n liittovaltioimista, samoin ”paikkamme lähellä Saksaa ja Ranskaa”. Saksan linjalla Lipponen tarkoittanee europuoluetoverinsa, Saksan demareiden puheenjohtajan Martin Schulzin linjaa, jonka mukaan EU:sta on vuoteen 2025 mennessä tehtävä liittovaltio. Ranskan suosiotaan menettänyt presidentti Emmanuel Macron on viimeisen päälle liittovaltiomiehiä ja sen osalta äärilinjalla: liittovaltio ja heti!

 

EU:n yhteisiä arvoja pyrkii edustamaan EU:n pääkomissaari Jean-Claude Juncker. Syyskuussa 2017 hän esiintyi – tällä kerralla ilmeisen selvänä – Euroopan parlamentissa ja piti komission linjapuheen, jossa hän määritteli eurooppalaiset arvot vapaudeksi, demokratiaksi ja oikeusvaltioperiaatteeksi.

 

Ne kaikki ovat sisällöltään kovin tulkinnanvaraisia eivätkä velvoita ketään mihinkään ennen kuin kussakin tapauksessa on erikseen tiedossa tärkeiden sanojen sisältö. Mitä on, mihin on, mistä on ja kenellä on vapaus? Eiköhän demokratia ole mahdollista vain kansallisvaltiossa?

 

Kun pääkomissaarin mukaan ”yhteisvastuu on se liima, joka pitää unionin koossa”, on selvitettävä, mistä kaikesta jokaisella jäsenmaalla on yhteisvastuu. Eli vastaavatko jäsenmaat, ja jos vastaavat, miten vastaavat, nyt ja tulevaisuudessa paitsi Kreikan veloista myös jäsenmaiden pankkien väistämättömästi tulossa olevista keinottelutappioista tyhjästä luodulla rahalla; sellaisen jäsenmaan seniorikansalaisten eläkkeistä, joita moni suuri jäsenmaa ei kykene maksamaan lupausten mukaan; etelästä ja idästä tulevien pakolaisten kotouttamisesta tai jäsenmaidensa hallinnoinnin alaisuudessa toimivien veroparatiisien sulkemisesta?

 

Sitä, milloin ja miten pankkijärjestelmä ensin venyy ja sitten paukkuu, nykyiseen kansantaloustieteeseen kuuluvilla metodeilla ei kyetä ennustamaan. Nimittäin ennusteiden ulkopuolelle jäävät finanssikapitalismin ilmiöt: ensin keskuspankkien ja sen jälkeen yksityispankkien tyhjästä luomat biljoonat eurot (joilla runsas 1/5 Suomen valtion veloista on ”sosialisoitu” eli ostettu pankeilta Euroopan keskuspankin saataviks)i, pääomamarkkinoiden inflaatio sekä koko systeemin laajuisen kriisin mahdollisuus.

 

Kaikki nämä asiat ovat myös presidentin vaalin keskeisiä kysymyksiä. Suomi ei pääse niitä pakoon.

 

 

 

]]>
22 http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249762-eu-nyt-venyy-ja-pian-paukkuu#comments EU Liittovaltio Thu, 25 Jan 2018 08:11:52 +0000 Esko Seppänen http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249762-eu-nyt-venyy-ja-pian-paukkuu